lauantai 5. syyskuuta 2009

Hernekeitto on pääasia

...ainakin kun sen valmistaa sianpäästä. Ja herneistä. Ja muutamasta muusta, mutta vain muutamasta aineesta. Kunnon hernari ei tarvitse kummoisiakaan väkerryksiä, vaan aikaa. Ja lusikkaa. Eikä sitäkään jos ryystää kulhon laidalta.

Hernekeitto

puolikas sianpää paloiteltuna
vettä
500 g Luomuruokaherneitä kuivattuna
sipuli
suolaa

tarjoiluun:
sinappia
sipulia
(meiramia)
lusikka

Laita kuivat herneet raikkaaseen veteen likoamaan. Anna olla yön yli.

Laita aamusella sianpäänpalat kattilaan, peitä palat vedellä ja pistä liedelle kiehumaan. Kuori pinnalle tullutta vaahtoa pois lusikalla. Anna porista tunnin tai pidempääkin.

Nosta sianpääpalat pois liemestä. Valuta liotetuista herneistä vesi pois ja lisää herneet sitten lihaliemeen, jota on nyt noin 3 litraa. Ota sianpääpaloista pois lihat, lähtevät kyllä helposti kypsinä. Lisää lihatkin keittoon. Pilko yksi iso sipuli pieniksi paloiksi ja lisää sekin edelleen keitokseen.

Anna porista liedellä hiljakseen ainakin kaksi tuntia. Mausta lopuksi suolalla. Aiempi suolanlisäys vain pidentää herneiden kypsymisaikaa.

Pilko tarjolle yksi sipuli. Laita pöydälle myös sinappia ja joillekin kuulemma tarpeen oleva meirami. Truuttaa keittolautasellesi sinappia, ripsuttele reilusti raakaa sipulia ja eikun lusikoimaan! Nauti tuoksuista, mauista ja koko yläkroppaa lämmittävästä tunteesta kiireettömästi.

Hernekeittoon on lisätty joskus hyvällä lopputuloksella myös inkivääriä, mutta se ei ollut tämän keittokerran juttuja.

8 kommenttia:

  1. Ai namnamnam. Kerran kun on syönyt kotitekoista hernaria niin ei pysty enää millään koskemaan kaupan purkitettuun tavaraan... Siksipä meillä, laiskojen keittiössä, ei pariin vuoteen olla syötykään tätä herkkua. ja vielä sianpäästä, täytyy olla makoisaa!

    VastaaPoista
  2. Teillä on kyllä osattu valmistaa vaikka mitä tuosta possusta. Meillä sisäelimet menee lähinnä noiden karvaisten kavereiden käyttöön... :)

    VastaaPoista
  3. oliivia: eipä tuohon hernarin kokkailuun paljoa ponnisteluja vaadita, mutta suunnitelmallisuutta ja aikaa kyllä. ja sianpää. potkakin käynee hätätapauksessa ;).

    Dea: vasta pää mennyt puolikkaasta possustamme poskia myöden. joskin kesällä on kyllä grillattu kylki jos toinenkin ja kasleria. Luomupossun kasler on muuten ylimaallisen hyvää rasvaisuuksineen päivineen!

    VastaaPoista
  4. Mulla on kyllä lieviä traumoja itsetehdystä rokasta. Lapsi kun olin, niin isäni osti syksyisin kans puolikkaan sian.Ja sittenhän tota keittoa syötiin ympäri vuoden, kun faija ei oikein muuta osannutkaan kuin paistaa pihvit, joulukinkun ja tehdä loppuruumiista hernekeittoa. Ja siinä hernekeitossa oli aina luita ja jänteitä, kun meillä oli muutenkin vähän brutaalimpi suhde liharuokiin kuin useimmissa muissa perheissä :(. Tosin maussa ei kai ollut mitään vikaa, kun sen lauantai toisensa perään aina alas sain.

    VastaaPoista
  5. "Ota sianpääpaloista pois lihat, lähtevät kyllä helposti kypsinä."

    Huh.. siinäpä ohje ;) mutta milloinka sitä uskaltaisi ostaa ensin sen pään.. Hyvää tuo keitto varmasti oli. Mä en saa hernekeitosta tarpeekseen, se on tooosi hyvää.

    VastaaPoista
  6. Mari: voi kökkö että tuollaiset fiilikset jäi :(. mut onneksi on purkkihernaripiffit :)!

    Meilläkin on vielä puolikkaasta muutama "pussillinen" lihaisia luita pakkasessa, mutta myös jauhelihaa. itse en keittoon laittanut enää luita enkä varsinkaan jänteitä. puhdasta lihaa vain herneiden sekaan.

    Risulinna: en tiedä saako päitä erikseen - tai mikseipä hallista voisi saadakin. puolikkaan possun mukana tulee ikäänkuin automaattisesti :). toki liemen keittelyyn nyt kelpaa joku muukin lihallinen luuosa, vaikkapa potka. meilläkin tykätään hernarista poitsua lukuunottamatta. hänkin söi silti pehmoiset lihat.

    VastaaPoista
  7. Jos laittais herneet nyt likoon, niin ois huomenna illalliseksi hernekeittoa....kun on sitä kinkun potkaakin jäljellä. Ei hassumpi ajatus!

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin