Huippulisäke loppukesän sadosta eli itäneiden perunoiden prinsessatarina

Tänään syötiin jotain aika tosi hyvää ja aika tosi aitoa. Jukka grillasi keitettyjä, kanelillakin maustettuja luomupossun paahtokylkiä ja minä tekaisin keralle pikalisäkkeen, josta tulikin enemmän kuin hyvää! Raaka-aineina lisäkkeeseen meni oman maan perunoita, oman maan herneitä, kesäsipulia ja vastapoimittuja vihtiläisiä kantarelleja. Kokonaisuus maistui ihan loppukesälle ja hurjan hyvälle. 

Kokkaaminenhan alkoi periaatteessa jo keväällä, kun jääkaapista löytyi muutama itänyt peruna. 

Ne sukelsivat multaan pienen yrttimaamme jatko-osaan ja saivat kasvaa aika rauhassa tähän päivään asti. Mitä nyt muistettiin (Jukka muisti) kastella Saharamaisimpina kausina. 

Tänään olikin sitten perunannostopäivä. Nosto suoritettiin tietysti saappaat jalassa. Tässä noin neljännes peltomme sadosta. Meitä voinee kutsua Pienviljelijöiksi?

Sokeriherneemme ovat sadonkorjuun viivästyttyä hiukan päässeet pullistumaan, jolloin itse herne ei ole niinkään makea, mutta palko edelleen on. Tähän ruokaan käytetään molemmat ja voisilattuna myös vähemmän makeat herneen siemenetkin maistuvat oikein hyviltä! Suosittelemme lämpimästi!

KANTARELLI-PERUNA-HERNE NE YHTEEN SOPPII

2-3:lle

50  g voita

½ l uusia perunoita

2 kesäsipulia varsineen

pari kourallista sokeriherneitä

pari kourallista kantarelleja

mustapippuria 

suolaa

Pese perunat ja laita ne kiehumaan veteen. Kypsennä juuri ja juuri kypsiksi. Valuta vedet pois.

Ota herneenpaloista herneet pois ja pilko palko. Heitä pois vain kasvissa kiinni pitänyt tyvi. Voit tietysti pilkkoa herneet myös palkona, mutta ulkonäkö ei silloin ole niin kaunis. 

Pilko kesäsipuli ja sen varret. Sulata voi pannulla ja freesaa sipuleita siinä hetki. Lisää sienet ja freesaa taas hetki. Lisää pannulle herneet ja palonpalat sekä perunat. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Kääntele pannulla kunnes koko setti maustuu ja sekoittuu. 

Tarjoa esimerkiksi grillatun lihan tai miksei kalankin kanssa. Ja menee paistos varmaan itsekseenkin.