Ylioppilaan kunniaksi herkuttelua

Lauantaina juhlittiin ensimmäisen kummilapseni (serkkuni) ylioppilasjuhlia Kustavissa. Päivä oli aurinkoisuudessaan upea, sankari fiksu ja maisemat merinäkymineen komiat.

Pitopöydän äärellä jouduttiin taas sen ikuisuuskysymyksen äärelle - miksi on pakko ahtaa itsensä ihan pinkaralleen, vaikka vähempikin riittäisi?! Ei voi ymmärtää...Ehkä pystytte tajuamaan ähkyytemme, kun tarjoilen teille herkut näin kuvamuodossa:

Päivänsankarin mummin tekemää hurjan hyvää hirvipaistia. Saimme ohjeen tähän mahtiherkkuun ja aiommekin soveltaa sitä sopivan tilaisuuden tullen pakastimen kätköissä lymyilevään arvolihaan. Ihan kaksi tai kolmekaan siivua tätä herkkua ei tainnut riittää...

Savulohi nyt uppoaa aina!

Täytetyt munat maistuivat myös hyvin.

Oman äitini piimäjuusto se vasta herkkua onkin!

Salaatteina tarjoiltiin raikasta vihersellaista ja majoneesipohjaista pasta-kanasalaattia.
Lisäksi kupuunsa pystyi ahtamaan myös kermaperunoita. Paljon.

Saaristolaisleipää ja voita - ei tarvinne sanoa enempää.

Kattaus oli toteutettu rennosti, silti yhtään kauneudesta tinkimättä.

Jälkiruokakahvitarjottavat mahtuivat onneksi siihen makeanmahaan, suolainen puolihan oli jo ihan piukassa. Lakkahillolla täytetyn kinuskikakun lisäksi tarjolla oli ylioppilaslakkipipareita ja herrasväen leipiä.

Onnea vielä paljon tuoreelle ylioppilaalle, nyt ja tulevaisuudessakin!

Suurkiitokset muuten kaikille, jotka äänestitte meidän savukala-fenkolitäytteiset nokkoslettunyyttimme kakkossijalle kuukauden piknik-ruokahaasteessa. Siinä sakissa hopea on valtavan hieno saavutus!

Grilliherkkuja tarjolla!

Meillä kesäherkuttelu tapahtuu pitkälti ulkona. Grilliin työnnetään jos jonkinlaista apetta ja sitä nautiskellaan sitten patiolla mussutellen. Grillin tuoksu on omiaan herättämään ruokahalun - sikäli mikäli se herättelyä tarvitsee.

Tässä muutamia otoksia Pastapään loihtimista grilliherkuista tältä keväältä, vai joko voisi sanoa kesältä. Meillä grillaamisen hoitaa aina Pastis, joskin minä aion myös opetella asiaa, ehkä.

Ylläolevassa kuvassa makuhermoja kutkuttaa grillissä käytettyjen rieskojen kätköihin sujautettuna naudan sisäfilepaloja ja herkkusieniä. Lihat ja sienet on maustettu juuri ennen vartaissa paistamista seoksella, johon tuli yhteen sulatettua hunajaa 1 rkl, 50 g voita ja 1 rkl soijakastiketta. Rieskan kätköihin laitettiin lisäkekastike: Parin sentin pituinen kuorittu, pilkottu inkivääri paistettiin ensin muutama minuutti kahdessa ruokalusikallisessa seesamiöljyä. Sitten mukaan hulautettiin valmista hoisin-kastike neljän ruokalusikallisen verran. Kastike pois liedeltä. Lihojen, sienien ja kastikkeen mukaan rieskojen sisään laitettiin vielä salaattia, kirsikkatomaatteja ja kurkkua. Nam! Ohje oli napattu Beverley Jollandsin tuliaiskirjasta 400 Barbecues.

Toisena iltana Pastis kokeili laittaa pokuja ja parsoja grilliritilällä pihvin kaveriksi. Kivaa vaihtelua salaatteihin! Porkkanoita keitettiin tovi, noin 6 minuuttia ja huuhdeltiin kylmällä vedellä jatkokypsymisen estämiseksi. Sitten ne kuivattiin ja maustettiin harjaamalla voi-viinietikkaseoksella, josta laitettiin nyt vain aluksi seuraavasta puolet: 1/4 cuppia voita, ½ tl punaviinietikkaa. Mausta pokut vielä suolalla ja pippurilla. Grillaa porkkanoita suoran, kovan lämmön yläpuolella vajaa viisi minuuttia käännellen. Laita porkkanat tarjoiluastialle, harjaa loput voi-punaviinietikasta vihannesten ylle, suolaa, pippuroi ja ripottele paloitellut persiljat oranssisuuden ylle. Tämä, kuten seuraava parsaohjekin on tuliaiskirjasta Weber´s charcoal grilling, jonka on kokoonkursinut Jamie Purviance.

Öljyä kuorimattomat parsat, katkaise puumainen varsi. Paista raakana grilliritilällä viitisen minuuttia. Pirskota päälle suolaa ja balsamicoa. Lähdekirjassa balsamicoa keiteltiin siirapiksi kymmenisen minuuttia, mutta me emme tätä nyt tehneet. Ei varmasti olisi pöllömpää sekään! Samantapaista oli tehnyt muuten Appelsiinikeittiön emäntä Yaeliankin taannoin.
Perunankuppeja meillä on tehty viimekin kesänä, nyt vielä simppelimmin. Pastis keitti perunat kokonaisina, hyvin pestyinä kuorineen melkein kypsäksi asti. Sitten mies halkaisi potut ja koversi pikkaisen pinnalta perunaa, jotta sai aikaan kupin. Perunat valeltiin voilla kauttaaltaan ja pantiin grilliin kuppipuoli alaspäin. Kääntövaiheessa kuppiin lisättiin suolaa, pippuria ja raastettua parmesaania, jonka annettiin sulaa grillin lämmössä. Kupista poistetut perunat Pastis kokosi folionyyttiin ja lämmitti maustettuna grillissä - meillä ei ruokaa heitetä hukkaan!

Nämä vartaan possu- ja nautapalat hierottiin mausteseoksella (rub:lla), öljyttiin ja pantiin grilliin. Lisänä paprikapaloja.
Nuo tarttumattomalla pinnoitteella varustellut varrastikut ovat muuten kätevät! Ei tarvitse muistaa liotella puutikkuja.

Kesällä on kiva paitsi grillailla, myös piknikoida. Pastanjauhajien kuukauden ruokahaasteessa on nyt hieno kokoelma erilaisia piknikpeitolle sopivia sapuskoja. Jos et vielä ole käynyt, mene nyt kiiruusti äänestämään suosikkiasi. Aikaa on lauantaiyöhön asti.

Feta-metwurstipitoinen voileipäkakku

Viikonloppuna vietettiin rakkaan, suloisen kummipoikamme Kastejuhlaa. Aurinko helotti, pääskyset lentelivät ja pappi lauloi komiasti. Juhlat menivät siis hyvin.

Tarjottavia valmistelimme porukalla edellisenä päivänä. Puuhastelemassa oli sankarin äidin lisäksi kakkuja ammatikseen vääntävä toinen kummitäti ja minä. Oli mukavaa höpistä kiireettömästi ja saada hyviä vinkkejä ammattileipojalta.

Sain luvan jakaa teillekin tuon toisen kummitädin voileipäkakkuohjeen, joka keräsi kiitosta koko juhlaväeltä. Miksi muuten voileipäkakku koetaan niin työlääksi ja hankalaksi? Ei se sitä ainakaan nyt ollut, eikä ollut kyllä viimeksi kalaistakaan väkertäessämme.

FETA-METWURSTITÄYTTEINEN VOILEIPÄKAKKU

24 viipaletta paahtoleipää

n. ½ litraa lihalientä kostutukseen

600 g metwurstia pilkottuna

n. 220g ranskankermaa

kurkkusalaattia maun mukaan

400 g fetaa

150 g ranskankermaa

American dressing- hampurilaiskastiketta maun mukaan (Lidlistä saa munattomaan ruokavalioon sopivaa)

800 g ruohosipulituorejuustoa kuorrutukseen

koristeeksi meillä kurkkua, kirsikkatomaatteja, sitruunaa, leikkeleitä, viinirypäleitä

Aloita leikkaamalla leipien kuoret pois.

Sekoita täytteiden aineet keskenään. Tästä tulee siis kaksi erillistä satsia.

Kostuta leipäpalat molemmilta puolilta reilusti sutimalla. Aseta leipiä pohjaksi niin, että paloja tulee kaksi rinnakkain ja kolme peräkkäin, yhteensä siis 6 viipaletta per kerros.

Alimman leipäkerroksen päälle levitetään puolet metwurstitäytteestä, tähän päälle taas kostutettuja leipiä. Sitten feta kavereineen näiden ylle ja taas kostutettuja leipiä. Loput metuskatäytteet vielä leipien peitoksi ja kaiken komeudeksi vielä loput kostutetut leipäpalat. Sitten painon (esim. leikkuulauta) alle jääkaapin viileyteen. Meillä kakku vetäytyi vain noin tunnin, jotta näimme tuleeko paljon kosteutta ulos. Kakun voisi antaa olla koristelematta myös yön yli.

Sitten vain sipellään tuorejuustot kakun pintaan, tasoitetaan mahdollisimman kauniiksi ja koristellaan halutun näköiseksi.

Tässä esimerkkinä kirsikkatomaatista pisteltyjä kukkia ja kurkusta tehtyjä "lehtiä". Kurkkukoriste oli minulle uusi ja yksinkertaisuudessaan kaunis. Kurkkupätkä puolitettiin, laitettiin työlaudalle tukevasti kaareva kuoripuoli ylöspäin ja alettiin tehdä pieniä V-viiltoja kurkun sisuksiin päin. Aloita pienimmästä, ylimmäisestä palasta, jotta hommaa on tukeva tehdä. Viiltojen välille jätettiin luonnollisesti hiukan tilaa etteivät palat menneet rikki. Yhdestä palasta tuo neljä kerrosta oli aika maksimi. Lopulta kurkkupaloja tökättiin varoen toisesta päästä, jolloin toisistaan irtiolevat, samanmuotoiset palat muodostivat lehtimäisen kuvion.

Tarjolla oli myös 10 munan kinuskikakku. Se oli koristeltu kauniisti reunakermapursotuksilla ja kristallisilla vauvantossuilla. Lisäksi kahvipöytään oli katettu herkän sinisiä sydänpipareita, gluteenittomia suklaaleivoksia sydämenmuotoon leikattuna ja ah niin ihania Laitilan Leivän Herrasväen pikkuleipiä.

Väsynyt sankari <3

Savukala-fenkolitahnalla täytetyt nokkosletut

Pastanjauhajien mainio toukokuun haasteaihe, piknik-eväs, on mietityttänyt monta iltaa. Halusimme ehdottomasti osallistua, sillä piknikoiminen on huippuhauskaa hommaa! Kun päädyin ajatuksissani täytettyihin lettunyytteihin, kuulutti Kulunaarimurulan emäntä omat lettunsa ilmoille. Tuumasimme Pastiksen kanssa silti yhteistoimin ettei se haittaa, sillä meidän murkinamme poikkeavat toisistaan aika paljon.

Nyyttikokeilu oli kohdallamme ensimmäinen, muttei takuulla viimeinen. Oli meinaten aika mainion makuinen eväs! Savukala sopi hyvin yhteen fenkolin kanssa tuorejuuston seassa. Vihreällä pilkutettu nokkoslettu kätki tahnan maukkaan kätevästi sisuksiinsa. Ruohosipulisidonnan kanssa meinasi mennä hermot, kun suirot katkeilivat tämän tästä, mutta onnistuihan tuo viimein. Seuraavalla kerralla ”tyytyisin” ehkä purjosta tehtyihin nauhoihin tai ihan silkkinauhaan, kuten näissä omenaisissa leivonnaisissa.

Tämän ruuan laitto aloitetaan tallustelemalla metsään kohti nokkospöheikköjä. Villivihreiden käytöstä on puhuttu lähiaikoina paljon ainakin Hesarissa. Itseäni kiinnostaa kovasti kaikki tuollainen ruokaan liittyvä, johon voi yhdistää sanat ilmainen, terveellinen ja tavallisuudesta poikkeava. Siispä lähdimme metsikköön kolmisin: minä, tyttäremme ja pikkukori. Noukimme vaaleanpunaiseen koriin nuoria pieniä nokkosia, jotka kotona keitimme pikaisesti vedessä hyvän huuhtelun jälkeen. Näin pisteliäisyys ko kasvin kohdalla päättyi. Sitten nokkosmassa pilkottiin silpuksi.

LETUT (4 lettua)

1 muna
3 dl maitoa
n. 1½ dl jauhoja (meillä lettujauhoja ja vehnäjauhoja)
½ dl esikäsiteltyjä nokkosia
pikku rippu suolaa

Sekoita lettutaikina tasaiseksi. Anna levätä ainakin puoli tuntia, enemmänkin jos maltat. Paista letut ohueksi paistinpannulla voi-öljyseoksessa.

SAVUKALATAHNA (neljälle letulle)

2 dl savulohta paloina
½ dl tuoretta tilliä siputtuna
4 rkl tuorejuustoa
noin kolmannes höyrytetystä fenkolista pilkottuna
1 tl sitruunamehua
sitruunapippuria
suolaa

Sekoita savukalatahna vaikkapa lusikalla tasaiseksi. Ainesosien suhteet ovat tietysti täysin makuasia, tässä esimerkki meidän tyyliin. Monelle maistuisi varmaan paljon tuorejuustoisempikin versio.

Nakkaa tahnaa keskelle lettua, nosta letun reunat ylös ja sido ne ruohosipulin korrella. Jos menee hermot, taittele letusta vaikka nyytti tai kääri rullalle. Samalta se maistuu :) .

Popsipuut dinometsässä

Kun tapasin cupcake popsit ensimmäistä kertaa Mansikkamäellä, mietin heti että näitä tehdään muodossa tai toisessa lasten synttäreille. Koska tunnen taitavuuteni rajat, päätin muotoilla popseista ihan vain pyöreitä ja keksin että nehän voisivat olla puita. Runkoina toimivat coctailtikut. Viisivuotiaamme rakastaa nompparellikoristelua, joten hän osallistui ahkerasti puiden väriloiston luomiseen. Kaksivuotiaskin yritti, mutta äidin hermot meinasivat loppua kun tyttö ilmeisesti testaili miten paljon nompparellia mahtuu kerrallaan suuhun.

Tein popsipohjia sekä banaanikakusta että suklaakakusta ja molemmat toimivat valkosuklaakuorrutteen kanssa aivan loistavasti. Osan kakkupalloista jätin kuorruttamatta, koska joillakin vierailla on karkkikielto. Tässä hommaa tarkemmin:

1. Leivo ensin kakut, päivä tai kaksi ennen tarjoilupäivää

Hellapoliisin banaanikakku

100 g margariinia, meillä voita
3 dl sokeria
2 munaa
3 dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
1 tl soodaa
0,5 dl kermaa
2 (ylikypsää) banaania

Vatkaa huoneenlämmössä pehmennyt voi ja sokeri vaahdoksi, lisää munat yksitellen hyvin vatkaten joukkoon. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet, sitten vielä haarukalla muussatut banaanit ja kerma. Paista voidellussa ja jauhotetussa kakkuvuoassa 150 asteessa n. 1 tunti. Jäähdytä.

Eben suklaapohja

4 kananmunaa
2 dl sokeria
200 g voita
170 g tummaa suklaata
2 ½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sulata voi. Sulata suklaa (mikrossa tai niinkuin minä, nakkaa sulaneen, vielä lämpimän voin joukkoon pieninä paloina). Lisää taikinaan vuorotellen jauho-leivinjauheseosta, jäähtynyttä voisulaa sekä suklaata. Levitä taikina uunipellille, jonka päällä on leivinpaperi. Paista 200 asteessa noin 20 minuuttia. Jäähdytä.

2. Kun kakut ovat jäähtyneet, murusta ne kulhoon aivan pieneksi murenaksi. Tämä onnistuu hyvin käsin. Sitten lisää murusten joukkoon tuorejuustoa ja mahdollisesti muuta makustetta. Minä laitoin mehevän banaanikakun lisäksi vain 4 rkl tuorejuustoa. Suklaapohjamurusiin lisäsin 3 rkl limecurdia ja 4 rkl tuorejuustoa. Sitten vain muotoilet hyvinsekoitetuista taikinoista puristelemalla ja pyörittelemällä palloja. Banskuisia tein tästä määrästä 28 kappaletta ja suklaisia 23 kipaletta. Määrä nyt riippuu tietysti suuresti palluroiden koosta, mutta nämä suuntaa-antavaksi vinkiksi.

3. Laita kakkupallot jääkaapin viileään useaksi tunniksi. Meillä ruskeat herkut viihtyivät tuolla reippaastikin yön yli.

4. Ennen kuin alat kuorruttamaan kakkupalloja, mieti mihin tökkäät ne jähmettymään. Meillä Pastapää askarteli lasten keralla tuollaisen hienon rinteen styroksista, joka nostettiin suoraan tarjoilupöytään.

5. Temperoi kuorrutussuklaasi, varsinkin jos et tarjoa palluroita heti. Meillä vihoviimeiset temperoidut "puut" olivat huoneenlämmössä yli 2 vuorokautta, eikä ulkonäössä ollut moitteen sijaa. Temperoimaton suklaa voi muuttaa väriään ja sulaa sitä paitsi paljon helpommin. Maussa ja varsinkin suutuntumassa on eroa. Ohjetta temperoimiseen hain Kinuskikissalta. Koska käytin valkoista suklaata (Fazerin leivontaan tarkoitettua), sitä ei tarvinnut kuin kuumentaa/sulattaa mikrossa 40 asteeseen ja sitten jäähdyttää 26-27 asteeseen. Tumma suklaa pitäisi vielä kuumentaa uudestaan. Lisäsin jäähdyttelysekoitteluvaiheessa nestemäisiä, kaupasta ostettavia elintarvikevärejä (sinistä ja keltaista) suklaan joukkoon, jotta saatiin puille vihreä pohjaväri.

Lisäys: Leivontaan tarkoitettua suklaata joka sisältää kasvirasvaa ei tarvitsekaan temperoida. No, tulipahan kokeiltua sitäkin :D.

6. Suklaan temperoinnin jälkeen kuorruta juuri jääkaapista esille otetut kakkupallot. Meillä homma kävi kaikkein kätevimmin tökkäämällä ensin coctailtikku palloon ja sitten lusikoimalla suklaata pallon pinnalle. Upottamalla suklaata tuli mielestäni turhan paksu kerros, kun lusikoimallakin aikaan saatiin huippumakeita yksilöitä. Suklaata noihin noin 45:een popsiin meni jopa 700 g. Nompparellit tai muut koristeet on hyvä laittaa suklaan päälle heti, koska temperoitu suklaa jähmettyy nopeasti viileiden pallojen päälle. Säilytä huoneenlämmössä.

7. Nautiskele hyvässä seurassa, esimerkiksi metristen lauman kanssa :D.

Dinot kuikuilevat popsipuumetsässä,
laavaa valuvan tulivuoren takana.

Dinosynttärit 2- ja 5-vuotiaalle

Dinosaurukset liikehtivät levottomasti pyöreiden puiden metsässä. Joku oli nyt hullusti...Maa alkoi vavahdella ja pian selvisi syykin: metsän laidalla olevat tulivuoret alkoivat purkautua! Laavaa valui jo pitkin vuorten rinteitä vieden krokotiiliparat mukanaan...

Meillä vietettiin siis sunnuntaina lastemme yhteisiä synttärikekkereitä. Päätimme yhdistää ajallisesti toisiaan aika likikkäin olevat bileet, koska lapsilla ei ollut mitään sitä vastaan. Sama porukka sitä kuitenkin kutsuttaisiin koolle ja varsinkin poitsumme oikeana päivänä, keskellä kesää, monilla on muita kiireitä.

Latasimme herkut ja vieraat Asukaspuistoon, jossa pienellä vuokralla sai suuremmat tilat kuin kotona, eikä tarvinnut siivota etukäteen - iso plussa!
Kutsujen ja muidenkin korttien tekeminen on nykyään tosi helppoa, kun on taiteilija omassa taloudessa. Kutsussa jo uumoiltiin dinojuttuja, jotka jatkuivat sitten tarjoilussa, tälviissiin:

värikkäitä, palluraisia popsipuita

tulivuorina toimivia banaanikakkuja, joiden rinteillä valui tomusokerista ja vedestä sekä punaisesta elintarvikeväristä sekoitettua laavaa. kakun keskuksen laavana oli punaisia karkkeja.

dinopipareita, jotka oli lasten kanssa koristeltu elintarvikevärein värjätyllä pikeerillä. piparitaikinan ohje on napattu Mansikkamäeltä.

maassa ja rinteillä möngertäviä kilpikonna- ja krokotiilikarkkeja

louhikkona lihapullia, jotka pyöriteltiin simppelisti jauhelihasta, johon oli lisätty vain kasa parmesaania, suolaa ja pippuria. paistettiin uunissa.

palmupuita (joiden ulkonäkö prakasi kiireen takia pahasti, maku onneksi ei). tein palmun rungon rieskarullista, joiden sisään oli kätketty vaihtoehtoisesti kylmäsavunautaa tai kylmäsavulohta tuorejuuston ja mausteiden kaveriksi. juhlapäivänä kaivoin kelmutetut rullat pakkasesta ja pilkoin hiukan kohmeisina. osan ehdin pinota palmuiksi ja iskeä päälle rucolaa lehviksi, osa päätyi sellaisenaan sivupöydän lautaselle.

vuori, jonka rinteiltä paleontologeimmat löysivät dinon luurangon. kournik, venäläinen kanapiiras

viinirypäleitä ja salaatinlehtiä maisemointiin

sivupöydältä löytyi myös pikkuruisia voitaikinapasteijoita, joihin oli piilotettu sinihomejuustoa ja savukinkkua

myös vesimelonia oli tarjolla

juomana kahvi, tee tai mamman keittelemä marjamehu

Koko kattaus (sivupöydän antimia lukuunottamatta) koottiin pöydälle leivinpaperien päälle. Maiseman osaset yhdistettiin toisinaan salaatin- ja rucolanlehdillä. Popsipuut tönöttivät Pastapään ja lasten askartelemalla alustalla. Se oli väkerretty pakkausstyroksista puukkoa ja liimaa hyväksikäyttäen sekä vesiväreillä taitavasti maalaten. Dinoja vaelteli siellä täällä.

Tuleva viisivuotias viimeistelee herkkupöytää - eli piilottaa karkkikrokot niin että löytää ne helposti itse kun on aika hyökätä syömään :).

Kynttilöiden virkaa tekivät nimikirjainsädetikut.

Meillä oli ilo saada paljon rakkaita ihmisiä
paikalle juhlimaan aarteitamme!
Kiitos kaikille!

Tuliaiset Orlandosta, part 5

Amerikanmantereelta tuli rahdattua seuraavanlaista tavaraa rakkaaseen Suomeemme. Yllä painava pino grillailupainotteisia keittojakirjoja. Ostimme ne yhdestä Outletista, joita oli useampikin Orlandon seudulla. Kirjat olivat hurjan halpoja, koko pino lähti alta 25 dollaria. Jyyröiksi käännettynä se on jotakuinkin 17 euroa. Tuo "Finland Food & cooking"-kirjan löytyminen nauratti, eikä sitä voinut jättää hyllyyn. Ylimmästä Barbeque-kirjasta on jo grillailtukin muutamia maistuvia juttuja ja loppuja opuksia selailtu nautiskellen. Kylie Kwong:n simppeliksi nimetystä opuksesta löytyy huippukauniita kuvia ja perusjuttuja ihan kananpaloittelusta ja liemien keittelystä lähtien.
Disneykamaa tuli arvontapalkintojen lisäksi tuotua nämä Mikki Hiirijutskut. Pöydällä poseeraa muovisia kenkälautasia, muovinen soppakauha, posliininen muki, silikoninen jääpalamuotti (jonka aion valjastaa suklaakonvehtien tekoon) sekä muotti kananmunien paistoa varten joka toiminee meillä myös piparimuottina. Nyt ollaan sitten niin Mikkiä niin Mikkiä varsinkin kun sain äitienpäivälahjaksi vielä upean tarjoilijaMikin.

Sitten vähän leivontakamaa toisesta Outletista, Le gourmet chef-kaupasta. Kuvaan ovat muffinivuokien ja nompparellien lisäksi päässeet jo ahkerassa käytössä olleet dino-muotit. Olemme nimittäin selvinneet tänään lastemme dinoyhteissynttäreistä kunnialla, mutta se on tietysti toinen tarina se. Dinot tallustelevat mainioiden Bonne Maman pikkuhillopurkkien päällä, joita sain yhtenä aamuna tarjoilijalta. Yhtään en ole raskinut vielä käyttää.

Puolen voikilon blogista löysin vinkkiä Amerikanmantereella sijaitsevaan Williams-Sonoma liikkeeseen ja käytyämme heidän nettisivuillaan päätin että tuonne on päästävä. Kaikkea ihanaa siellä kyllä olikin, mutta lopulta päädyin vain tähän mausteseokseen. Kerran on kokeiltu possuun ja hyvää oli. Rub:n ideana on hieroa öljytyn lihan pintaan mausteita juuri ennen grillausta. Iisiä ja ihanaa! Tarkemmin mietittyäni myös ylemmän kuvan mustat koristekiteet ovat Williams-Sonomalta.

Aivan ihana loma oli - jos se ei ole tullut jo selväksi :).
Koska vaan uusiksi!

Sunny greetings from Orlando, part 4

Oli siellä Orlandossa muutakin kuin Disneyjuttuja. Yhtenäkin päivänä kävimme Dinomaailmassa :). Sieltä palatessamme lounastimme Cracker Barrel:lla. Paikka tarjosi aamupalaa ympäri vuorokauden ja karppiherkut oli listattu erikseen. Paikan henki oli mainio sisustuksineen ja tarjoilijan aksentteineen. Ruoka oli hyvää ja paljon edullisempaa mihin olimme Disneykulmilla tottuneet.

Itse otin piffisalaatin ilman kastiketta, mutta sinihomejuustomuruilla. Hyvää!
Pastiksen tuhdimpi setti.
Aika mainioita juttuja sisutuksessa. Etukuistilla oli myytävänä keinutuoleja äidille ja pakkohan se oli siihen istahtaa testaamaan miltä tuntuu keinutella tuolilla amerikkalaisella terassilla :).
Jälkiruuaksi omenapiirakkaa ja jäätelöä kinuskilla. Ei tarvinne mainita että maistui.

Floridan suurimmassa kauppakeskuksessa, Florida Mallissa piipahtaessamme söimme meksikoslaishenkistä ruokaa.

Lapsille mainiot, rouskuvan rapeat vohveliperunat (nimityksen opin kyllä vasta Jamsin blogista).
Aikuiset nautiskelivat yllättävän mausteisia pihvi- ja kanatortilloja.

Pastapää toteutti oman haaveensa vierailemalla kerallamme Kennedy Space Centerissä. Näimme avaruussukkulan lähtövalmiina launchpadilla, hienoja 3D leffoja, raketteja ja vaikka mitä! Opimme myös että pulloharjat kasvavat puissa (?):

Spaceshopissa olisi ollut myytävänä mainio sukkulaevässetti.

Yhtenä iltana olimme rättiväsyneinä koko perhe Black Angus steakhousen ovella. Nälkä oli kova, mutta ravintolassa istuminen näytti varsinkin lasten kohdalla kyseenalaiselta. Ilokseni huomasin ravintolan tarjoavan myös take away-sapuskoja ja mehän tarrasimme tuohon mahdollisuuteen heti! Otimme mukaan paneroitua kanaa, salaatteja, T-luupihvin ranskiksilla ja lehmipojan primepihvin keitetyillä vihanneksilla. Kieltämättä ruokailun miellyttävyyttä nakersi kertakäyttöruokailuvälineillä syöminen suoraan styroksilootista, mutta toisaalta olimme huipputyytyväisiä ettei väsyneenä tarvinnut jäädä ravintolaan kiukuttelemaan. Nautimme sapuskat parvekkeella katsellen Disneypuistoista räiskytettyjä raketteja. Tämä oli muuten jokailtainen vartin huvi, joka pisti miettimään niitä taivaalle tussautettuja dollareita...Mutta komialta näytti! Sydämenmuotoiset raketit olivat ehdoton lempparini <3.

Magiella oli komea yrttipuutarha hotellialueella. Aika hyvää mainosta minun mielestäni.

Muuten syöpöttelimme hotellin altaalla vastagrillattuja herkkuja tai otimme jotain pikaista vaikkapa hotellin sporttibaarista. Toukukkaiden Disneypuistopäivien ja Avaruusseikkailuiden välissä oli mukava olla vaan - lapset polskivat altaalla ja itse sai istuskella nauttien auringon lämmöstä.