maanantai 6. kesäkuuta 2011

Porvoonmitalla etanoita Timbaalissa

Aurinkoinen, jopa helteinen sää houkutteli perheemme tekemään pienen aamupäiväretken lauantaina. Tuumimme ensin menevämme Helsinkiin, mutta sitten ajatukset kurvasivatkin Porvooseen. Ilmeisesti toiveemme ajanvietosta siellä eivät olleet ihan samanlaiset, sillä siksakatessani Jokikatua pitkin pikkupuodista toiseen perhe alkoi tympääntyä. Vaikken ostanut paljon mitään, minusta on hauska ihastella putiikkien sisustusta, esillepanoa ja kauniita tuotteita. Design Delistä tilasin lusikan "Hyvää ruokahalua"- tekstillä ja mietin, että JOS kukkaronnyörit olisivat olleet löysemmällä, lusikoita olisi voinut ostaa vaikka kahdeksan ja asettaa kattauksen alkuun koristeeksi.  Design Ihania:sta ostin pienen kipon limenvihreillä sydämillä.
Kävimme oluella, siiderillä ja mansikkamehuilla Porvoon Paahtimossa - jo virkistyi shoppailunuhjaantunut miehenmielikin. Lapset nauttivat silminnähden croissanteistaan ja minä Pienen Marenkitehtaan marengista. Nyt googlettaessa huomasin Pienen marenkitehtaan tarjoavan myös seksuaaliterapiaa...Mitä tuohon nyt virkkaisi :).
Suomen ainoa etanoihin erikoistunut ravintola Timbaali oli etukäteen päätetty aterointikohde. Onneksi näin, sillä puoleltapäivin aurinkoinen terassi loi viihtyisän tunnelman, jota ruuat kohottivat aina vain ylemmäs. Myös listalle tehdyt viinivalinnat olivat onnistuneita.
Lapset tykkäsivät eniten seurailla viinimäkikotiloiden hidasta liikehdintää lasin alla. Ravintolassa on joskus kasvatettu omiakin kotiloita ruokapöydässä tarjottavaksi, mutta tarjoilijan mukaan touhu lopetettiin työläytensä vuoksi. Nyt etanat saapuvat iloksemme Italian Piemontesta.
Minä otin alkuun etanoita ja tatteja smetanalla. Valkoviininä oli mielenkiintoisen petroolinen Willm Riesling Alsace Grand Cru, josta pidin hurjasti. Kokonaisuus eksölent!
Jukan Roquefort etanat olivat myös hyviä, mutta eivät yltäneet oman annokseni tasolle.
Lapset eivät etanoista ruokana niin perusta, joten heille tilattiin ne iänikuiset lihapullaranskikset. Lihapullat olivat aika mauttomia ja suurin osa niistä jäikin lasten lautasille. Timbaalissa oli huomioitu estetiikka myös lasten annoksissa, mistä plussaa.
Pääruuaksi me aikuiset otimme etanoita ja haudutettua porsaan poskea. Hui miten hyvää ja kaunista! Posket olivat niin kypsiä, että hajosivat jo pelkästä haarukan kosketuksesta. Huomatkaa vahvan lämpimät auringonsäteet ja kuunnelkaa - ei yhtään lasten kitinää! Nautinto!
Timbaali oli tunnelmallinen sisältäkin, mutta täytyy sanoa että osin katteella suojattu, isohko terassi oli kyllä ihan huippu!
Siinä se aamupäivä sitten vierähtikin ja oli aika palata kotiinpäin. Matkalle kuuntelimme Jali ja Suklaatehdasta, joka jäi muuten jännään kohtaan juuri kun lapset nukahtivat ja cd oli pakko hiljentää.

8 kommenttia:

  1. Ah ihana Porvoo! Toivottavasti pääsen taas sinne tänä kesänä,kuten viime kesänä.2 kesää sitten söin valkosipulietanoita Timbaalissa;kiva paikka!

    VastaaPoista
  2. Timbaalissa tuli käytyä joitakin vuosia takaperin. Itse en ole suuri etanoiden ystävä, joten jätin ne väliin ja nautin sen sijaan saaristolaispöydästä, josta sujuvasti syötimme silloin toisella vuodella olleen Pojankin.

    Nuo iänikuiset lapsille tarjottavat ranskikset + lihapullat/nakit/leike ovat jotain mistä olen hautonut postausta jo pidempään. Ehkä jonakin päivänä.

    Mutta tästä postauksesta tuli sellainen olo, että pitäisikin vaihteeksi käydä Porvoossa.

    VastaaPoista
  3. Lapsettomana en osaa sanoa tuohon lasten annos -asiaan kauheasti mitään, mutta minulla on sellainen käsitys, että täällä Ranskassa ei (ainakaan aina?) ole erikseen lasten ja aikuisten annoksia, vaan lapset syövät samoja ruokia kuin aikuisetkin. Pienempinä annoksina? Vai saman kokoisina? Ehkä joku asiaa paremmin tuntevat osaa auttaa...

    (Mutta voisin kuvitella, että ne mehevät possun posket maistuisivat myös lapsille!)

    VastaaPoista
  4. Yaelian: Minusta Porvoo on iiihana kesäkaupunki, joskin on se joulunakin tunnelmallinen.

    Ketturouva ja pinea: Ravintola Juuressa sai lapsille juurikin aikuisen annoksen pienempänä. Tykkäsimme siitä, samoin lapset. Uskon että nämä posket olisivat menneet lapsillekin. Toki annoksen puolittamista ilman etanoita olisi voinut kysyä jos olisi tajunnut.

    Timbaalissa näytti nytkin olevan tuo saaristolaispöytä. Ja annoksista löytyi siis myös etanattomia.

    VastaaPoista
  5. Minun ainoa etanakokemukseni toistaiseksi on kuin olisi suolaista vanhaa nallekarkkia pureksinut, kuvissanne näytti paljon paremmalta:))

    VastaaPoista
  6. Porvoossa on kyllä aina yhtä kivaa pistäytyä! Ja kesäaikaan erityisesti. Tosin viimeksi Timbaalissa käydessäni se oli pieni pettymys. Mutta jahka sinne suunnalle taas mennään, niin täytyy sille taas antaa mahdollisuus, jos ei muuten niin ihanan mijöön takia.

    Mutta sitä oikeastaan piti kysymäni, että kuinka se GR&W:n jäätelö onnistui? (merituulen fb-statuksesta bongattua). Meillä kun ei ole jäätelökonetta, niin ilman sitä onnistuvat jätskiohjeet ovat tervetulleita. Katselin ohjetta jo sillä silmällä mutta ei ole tullut vielä tehtyä.

    VastaaPoista
  7. Campasimpukka: Minun kaksi ensimmäistä olivat tuollaisia, seuraavat sitten huimasti parempia - susoittelen kokeilemaan edelleen :)!

    Emma: Mitä silloin otit Emma?
    Jätski oli I-HA-NAA! Suosittelen! Joskin me teimme sen raparperi-mesiangervo-valkosuklaaversiona. Laitan tänään tai huomenna reseptiä.

    VastaaPoista
  8. Olisinko syönyt juurikin roquefort-etanoita alkuun, pääruokaa en millään enää muista. Muistan vain, että se oli sellainen "ihan ok", ja olin vähän pettynyt kun olin odottanut parempaa. Mutta tuosta on tosiaan jo useampi vuosi aikaa, ei ole tullut Porvoossa käytyä sen jälkeen ruokailemassa.

    Mesiangervot jää kyllä multa nyt poimimatta mutta tuskin raparperi-valkosuklaakaan huonoa olisi. Tuolla suosituksella jätski menee kyllä testaukseen pikaisesti :) Ihan tuo kaupan jädekin on viime päivinä maistunut sen verran hyvin... krhm.

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin