Aurinko paistoi lumiseen maisemaan, kun astuimme sisään Cafe Pispalan ovista Tampereen Pispalassa. Hurmaannuin välittömästi paikan tunnelmasta. Taustalla Norah Jones lauloi sulosäveliään, ihmiset pulputtivat melkein täydessä kahvilassa ja tarjoilijat ottivat meidät vastaan hymysuin. Käristyvän pekonin tuoksu kiiri nenään silmien tavoittaessa ihania leivonnaisia.
Autoilimme Cafe Pispalaan lauantaiselle brunssille osana ihanaa Tampereen minilomaamme. Olimme jo etukäteen tiirailleet brunssin sisältöä. Poikamme kertoikin ennen reissua odottavansa kaikkein eniten pannukakkuaamiaista.
Minä ja lapset päädyimme ottamaan "pancake brekun", joka sisälsi kolmen pannarin ja vaahterasiirapin lisäksi hedelmäkulhon ja ilmavaa munakasta pekonilla tai bratwurstilla. Tyttäremme otti annoksensa lasten koossa, jolloin hän sai yhden pannukakun vähemmän. Jukka valitsi "All American"-setin, johon kuului edellämainittujen lisäksi paahdettuja perunoita, paprikaa ja sipulia sekä skonssi hillolla hedelmäkulhon tilalla.
Pannukakut olivat aitoon amerikkalaiseen tyyliin tehtyjä, unelmanpehmeitä ja ilmavia ilman paistopintaa. Pannukakut tarjoiltiin voinokareen, tomusokerin ja vaahterasiirapin kanssa. Lapsemme saivat pyynnöstä hilloa, vaikkei se kuulunutkaan kuin skonssille.
Kuohuvat ja mehut tilattiin erikseen, mutta kahvia ja teetä sopi hakea itse pumpputermarista halunsa mukaan. Vesikannu tuotiin pöytään.
Aamiaisten tekemisessä kesti tovi, mutta ei yhtään liian kauaa. Lauantaipäivää oli mukava aloitella kippistellen ja leppoisia turisten. Olla vaan ja nauttia. Jatkaa sitten samaa hitaasti syöden ja siemaillen.
Juuri tätä olin halunnut, mutten olisi osannut pyytää sitä näin valloittavasti paketoituna. Tunnelma oli todella ainutlaatuinen, kiireettömän leppoisa ja seesteinen.
Kun Cafe Pispalaan mielit, etukäteen varaaminen on todella suositeltavaa. Meidän ruokaillessa useampi nautiskeluhalukas jouduttiin käännyttämään ovelta paikan ollessa ihan täynnä. Perillepääsyyn meitä helpotti auton karttasysteemi, sillä kahvila oli ainakin ulkopaikkakuntalaiselle melkoisen mutkan takana. Pispalanharhun bussipysäkki oli myös melko lähellä. Aukioloajat kannattaa myös tiirata tarkkaan, sillä nyt talviaikaan ne ovat melko suppeat.
Neljän hengen nautiskelumme maksoi 72,50 ollen joka euron arvoinen. Suosittelemme lämpimästi Cafe Pispalan brunssia kaikille!
Naulitsimme laskua maksaessa silmämme amerikkalistyylisiin kanelipulliin, taustalla komeileviin cinnamon rolls ihanuuksiin, joihin koko perheemme on hullaantunut. Ostimme yhden matkaan (3,50e) ja söimme sen illalla neljästään jälkiruuaksi. Pulla oli totuttua sitruunaisempi ja ihana runsaine kuorrutteineen. Jo näiden takia voisi palata Cafe Pispalaan.
Oi, Café Pispala on kyllä tunnelmaltaanvertaansa vailla. Se on ihanan omintakeinen, kotoinen, ihana kerrassaan. Ruokaillaan siellä kannattaa, lista vaihtuu viikottain ja sieltä löytyy ihania kansainvälisiä herkkuja. I like!
VastaaPoistaOmintakeinen on hyvin sanottu. Kotoinen tyylikkäällä tavalla, kyllä. Tykättiin koko perhe tosi paljon!
Poista