tiistai 27. joulukuuta 2011

Onkos täällä kilttejä lapsia?

Tänä jouluna lahjojen suhteen määrä pysyi kohtuudessa, mistä olen tosi iloinen. Tämä ei tarkoita, että olisimme saaneet  lahjoja vähän, päinvastoin. Yritän vain sanoa että niitä ei tullut röykkiöttäin.
Olen tuttuun tapaan kuvannut saamamme ruokaan tai ruokailuun liittyvät lahjat. Ensimmäisessä kuvassa lasten saamat jutut. Mukit ovat taitelija Raija Nokkalan käsialaa, taiteilijan itsensä lahjoittamia.
Lasinalusten mukana kulki lappu, jossa luki niiden tuoton menneen Pirkanmaan pienille sydänlapsille.

Suklaata on tullut paljon enemmän kuin kuva antaa ymmärtää. Domino-keksiltä näyttävä ymmyrkäinen on rintakoru. Samiscupcakesormukset ovat minun ja tyttäreni.
Sain myös tarjoilulusikan, joka on alunperin kuulunut isoäitini isälle. Siinä on hänelle tarkoitettu kaiverrus vuodelta 1923. Lusikka on siirtynyt isoäidilleni, mammalle, vuonna 1970 hänen syntymäpäivänään ja äidilleni samanmoisena juhlapäivänä 27 vuotta sitten. Nyt lusikkaa koristaa vielä minunkin nimikirjaimeni vuosiluvulla 2011. Ompa hieno lahja!

6 kommenttia:

  1. Meille tuli kauan kaivattu, valurautainen fondue pata! Pääsee uutena vuotena testiin.

    VastaaPoista
  2. meillä oli vähän päätetty ettei lahjoja enää oikeen jaella mutta sain sentään pehmomadon, tattipuolukkakonvehdin(yhden kyllä) ja ne pakolliset joulukalsarit :)

    VastaaPoista
  3. Mistä tuommoisia Domino-rintakoruja saa? I-hana idea.

    VastaaPoista
  4. annika: Fondue-pata on ihana! Täytyykin tehdä juustouitot joku päivä, kiitos muistutuksesta! Ilmat on aika passelit siihen...

    aleksi: Jos olisi mennyt arvaukseksi, niin olisin ihan ekaks arvannu just pehmomatoa :D.

    Rosmis: Kuulemma Uudenkaupungin torikirppikseltä. Lapussa luki http://shimauuuma.blogspot.com/ mutta eihän tuolta mitään aukea.

    Sovittiin Jukan kanssa toisillemme lahjaksi mennä johonkin hienoon ravintolaan syömään ensi vuoden aikana.

    VastaaPoista
  5. sain kummitädiltäni suvun 1800-luvulta peräisin olevat hopeiset kalaottimet, joiden kahvaosat marmoria. Vielä pitää löytää entisöintipaikka, hantaakit ovat huteroituneet.

    VastaaPoista
  6. Upea lahja! Nuita kun ei kaupasta saa, varsinkaan samalla muisto-/tunnearvolla.

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin