Joululahjoja foodieille

Tykkään kovasti päästä kurkkimaan, mitä muut ovat saaneet jouluna lahjaksi. Ruokabloggaajista ainakin Mari ja Hanna ovat esitelleet omia aarteitaan. Linkitäthän kommentteihin jos sinäkin olet lahjasäkkisi tai - pussisi nyörejä raottanut näin julkisesti. Ja olisi toki suositeltavaa kommenteissa kertoa, mitä pukki toi jos et blogia omista! Koska tykkään ihastella muiden lahjoja, tässä omamme:

Hämmästelen vuodesta toiseen miten tarkkoja tontut ovat olleet kurkkiessaan ikkunoiden takana. Tänä vuonna ajatus kirkastui taas, kun saimme käyttämäämme Reilun kaupan kahvia. Tontuilla on myös uskomattoman pitkä muisti, sillä herkkukorista (alla) löytyi samoja konvehteja joita tarjottiin häissämme melkein 8 vuotta sitten.

Nuo yläkuvassa olevat valtavan kokoiset, "rypistetyt" mukit jatkavat sarjaa, jota sain siskoiltani syntymäpäivälahjaksi. Ne ovat Sia-tuotemerkin alla valmistettuja. Minusta mukien kyljistä löytyvät tekstit ovat mainioita: "whaooo....you sure look sexy today! think I´m falling in love with you..." ja " he hee hee, today I´m so happy! it is a good day to be alive." Aiemmin saamassani kannellisessa kipossa on teksti "filled with lust & love". Se oli täytetty lapsuuteni herkuilla Rollo-karkeilla. Alla näkyvä kippo sopisi kesällä vaikka mökkiviemisiksi, sillä kirjaimet kyljessä sanovat: "small birds singing loudly is very nice but can also drive me crazy".

Korissa oli myös kalantilaisen Kili-Marjan Kuttulan fudge-paloja, jotka oli tehty vuohenmaidosta. Aiemmista maistelukerroista tiedämme ne koukuttavan makeiksi. Koriin mahtui vielä tiskirätti, joka sisälsi focaccian ohjeen ja lautasliinojakin.

Mieltymyksemme villikasveihin tunnetaan tonttujen keskuudessa myös, koska saimme Metsäruusuglögiä. (Puna)viini-innostukseen nyt ei tarvitse ollakaan kovin tarkkasilmäinen. Espanjalaisen viinin kaulassa roikkui myös todella kätevä, nyt jouluinen kaatonokka. Viiniä saimme myös kotikutoisena mainioilla etiketeillä.

Tontut pääsevät myös yllättämään joka vuosi, monesti hyvinkin positiivisesti. Jouluaattona sain viestin, että minulle on tilattu vuodeksi Viini & Ruoka-lehti. Samalla selvisi edellisenä päivänä tulleen lehden arvoitus. Tuo numero oli jo ahmittu ilolla poimien paljon ideoita. Lehti sisälsi tekstiä esimerkiksi luomuviineistä ja Sami Tallbergin kausiruokia joulu- ja tammikuulle.

Aineettomien toiveiden (lisää hermoja ja vapaa-aikaa) lisäksi haaveilin Marimekon Siirtolapuutarha-teekupeista sekä Nellen ja Veeran kehumasta Silver Spoon-keittokirjasta. Sain suureksi ilokseni jälkimmäisenä mainitun. Uskon että tähän teokseen palaamme vielä.

Kolmevuotias tyttäremme on saanut kummien ja tonttujen avustuksella jo nyt kokoon kuuden hengen setin Carelian ruokailuvälineitä. Nyt tontut jatkoivat samaa sarjaa (salaatti)ottimien muodossa.

Kuvien ulkopuolelta mainittakoon vielä testatusti hyvin toimivat patahanskat, joiden myötä voimme heittää ne reikäiset, palovamma-alttiutta lisäävät vanhat pois. Kuvaamatta jäivät myös karkit ja suklaat, joita ansioituneesti olemme koko perheen voimin piilottaneet vatsoihimme.

Upeita lahjoja siis, joten suurkiitos Joulupukille tonttuineen!

Miten appelsiini ja tatit voivat käydä yhteen?

Minä en olisi ikinä uskonut, että mieto appelsiinin maku menee yksiin kermaisen tattitahnan kanssa, mutta näin kävi. Yhdistelmä piirtyi tajuntaamme leivän ja tahnan liitossa.

Leivän leipomisen piti olla näin jouluna perinteikästä juurineen kaikkineen, mutta ilmeisesti ohjeessa oli virhe. Juuresta tuli tönkköä tököttiä. Siispä päädyin lisäämään meille tuttuun joululimpun ohjeeseen ½ rkl anista ja 1 tl kuivattua appelsiininkuorta mortteloituna. Pomeranssinkuoren jätin ainesluettelosta nyt pois. Lopputulemana oli raikas, miedosti appelsiininen leipä, jonka kuoren siirappisuudesta pidämme kovasti.

Jukka kehitteli Lontoon makumuisto mielessään Vihtiläisistä saunakuivatuista tateista tahnan, jota levitimme appelsiiniselle leivälle. Yhdistelmä oli hieno ja panikin miettimään, voisiko sieniruuissa suoraan käyttää vaikka appelsiininkuorta.

JUKAN HERKKUTATTITAHNA

2 dl kuivattuja herkkutatteja

voita paistamiseen

1 tl sherryä

1 dl ranskankermaa

sormisuolaa

mustapippuria

Liota sieniä vartti vedessä, jotta pehmenevät hieman. Nosta vedestä ja purista mahdollisimman kuivaksi. Pilppua niin pieneksi kuin veitsellä saat. Paista voissa hetki ja lisää joukkoon sherry. Kypsennä vielä pari minuuttia jotta alkoholi haihtuu. Jäähdytä. Lisää ranskankerman joukkoon. Tarkista maku suolalla ja mustapippurilla. Anna seistä kannellisessa laatikossa yön yli, jolloin maut tasaantuvat.

Näyttävä viikunasalaatti kanelisella vadelmabalsamicokastikkeella

Olemmeko näyttävyydestä sama mieltä? Viikuna on meidän leveysasteillamme sen verran vähän käytetty (hyvälaatuisena myös vaikea hankittava täkäläisistä kaupoista), että sen lisääminen ruokaan kuin ruokaan tuo mielestäni näyttävyyttä kerallaan.

Tämän salaatin helmi oli vadelmabalsamicoa sisältänyt kastike johon humpsuteltiin myös kanelia. Yhdistelmä oli ihana ja sopi mainiosti Jouluaaton lounaspöytään. Salaatti oli myös nopsa koota muun valmistelun keskellä. Olemme ehtineet tarjota salaattia myös vieraillemme alkupalana tässä välipäivinä, mutta tuolloin ei palaneisuussyistä ollut lainkaan pinjansiemeniä joukossa.

Mozzarellana salaatissa on hyvä käyttää laadukasta mozzarella di bufalaa . Salaattina meillä toimi mainiosti kaupan valmis Napolitana mix, josta löytyy rucolaa, mizunaa, punajuurikkaan lehtiä ja pinaattia.

Ohje on Katja Bäcksbackan tekstittämästä kirjasta Ruokatorstain Joulu.

VIIKUNA-MOZZARELLASALAATTI KANELISEN VADELMAKASTIKKEEN KERA
neljälle

paria erilaista salaattia/Napolitana mix
3–4 tuoretta viikunaa
2 palloa bufala mozzarellaa
1 punasipuli
1/2 dl pinjansiemeniä

Vadelma-kanelikastike:

3/4 dl vadelmabalsamicoa
1/2 dl oliiviöljyä
1/4 - ½ tl kanelia
suolaa
pippuria

Huuhtele ja kuivaa salaatinlehdet. Revi suupaloiksi ja laita vadille.

Pese viikunat hyvin, kuivaa pyyhkeeseen. Viipaloi viikunat neljään osaan ja asettele kuorineen salaatin päälle.

Revi mozzarellapallot sormin, jotta juusto säilyy pehmeänä. Aseta palat salaatin päälle.

Kuori sipuli, leikkaa hyvin ohuiksi viipaleiksi. Levitä sipuliviipaleet muiden ainesten päälle.

Paahda pinjansiemenet kuivalla pannulla. Ole varovainen, sillä ne palavat hyvin helposti. Ripottele salaatin pinnalle pinjansiemenet.

Sekoita kastikkeen ainekset, tarkista maku. Lisää kanelia tarvittaessa. Kaada salaatille juuri ennen tarjoilua.

Lapsille salaatinliru ei odotetusti maistunut

Valkosipuliset timjamipunajuuripalat

Rakastan Joulupöydässä punajuuren ja piimäjuuston yhdistelmää. En halunnut tehdä kuitenkaan perinteistä rosollia, vaan kokeilin uutta reseptiä herkulla lopputulemalla.

Ohje on "Kaikkien aikojen Joulu 2010"-lehdestä nimellä mehevät uunipunajuuret. Tämä lisäke sopisi kyllä makujensa puolesta ihan hyvin muuhunkin kuin joulupöytään.

Minä kypsensin juurekset uunissa aatonaattona ja aattona vain lämmitin pikaisesti paistinpannulla. Paistamisen jälkeen maustoin punajuuripalat.  Meidän timjamipuskamme pääsi nuukahtamaan pahasti, joten yrttiä ei juurikaan punajuurilohkoille riittänyt. Yhdistelmä oli kuitenkin hyvä, joten suosittelemme varaamaan tuoretavaraa saatuville.

VALKOSIPULISET TIMJAMI-UUNIPUNAJUURET

½ kg karkeaa suolaa
8 pienehköä punajuurta
6 valkosipulinkynttä
1 rkl balsamiviinietikkaa
½ dl tuoretta timjamia
mustapippuria
sormisuolaa

Levitä uunivuuan pohjalle karkeaa merisuolaa niin että pohja peittyy. Pese ja kuivaa punajuuret. Laita punajuuret ja kuorimattomat valkosipulit suolapedille. Peitä huolellisesti foliolla. Kypsennä 170-asteisessa uunissa noin 1 ½ tuntia.

Kuori hieman jäähtyneet punajuuret ja lohko ne. Puserra lohkojen sekaan pehmenneet valkosipulit. Nyt voit huoletta laittaa juurekset kannelliseen kippoon odottamaan tarjoiluhetkeä (tai jatkaa saman tien).

Lämmitä lohkot tarvittaessa uudelleen nopeasti paistinpannulla. Lorauta sekaan balsamiviinietikkaa. Mausta sormisuolalla, timjamilla ja mustapippurilla.

Jäljellejääneen suolapedin pehmitin uudelleen morttelissa. Sain näin aikaan punajuuri-valkosipulisuolaa, jonka purkitin tulevaa käyttöä varten. .

Maa-artisokka muikunmädillä ja tillimuruilla

Tämä herkku kulkee alunperin nimellä muikunmätisalaatti. Meistä se tuntui liian arkiselta ja yksinkertaistavalta. Kyseessä on nimittäin upean näköinen ja makuinen pikkupala, jonka raaka-aineyhdistelmät yllättivät ainakin meidät.

Resepti löytyi Kauppalehti Opiton erikoisnumerosta 20/2010 ja se on Olon keittiöpäällikön Jari Vesivalon käsialaa. Me hieman yksinkertaistimme hommaa jättämällä tillimajoneesin pois.

aloita TILLIMURUN tekemisellä

(aika iso setti. Kestää kuitenkin olla pakkasessa, josta muruja voi raastaa tarpeen tullen sopivasti)

50 g voita

50 g jauhoja

50 g mantelijauhoja

20 g sokeria

3 g suolaa

hienonnettua tuoretta tilliä

Ohjeessa kehotetaan laittamaan ainekset kutteriin, mutta sen puutteessa Jukka sulatti voin mikrossa ja sekoitti kaikki ainekset. Kelmuta massa ja laita pakkaseen. Raasta jäisenä muruiksi leivinpaperille ja kypsennä 140-asteisessa uunissa noin 12 minuuttia. Anna jäähtyä (ja hienonna sekaan tilliä). Kokeilin paahtaa muruja myös kuumalla paistinpannulla muutaman minuutin onnistuen hommassa.

jatka MAA-ARTISOKAN työstämisellä

maa-artisokkaa yksi tai puoli mukulaa/ruokailija

jääpaloja

muikunmätiä

ranskankermaa

suolaa

sokeria

sitruunamehua

Kuori ja leikkaa maa-artisokat ohuiksi siivuiksi. Laita siivut jääveteen likoamaan puoleksi tunniksi. Maa-artisokan siivut rapsakoituvat ihanan rouskuviksi. Ravistele siivut kuivaksi (ja mausta suolalla, sokerilla ja neutraalilla öljyllä. Me maustoimme ekalla kerralla, mutta tulos oli makuumme liian suolainen. Toisella kerralla maustamatta jättäminen toi mielestämme paremman maun suuhun.)

Sekoita ranskankermahitusen joukkoon mainittuja mausteita.

Kokoa annos: Alle jäävedessä liotetut maa-artisokka siivut (ja masutaminen +öljy). Sitten maustettu ranskankerma ja mätiä. Kaiken kruunuksi tillumurua, joka paitsi tuo mielenkiintoa suutuntumaan myös kokonaisuuden makuun.

Suosittelemme ehdottomasti vaikkapa uuden vuoden vastaanottajaisiin!

Currysinappisilakat

Silakat tekivät tänä Jouluna ihan rynnäkön joulupöytäämme. Osa onnistuneemmin kuin toiset. Tämä oli ihan onnistuneimmasta päästä.

Ohje löytyi Yhteishyvän Ruokalirpukkeesta ja näköjään myös täältä.

CURRYSINAPPISILAKAT

4 - 6 annosta

300 g silakkafileitä

2 dl vettä

3 rkl väkiviinaetikkaa

runsaasti hienonnettua tilliä

Sinappikastike

3 rkl Dijon-sinappia tai makeaa olutsinappia
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
0,25 tl currya
1 tl väkiviinaetikkaa
2 rkl öljyä
1 rkl vettä

Nosta fileet noin neljäksi tunniksi etikka-vesiseokseen.

Sekoita sinappi, suola, sokeri, curry, etikka ja vesi keskenään. Vatkaa joukkoon öljy; ensin tipoittain, sitten ohuena nauhana.

Valuta fileistä neste ja kuivaa ne talouspaperilla. Lado silakat, kastike ja runsaasti tilliä kerroksittain lasipurkkiin. Nosta kylmään ja anna maustua noin vuorokauden ennen tarjoamista. Silakat säilyvät jääkapissa noin viikon ajan.

Ginigraavattu siika tilliranskankermalla

Graavikala jossain muodossa kuuluu joulupöytäämme. Viime vuonna se oli lohta, tänä vuonna siikaa.

Ohje löytyi Katja Bäcksbackan "Ruokatorstain Joulu"-kirjasta, johon on koottu Helsingin Sanomien ruokasivujen parhaita männävuosilta.

GINIGRAAVISIIKA

200 g siikaa

3 tl giniä (enempikään ei olisi huono)

2-3 tl karkeaa merisuolaa

2 tl murkattuja rosepippureita

1/4 tl sokeria

½ punasipulia

ranskankermaa

ripaus suolaa

ripaus sokeria

ripaus valkopippuria

tuoretta tilliä

Fileoi kala. Laita tuorekelmun päälle. Sivele gini kalan pintaan Ripottele pinnalle suola ja mausteet.

Leikkaa punasipuli ohuiksi viipaleiksi ja laita kalan pinnalle. Tee tiukka paketti. Kääri paketti vielä folioon. Laita paketti jääkaappiin painon alle. Anna olla yön yli. Kaksikaan ei tehnyt huonoa.  

Pyyhi fileestä maustejäämät talouspaperilla. Leikkaa ohuita siivuja tai Jukan tavalla kolmioita. Levitä lautaselle.

Lusikoi päälle vaikkapa maustettua ranskankermaa. Tätä ei alkuperäisessä ohjeessa ollut, mutta varsinkin Jukka piti hyvänä, raikastavana lisänä.

Jouluruokaa (överiksi meni joo)

Meidän Joulumenumme näytti ennen aatonaatonaattoa aika maltilliselta. Sitten kävimme Jukan kanssa yhdessä selaamaan lehtiä ja nettiä tuloksena melko pitkä lista. Ostettuani kalakauppiaalta torilta turhan ronskisti silakkaa lista kasvoi entisestään. Jukalle tuli meinaten aattona iso fiilis kokeilla vielä jotain uutta. Vaikka erilaisia lajeja oli varsinkin alkupalapöydässä melkoisesti, ei niitä määrällisesti kuitenkaan ole paljon. Laatikoiden kohdalla tämä maltillinen määrä ei toteutunut tänäkään vuonna. Ruoka täytti siihen malliin vatsamme, että juustomaisteluun yllettiin vasta Joulupäivänä.

Ohjeet linkkien takana. Linkittämättömiä naputellaan lähipäivinä ja linkitetään luonnollisesti tänne.

lounas

Viikuna-mozzarella salaatti kanelisella vadelma-balsamicokastikkeella

päivällinen

maa-artisokkaa muikunmädillä ja tillimurulla

ginigraavattu siika tilliranskankermalla

curry-sinappisilakat

lämpimät piparjuurisilakat

tomaattiset rapusilakat

torikauppiaan kylmäsavulohi

lipstikalla maustettu piimäjuusto

appelsiininen joululimppu

herkkutattitahna

valkosipuliset timjamipunajuuret

    juomana lanzarotelainen (Yaiza) Malvasia seco 2010 valkoviini

*

lanttulaatikko

imelletty perunalaatikko

maksalaatikko

porkkanalaatikohko kookosmaidolla

joulukinkku luomupossusta (ilman huntua)

kinkunliemikastike

olutsinappi

    juomana Brolio Chianti Classico

*

konvehteja

juustoja:

El Pastorin kolmen maidon juusto, Espanja

Kärtner Rahmlaib, Itävalta

Petit sapin Morbier, Ranska

luolakypsytetty Kaltbach, Sveitsi

selleri-omenahillo ja viikunahillo

    juomana Graham's Reserve Ruby Port Natura

Lautasliinataitos jouluiseen malliin

Oikein leppoisia Jouluterveisiä täältä ehtymättömältä vaikuttavan suklaakeitaan luota. Minua ihan naurattaa kun seuraan lapsiani Joulupäivän puuhissaan, niin hyvin he toistavat meidän vanhempienkin eroja: tyttö on linnoittautunut torkkupeiton alle katselemaan uutta Helinä DVD-levyään. Kainalossa pikku neitokaisella on laatikollinen Daim-karkkeja, joiden nassutus kuuluu taukoamatta. Poika sen sijaan puuhaa koko ajan jotain uusilla leluillaan: Gormiti-linnat on aseteltu tänä aamuna jo moneen eri asemaan ja taisteluitakin käyty. Kun uusi palapeli tuli tehtyä, siirtyi poika maalaamaan lahjapaketista paljastunutta säästölipastaan.

Joulupöydästämme ajattelin ihan ensin paljastaa lautasliinataitoksen. Yllätin itsenikin kun ehdin tehdä ne. Sekin osaltaan paljastaa miten ihanan rauhallista ja tahdiltaan maltillista meidän kokkailumme eilen olivat.

Kuusta imitoiva lautasliinamalli on Heide Hellwage-Schmidt:n kirjasta "Kaunis kattaus lautasliinoilla". 

Silitä lautasliinat tai avaa paketti. Laita lautasliina pöydälle oikea puoli alaspäin. Taita lautasliina pystysuunnassa kahtia.

Merkitse yläreunaan taittamalla keskikohta. Taita molemmat kulmat pikkutaitoksin alas.

Taita toinen kulma hieman keskiviivan yli.

Menettele samoin toisen kulman kanssa, jolloin muodostuu kolmio.

Taita lautasliinan alareuna ylös.

Taita suorakaide takaisin alas, noin 5 cm nykyisen alareunan yli. Tästä muodostuu kuusen jalka.

Taita oikea reuna sisäänpäin kuvitteellisen keskiviivan yli.

Päästä sitten lautasliinaa irti ja taita kuvan mukainen kolmio viimeksitaittamasi reunan yläosaan.

Teeppä toisella reunalla samalla lailla. Kuusesi on valmis!

Ohjeiden mukaan taiteltu lautasliina käskettiin kääntämään, jolloin lopputulema näyttää tältä. Itse halusin kuitenkin kattaa lautasliinakuusen taittelupuoli ylöspäin. Minusta se on sillä lailla kauniimpi.

Alkuruoka-aterimet sujautin kuusen jalkaan. Väripilkuksi haarukan ja veitsen ympärille pujotin sydänkoristeen.

Piparieläimet iloitsevat öisestä lumisateesta - ja tappelevat

Olipa kerran metsä. Siällä metsässä eläimet alkoivat valmistella Joulun viattoa. Ja sitten kaikki metsän asukkaaat tulivat katsomaan tähdenlentoa, keijua joka lenteli sinne tänne ja kuuntelemaan lintujen viserrystä. Ja tähtiä ja lumihiutaleita jotka tippuivat maahan. Sitten yht´äkkiä tuli metsästäjä ja sitten isoin hirvi ja kaikista suurin siinä metsässä - karhu- oli tullut myäskin tappeluun kun kuulivat avunhuutoja. Niin sitten he kaksi taistelivat niin hyvin sitä metsästäjää vastaan, että saivat palkinnoksi naapurin oravilta kourallisen käpyjä. Etanoilta he saivat pehmeitä lehtiä. Linnuilta he saivat jyviä. Sen pituinen se.

- Poikamme 6v. kertomana glögipöydässä, 3v. kieltäytyi uhmassaan yhteistyöstä

Tänä vuonna pipari"talomme" on kokoelma eläimiä ihastelemassa lumista tähtitaivasta. Poitsumme keksi ripustaa joukkoon myös iloisen keijun, jota äiti erehtyi luulemaan enkeliksi. Idea kokonaisuuteen lähti lapsilta.

Piparit on taas leivottu  ja koristeltu porukalla. Mittakaava ja eläinten talviuniajatukset sun muut heitettiin nurkkaan ja eteenpäin mentiin suurpiirteisesti, ilolla.

Edellisvuosien piparitaidetta voi kurkata täältä ja täältä. Hieman erilaisia piparitaloja sopii hämmästellä täällä, huumorimielellä. Kurkista myös miltä näyttää "proteeini pitoinen Joulu seimi".

Näiden kuvien myötä haluamme toivottaa kaikille lukijoillemme

oikein tunnelmallista Joulua!