Food & Fun Turku : Smör

 

Kun tiedossa on ruokaa ja hauskaa, me olemme paikalla. Nyt vain ongelmaksi muodostui, missä halusimme illallistaa ja pitää hauskaa. Saimme nimittäin nautintokutsun Food and Fun Finland 2014-tapahtuman järjestäjiltä. Food and Fun tuo keittiömestareita ympäri maailmaa kokkaamaan turkulaisissa, heidän tyyliinsä passaavissa ravintoloissa. Tarkastelin tapahtuman nettisivuja, joilta löytyi monta jo ennenkin kiinnostanutta ravintolaa kuten Karu, Ludu ja E.Ekblom. Kaskiksessa olisi kokannut islantilainen Sigurður Kristinn Laufdal Haraldsson, jonka ruoanlaittotyyliin ihastuin kovasti viime kesänä Kustavin Kipinässä. Kaskis oli kuitenkin meille sopivina ajankohtina loppuunmyyty, joten päädyimme Smöriin. Se on kuitenkin ollut pitkäaikaisin haaveravintola Turussa. 

 

Vastakilvitetyssä Smörissä vieraskokkina hääri islantilainen Fannar Vernhardsson ravintola VOX:sta. Tarjoilijalta kysyttäessä hän tuumasi tyylin olevan hyvin "Smörimäistä" ja siksi kokki olikin päätynyt juuri tähän ravintolaan. 

Tapahtuman aikana valittavana oli yksi lista, hinnaltaan 48 euroa. Viinipaketti oli 34 euroa, jonka minä otin puolikkaana ja Jukka-kuski lirukaatona. 

Alkuun saimme cavan keralle keittiöntervehdyksenä savustettua kurpitsaa paahdetuilla siemenillä. Pidin erityisesti fenkolinsiementen mausta samettisen pehmeän, selkeästi savuisan kurpitsan kanssa. Aivan ihana aloitus aterialle. Kyselimme myöhemmin vinkkejä vastaavan valmistuksesta kotona ja saimmekin vinkkejä anteliaasti. Talon leivistä Jukka ihastui vaaleaan ja minä tummaan. 

Seuraavaksi tarjoiltu tyrnimarinoitu islantilainen katkarapu ja sellerigranite olivat valloittava pari. Rakastuimme sellerigraniten makuun ja ajatukseen, joten sitä täytynee kokeilla kotonakin!

Lohi-omena-annos on näköjään jäänyt ikuistamatta. Kuvitelkaa siis mielessä kevyesti suolattu, kauniin oranssina hehkuva lohipala, jonka päällä on pikkaraisina kuutioina läpikuultavaa omenaa, tuoretta tilliä ja kuultavan oranssia lohen mätiä. Lisätkää mielikuvaan vielä ohuet, rapsakat, kuivatut saaristolaisleipäpalat ja pöydässä kaadettu fenkoli-omena-latva-artisokkaliemi. Raikas ihanuus on valmis nautittavaksi mielenkiintoisen ja toimivan roseviinin kanssa. Viininä saksalainen Weegmullerin Spätburgunder Rosé 2013.

Tämä siika-annos toi meille molemmille välittömästi mieleen kesän. Rapsakkapintaisen paistetun kalan lisäksi lautaselta löytyi gruyerella maustettua perunamuussia, jossa juusto maistui hienona vivahteena. Parsakaalit olivat kypsyydeltään aivan täydellisiä. Annosta täydensi vielä lehtikaali ja pöydässä kaadettu simpukka-verbenaliemi. Simpukkaa emme liemestä erottaneet, mutta loistavan makuista se oli joka tapauksessa. Viininä Schloss Gobelsburgin Gruner Veltliner Lössenterrassen 2013 Itävallasta. 

Pääruokana komeili ahvenenmaalaista luomukaritsaa. Lihaa löytyi lautaselta sekä pitkään haudutettuna, ihanan hajoavaisena palana, että sopivan roseena paahtopaistina. Makeahko porkkana-tyrnipyre, paahdetut punajuuret ja suppilovahverot komppasivat hienosti lihaa. Puolukkakastike toi paitsi kauneutta kokonaisuuteen, myös tervetullutta hapokkuutta. 

Huomasimme ilmoittaa vasta ravintolaan sisään saapuessa Jukan punajuuriallergiasta, kun huomasimme menussa kyseistä juuresta. Pahoittelimme asiaa kovasti, mutta tarjoilija tuumasi että eivätköhän keittiön taiturit jotain osaa asialle tehdä. Meille olisi tässä tilanteessa riittänyt vallan mainiosti, että punajuuri olisi vain jätetty pois, mutta Jukkapa sai tilalle muita paahdettuja juureksia, mm. maa-artisokkaa. Ihan loistavaa palvelua sanon minä!

Palvelu oli muutenkin todella sujuvaa, asiantuntevaa ja ystävällistä, vaikka koko salille oli varattu vain kaksi tarjoilijaa. Kehuessamme henkilökuntaa tästä asiasta he tuumasivat vaatimattomina että onhan tätä tullut harjoiteltua puoli viikkoa. 

Jälkiruuassa koreili lakritsicrumble, paahdettu valkosuklaamousse, Ahvenanmaan päärynää sorbetissa ja sitruunalunta. Kokonaisuus oli juuri sopivan raikas ja makea yhtäaikaa. Maculan Dindarello 2013 toimi jälkiruuan kanssa todella upeasti. 

Annokset Smörissä olivat todella maistuvia, reilun kokoisia ja kauniita. Pidimme kaikista makuyhdistelmistä kovasti. Olin luullut Smörin ruuan olevan enemmän piperrys-kikkailulinjaista, mutta  kovin hyvä oli tämäkin. 

 

Smör oli sisustukseltaan kovin kiinnostava etenkin perällä olevien "kellarikabinettien" myötä, joista pienin tila oli vain kahdelle hengelle. 

Tuumasimme onnistuneen käynnin jälkeen, että ensi vuonna olisi kiva mennä Turkuun Food & Fun-tapahtumaan syömään koko viikonlopuksi. Silloin toivoisin kyllä ainakin yhdelle iltaa ohjelmallisempaa hauskuuttelua, jollaista esimerkiksi Ludussa kuuluu olleen. 

*

Yhteistyössä Food and Fun Finland 2014

*

Muiden bloggareiden kirjoituksia Food and Fun-tapahtumasta: 

Exclusive Hillbilly on kirjoittanut peräti neljästä ravintolasta: Smör, Karu, Hus Lindman ja Pinella.

SoupOperan Anuliina oli oikein pukeutunutkin Ludun salakapakkaan. 

Sivumaku suorastaan ylistää Kaskista.

Festarin etukäteistunnelmointia löytyy Tämän kylän homopoika-blogista Ravintola Cindystä.