Aamuhetki kullan kallis

Aamupala on perheessämme pakollinen. Ilman sitä ei lähde päivä käyntiin. Minähän olen kotona lasten kanssa (lue: ei töissä), joten nautimme arkisinkin aamuruuat porukalla. Reissussa hotellin tarjontaan on kuuluttavat aamupala, mieluiten buffet-sellainen. En halua lähteä ilman kahvia ulos ovesta etsimään sopivaa kahvilaa enkä aamuäreänä ainakaan saisi ketään kanssani tuolle metsästyskeikalle.

Istumajärjestys kotioloissa aamupalalla keskittyy Hesarin ympärille. Juhlapäivinä taas koko perhe kokoontuu aamupalalle vanhempien sänkyyn. Tällöin räätälöidään ruuat sankarin mukaan. Pastikselle esimerkiksi on ehdottomasti oltava pekonia, minulle croissanttia ja lapsille karkkia. Sänkysyöpöttelyn jälkeen vaihdetaan yleensä lakanat. Arkisin huvituksiin kuuluu vain se Hesari, viikonloppuisin lapset joskus katsovat samalla telkkaria.

Pakollinen osa aikuisilla aamupalalla on jo edellä mainittu kahvi. Pastapää ehtii arkisin hörpätä yleensä yhden kupin, kun minä jään vielä nautiskelemaan kupin jos toisenkin tietokoneen ääressä mutusteltavien ja lehden loputtua.
Lapset juovat aamupalalla maitoa, ”juhlapäivinä” (tuore)mehua.

Loput osaset kootaan sitten ikään kuin palasista, joita useimmin edustavat seuraavat. Valitse siis joka kappaleesta yhtä, kiitos:

ruisleipää, sämpylää, sekaleipää, croissanttia tai karjanpiirakkaa – päälle sitä sun tätä, tarkoittaen usein salaattia, juustoa, leikkelettä ja tomaattia tai paprikaa (lapsille ei laiteta noita vihanneksiloita kun eivät kuitenkaan syö)

hedelmää, jota usein edustavat banaani, päärynä, omena tai viinirypälekikkareet

kulhollinen muroja hillolla ja maidolla, itsekeiteltyä kiisseliä muroilla tai ilman, vispipuuroa maidolla tai jogurttia. jogurttiin on mahdollista saada rusinalisä

harvoin, mutta ainakin juhlapäivinä kattaukseen kuuluvat paistetut munat ja pekoni

sattumanvaraisesti mukaan sujautetaan jotain makeaa, kuten vaikkapa nutella-paahtista

Kun saamme iloksemme yövieraita, pöytään katetaan melkein tämä kaikki, jotta vieraat saavat itse valita mitä ottavat. Silloin tarjolla on myös tuoremehua ja leivänpaahdin nostetaan pöytään.

Blogissamme on oma tunnisteensa aamupalalle, johon olemme koonneet jo huimat kolme postausta. Erityisen ilahduttavia ovat olleet sieltäkin löytyvät, Lettupannulaisten meille ohjeistamat kylmäkohotussämpylät: leivo illalla, työnnä uuniin aamulla. Nämä helpot ja herkulliset sämpylät vierailevat usein aamupalapöydässämme sulostuttaen tuoksullaan ja maullaan.

Mieleenpainuvana aamupalana Pastis mainitsee New Castlen pettymyksen, vakuumileipäaamiaisen, kun mies odotti kunnon rasvaista englantilaista aamupalaa. Positiivisena kokemuksena mies kehuu isänpäiväaamiaisia kotona ja Meksikossa työmatkallaan viiden tähden hotellissa nauttimaansa aamiaista. Jälkimmäisessä oli kuulemma ollut tarjolla muun muassa monenlaisia hedelmiä ja kokkien paistelemia paikallisia erikoisuuksia. Itsellä parhaat aamiaismuistot ovat kotikutoisia ja sänkyvoittoisia.

Mielellämme kuulisimme, mitä tapahtuu Prinsessakeittiön Veeran ja ÄijäArin kodeissa aamutuimaan. Tai mitä ei.