Ilmailua ja ruokaa isän kunniaksi

Koko perheemme rakastaa yllätyksiä ja touhukkaita juhlapäiviä. Sellaisen aika oli taas eilen kun juhlittiin Jukkaa isänpäivänä. Suunnittelimme päivästä lasten kanssa ilmailu- ja ruokapitoisen, sillä nämä asiat ovat kovasti innostavia isälleen.

Päivä alkoi sänkyyn tarjotulla brunssilla. Sängylle nostettiin leikkeleitä, katkarapuleipiä (savustetuilla katkaravuilla jotka tuoksuivat luotaantyöntäviltä), pekonia, juustoja, kinkkuleipiä, persimonia, salmiakkia ja Geishaa. Juomina itseoikeutetusti kahvia, kuplivaa ja tuoremehua. Hauskaa on, että nykyään lapsetkin onnistuvat merkittävällä panoksella suunnitteluun ja toteutukseen.

Brunssin jälkiruuaksi olimme leiponeet ajoissa pakkaseen hiukan isomman sorttisen puffet-kakun, sillä kyseinen jäätelö on isän herkkua. Ohjetta tulee myöhemmin, sillä varsinkin perheemme miesväestö ihastui kakkuun kovasti. 

Aamupäivästä suuntasimme Vantaalle lentokentän kupeeseen Ilmailumuseoon. Viimekäynnistä olikin vierähtänyt aikaa yllättävän monta vuotta. Jukka kierteli museota kuvaillen ja ihmetellen. Mieluisin nähtävyys miehelle oli Finnairin Convair, jossa voi kuulemma aistia menneiden päivien tuulia. 

Meidän piti mennä lakritsi- ja salmiakkimessuille Katajanokalle, mutta tungoksen ja jonotuksen pelottamina kävimmekin kahvilla ihanassa italiahenkisessä Signora Deliziassa.

Ja koska isän proseccohammasta kolotti, kävimme Kanavarannassa Skönessä lasillisilla pelaten myös Kimbleä.

Sieltä siirryimme pelaamaan Exite pakohuoneeseen. Olin etukäteen valinnut ja varannut huoneen, jossa meidän tulisi pelastaa kaapattu lentokone. Tytärtämme lukuunottamatta olimme pakohuoneessa ensimmäistä kertaa ikinä. Huoneeseen astumista ennen saimme muutaman vinkin ja ohjeita, mutta emme oikein osanneet ajatella mitä tuleman piti. Pelaaminen oli älyttömän hauskaa ja mukaansatempaavaa. Oli mielenkiintoista ratkaista eteen nousevia pulmia ja tehtäviä yhdessä.  Hurraaminen oli kovaäänistä kun yksi ongelma oli taas selvitetty. Lentokoneemme valitettavasti räjähti, mutta kysyessämme huoneen ohjaajalta tämä kertoi meidän olleen parin askeleen päässä pelastumisesta. Tästä jäi todellakin kipinä kokeilla jotain toistakin pakohuonetta!

Illalliselle autoilimme Töölöön ravintola Kuuhun. Vaihtoehtoja isänpäiväruokailuun ei jäänyt kovinkaan monta, sillä halusin nimenomaan illalliselle (en brunssille) sunnuntaina ja ilman valmiiksi mietittyä isänpäivämenuta. 

Kuu oli meille loistava vaihtoehto! Tunnelma oli rento ja asiansa osaava. Maut ja makuyhdistelmät olivat ihania. Lapsetkin löysivät listalta helposti itselleen mieluista syötävää. 

Alkupaloina tarjottu hanhi ja kananmaksa nauttivat todella vadelmabalsamicon seurasta. Oma kotijuustoinen annokseni täydentyi sekä paahdetulla punajuurella että saman juureksen sorbetilla. 

Poro tarjottiin oivallisesti tattikastikkeen kanssa. Poitsumme possu maistui sisäfileenä ja ylikypsänä niskana loistavasti. 

Tyttäremme tilaamassa lohikeitossa oli vallan ihana liemi. Jukka on suuri maksafani ja naulitsikin silmänsä heti ruispaneroituun maksaan pekonikastikkeella. Mies ihan huokaili syödessään maksaa voisen muussin ja puolukoiden kanssa.

Jälkiruualle kurvasimme kotiin jatkaen puffet-kakun syömistä. 

Oli ihana juhlia ja nautiskella yhdessä koko päivä. Tärkeä ja rakas isä on sen toki ansainnut!

Mites teillä vietettiin isänpäivää?