illan maksoi ravintola Kuu
Se oli niitä ensimmäisiä hyytävän kylmiä päiviä. Minun piti kävellä hienosti koostetun Helsinki Noir-näyttelyn jälkeen Töölöön, mutta luihin ja ytimiin pureva naseva tuuli muutama vaivainen lämpöasteen kanssa sai ottamaan ratikkakyydin. Astuessani sisään ravintola Kuuhun kylmyys jäi taakse saman tien. Lämmin tunnelma nappasi syleilyynsä heti, kun kutsuvieraana istahdin bloggajakollegoiden kanssa pöytään maistelemaan riistamenua.
Ravintola Kuu on korttelikapakka, jonka ruoka kallistuu kyllä hieman bistromaista tyyliä hienompaan olematta silti fine diningia. Olemme olleet viettämässä mieheni kanssa täällä hääpäivää ja mieleeni on jäänyt hyvä hinta-laatusuhde mukavalla, mutkattomalla tunnelmalla. Tuo samainen mielikuva syntyi edelleen.
Ravintola Kuu on korttelikapakka, jonka ruoka kallistuu kyllä hieman bistromaista tyyliä hienompaan olematta silti fine diningia. Olemme olleet viettämässä mieheni kanssa täällä hääpäivää ja mieleeni on jäänyt hyvä hinta-laatusuhde mukavalla, mutkattomalla tunnelmalla. Tuo samainen mielikuva syntyi edelleen.
Riistamenun aloitti porvoolaisen Bosgårdin tilan sorsa. Lintu oli siivutettu hieman makeiden, pikkelöityjen vihannesten päälle. Keralla tarjottiin hurmaavaa tryffelimajoneesia. Minulle parasta antia oli kuitenkinohueati rapsakkapintainen mustatorvisienikroketti, joka sopi myös erinomaisesti yhteen tarjotun alsacelaisen Joseph Scharchin alkuviinin kanssa.
Seuraavaksi eteemme nostettiin belugalinssejä, savustetun poronsydämen paloja ja kantarellia. Pöydässä päälle kaadettiin silkoisen pehmeää mustajuurikeittoa. Maut soivat yhteen kauniisti. Mielenkiintoista annoksessa on se, että rakennetta toivat juuri sopivan napakoiksi jätetyt linssit.
Pääruokana komeili hirvirillette, joka harvinaisuudessaan oli minulle mieluinen maistaa. Sarvipään riivitty liha oli laskettu valkopapujen ja kurpitsapyreen päälle. Nyt tekstuuria toivat pavut, joiden kypsyysaste puhututti. Mielestäni ne olivat kuitenkin juuri sopivan kypsiä, eivät raakoja. Kokonaisuus oli suolaisuudessaan todella tuhti, mutta pidin sen syksyisyydestä juuri sellaisena.
Herkkujuustolan punahomejuusto Metsuri oli suuhuni hyvä lakkahillokkeen kanssa, vaikka yleensä en kylmistä homejuustoista niin välitäkään.
Jälkiruuaksi meille tarjottiin marinoitua omenaa ja ruskistettua voi-jäätelöä. Omenaviinietikkakinuski jäi mieleen samoin kuin ihana jälkiruokaviini, joka jatkoi omenaisia makuja hienosti.
59 euroa maksavaa riistamenua tarjotaan ravintola Kuussa lokakuun loppuun asti. Suosittelen lämpimästi kokemaan sen, minä ainakin pidin kovasti!
Olipa mahtava ilta Kuussa, kiva oli muuten tutustua : ) Pidin kyllä koko menusta, ihanat kuvat. Myös beach houseen tulossa juttua illasta alkuviikosta!
VastaaPoistaHerkulliselta kuulostaa. Omenaviinietikkakinuski kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta.
VastaaPoistaOi. Riistamenu kuulostaa ihanalta ja monta mielenkiintoista makuyksityiskohtaa vaikuttaisi olevan tarjolla.
VastaaPoistaHyvältä näyttää ja kuulostaa! Eikä kyllä ollenkaan paha hinta tuosta setistä!
VastaaPoistaHeli. Kiitos samoin! Kävinkin jo katsomassa olitko kirjoittanut jotain, mutta tulen kyllä uudestaankin.
VastaaPoistaMinna: Se olikin :)
Virpi: No eikö! Linssien ja papujen käyttö suutuntuman tuojana olivat uusi hauska juttu minulle.
Helinä: Ei minustakaan.
Ravintola-arvostelut ovat kyllä aina niin mukavia luettavia, kun voi poimia ne parhaimmat ravintolat niiden kautta niin palvelultaan kuin ruoaltaankin. Juuri parhaillaan matkalla ollessani tulee etsittyä paikallisia ravintoloita juuri arvostelujen kautta!
VastaaPoistaTuo ruskistettu voi-jäätelö kuulosti erityisen hyvältä! :)) Nam ja se omenaviinietikkakinuski, läääääh! noh, tämmöselle herkuttelija se on aina se jälkkäri, joka todellakin kruunaa <3 Kuulostaa kyllä paikalta, johon pitäisi päästä!
VastaaPoistaKivoja nämä ravintola-arvostelut. Kuulosta ja näyttääkin hyvältä menulta.
VastaaPoistaMinä puhun itsemme kohdalla ehkä enemmän ravintolakokemuksen kertomisesta, en niinkään arvostelusta :).
VastaaPoistaTaru: Mekin etsitään reissuja silmälläpitäen netistä paljon ravintoita ja tutkaillaan sitten erilaisia arvosteluita.
Saara: No olihan se hyvää! Minä taas olen yleensä eniten alkupalaihminen.
Kermaruusu: Oli kyllä!
On kyllä kauniin näköisiä annoksia. Töölö on jotenkin sellaista aluetta että harvemmin edes tulee mieleen suunnata sinnepäin ruokailemaan – ja täysin syyttä koska hyviä vaihtoehtojahan löytyy. En kyllä yhtään tiedä mistä tämä (omalla kohdallani) johtuu..
VastaaPoistaOli kyllä tosi kiva ilta ja Kuussa on mielestäni jotenkin sellainen lohdullinen tunnelma, hyvä fiilis. Noita papuja minäkin mietin, että rapsakoita olivat, itse ehkä keittäisin hintsun lisää :-)
VastaaPoistaLotta: Meiltäkin Töölöön pitää mennä erikseen. Mutta esimerkiksi Carelia ja Kuu on hyvinkin sen arvoisia.
VastaaPoistaMinttu: Minustakin Kuu on tunnelmaltaan tosi kiva!
Mielettömän hyvän näköinen menu. Hirven lihaa teksi nyt ihan mahottomasti mieli. Mahtaisikohan sitä löytyä mistään kotikokille?
VastaaPoistaOi, mitä herkkuja! Mä en ole koskaan käynyt ravintola Kuussa, mutta kovin mieleni tekevi.
VastaaPoistaPeggy oliskohan hallissa? En osaa sanoa, en ole tainnut koskaan ostaa hirveä.
VastaaPoistaMinna: Herkkujapa hyvinnii!
Ah, ihana menu! Uskon, että tykkäisin joka annoksesta, viineistä puhumattakaan. Ihan kielellä maistuu!
VastaaPoistaTää oli kyllä upea illallinen, ja seura mitä parhain! Erityisesti itselle jäi mieleen hirvirillette ... ja ne viinit! Lurps! Mä en ole ehtinyt kirjoitella, vaikka todellakin voin omasta puolestanikin suositella sekä ravintolaa, että tätä nimenomaista menua <3
VastaaPoistaYritin jo kännykästä tuoreeltaan käydä tätä kommentoimasta, mutta eihän se toiminutkaan. Mutta että oli herkullinen menu ja ihana, rento ilta!
VastaaPoistaYhtäänhän ei harmita että ilta jäi väliin ;) Aivan ihania herkkuja! Mille poron sydän muuten maistui?
VastaaPoistaIhan jättiharmi, että missasin tämän hienon illan, kun aikataulut eivät osuneet yksiin. Näyttää ihanalle!
VastaaPoistaPeggy, Hirveä saa nyt esim cittareista koko (syksyn) ajan, hinta on kyllä suolainen.
VastaaPoistaJa muuten. Mä rakastan hirveä, jos jollekkin jääny epäselväksi.
Omenaviinietikkakinuski kuulostaa kyllä niin jännältä, että sen on pakko olla hyvää!
VastaaPoista