Onnistunut hääpäivä Farangissa

Vietimme hääpäiväämme viime viikonloppuna yhdeksättä kertaa. Suunnittelemme vuorovuosin ohjelmaa puolisolle yllätyksenä. Pääasia on, että vietämme päivän (ja yön) kahdestaan. Tänä vuonna pläänäilyvuorossa oli Jukka. Hän oli ottanut startin jo syksyllä varaamalla meille Ryhmäteatterista liput näytelmään "Jatkuvaa kasvua". Näytelmä alkoi seitsemältä, mikä muodostui kuulemma ongelmaksi ruokapaikkaa valitessa. Moni hyvä ravintola avaa lauantaina keittiönsä vasta liian myöhään, tai vastaavasti sulkee sen turhan aikaisin, ajatellen yhdistämistä teatterivisiittiin. Ravintola Farang aukeaa onneksi jo klo 17, mikä riitti meille kun söimme reippaalla tahdilla. Farangiin me siis suuntasimme jo hetkeä ennen keittiön avautumista.  

Ruuan alle nautimme oikein mainiot drinksut. Jukan "Leidiboi"-drinkistä löytyi giniä, inkivääriä, minttua, litsiä ja inkivääriolutta. Yhdistelmä oli kovasti raikas. Oma juomani "Sake blueberry" hurmasi oikeilla mustikoilla ja kanelisella maulla. Lisäksi juomassa oli sakea ja limeä. Tarjoilija kertoikin että kaikissa Farangin drinkeissä käytetään aitoja raaka-aineita ja esimerkiksi vodkat maustetaan itse. Tänne voisi siis mainiosti poiketa ihan drinkillekin sohvaseinämälle. 

Farangin ravintolasali oli hämmentävä. Olimme odottaneet jotain ihan muuta, pienempää ja intiimimpää. Ajattelimme tilan olevan liian avoin kahdenkeskiseen nautiskeluun, mutta syödessä tilan avaruus ei yllättäen haitannutkaan.

Valitsimme nautinnoksemme Farangin maistelumenun. Halusimme ehdottomasti kokeilla ehdotettuja aasialaisia oluita, joista kuvassa patseeraava Singha sopi suuhumme kokonaisuuden kanssa raikkautensa ansiosta todella hyvin. Valittavana olisi siis ollut viinejäkin, mutta meille natsasi nyt paremmin olut.

Maistelu alkoi kauniin tyylikkäästi savustetulla ankeriaalla, joka oli aseteltu syötävän cha plu-lehden päälle. Tarjoilija huomautti ystävällisesti, että lehtikin on syötävää. Vinkki tulikin tarpeeseen meille Aasia-amatööreille.

Hamachi sashimi vietnamilaisittain sisälsi uskomattoman pehmeää kalaa.

Mieleenpainuvin annos koko menussa taisi olla pehmeäkuorinen taskurapu, joka syötiin vihreän mangon, mintun, karamellisoidun pähkinän ja vihreän "Nahm Jim":n kanssa. Taskurapu on nostettu tarjoilijan mukaan joesta ennen kuin se on ehtinyt tehdä panssarimaista kuortaan. Näin koko rapu voidaan syödä normaalin perkaamisen jälkeen. Rapu yksinään oli kovin suolainen ja "salaatti" ärtsyn kirpsakka, mutta yhdessä syötynä konaisuus toimi todella hienosti.

Odotetuin annos oli varmasti tämä rapea possu, jota olemme tehneet kotonakin. Täytyy myöntää että aika lähelle maussa olimme päässeet, vaikka minä keittelinkin palmusokerikaramellin liian paksuksi. Ja kyllä se haudutettu ja fritattu possu taas maistui, oi oi!

Annos nimeltä "Morning Glory" piti sisällään rapeakuoriseksi paistettua silken tofua, joka toi väistämättä mieleen japanissa nautitut pehmeät tofut. Paksoi oli tässä mukavan raikas lisä.

Vasikanposkea "Seremban" sisälsi pitkään haudutettua vasikanposkea, nuudeleita, itusalaattia ja makuumme aika tulista lientä.

Thai-roti leipä ja sen syömistapa ei auennut meille oikein lainkaan.

Jälkiruoka marinoiduilla hedelmillä, vanilja-kookoskermaliemellä ja persikka-litsisorbetilla kuulosti omaan makuumme tylsältä, mutta se olikin jotain aivan muuta. Mukana olleet sokerihernepalat tulevat saletisti löytämään paikkansa kesällä kotoisestakin hedelmäsalaatista.

Kokonaisuutena Farang oli upea ja tarjosi meille paljon uusia makukokemuksia. Tarjoilu oli lämpimän rentoa ja asiantuntevaa. Saimme aina lisätietoa sitä halutessamme. Suosittelemme lämpimästi!

Yön vietimme vastaremontoidussa Glo Hotel Art:ssa. Aamupala pääsi yllättämään meidät laadukkuudellaan. Positiivista palautetta antaessamme respassa nyökyteltiinkin, että muitakin muutoksia tehtäessä aamiaisessa on päätetty määrän sijasta panostaa laatuun. Pidimme myös aamupalakokonaisuuden esillepanoa kauniina.

Luomua oli tarjolla ainakin kaurapuuron ja munien verran. Kahvi tehtiin toiveiden mukaan ja sitä tarjoiltiin pöytiin lisää.

Nuudeliannokset aamupalalla olivat ideana hyvä, mutta toteutus ontui mauttomuutensa vuoksi. Puuroastia on muotoilultaan kaikessa pyöreydessään hauska.

Croissantit olivat ihanan lehteviä ja voisen makuisia. Tämä siitäkin huolimatta että kuulimme niiden olevan pakasteesta paistettuja. Tuoremehuista löytyi hedelmälihaakin ja hilloja edusti muiden muassa raparperi-vaniljahillo.

Aamupalan päätteeksi rakas mieheni totesi, että hääpäivä oli ollut onnistunut: Leidiboita illalla ja Geishaa aamulla.

Minä rakastan niitä hetkiä kun me nauramme yhdessä sydämiemme pohjasta.