Sädehtivää tulevaa vuotta 2010 kalaisan maljan kera!

Tulevaa vuotta otetaan meillä vastaan mm. tämän juhlavan kalamaljan myötä. Kylmäsavulohi on merisellaista ja mäti itse mateesta lypsettyä.

Jouluna saamamme made sisälsi nimittäin komeat mätipussit. Koska talteenottokerta oli kohdallani ensimmäinen, hain pikaisesti apua netistä, täältä Erälehdestä. Mätipussi viillettiin auki ja pienenpienet pallerot huuhdeltiin useaan kertaan. Valutin ne aina ohuen harson läpi, koska pelkäsin menettäväni aarteeni viemärin syövereihin. Lopuksi mäti jätettiin valumaan siivilälle laitetun harsoliinan päälle jääkaappiin puoleksi tunniksi. Tämän jälkeen keltainen mäti suolattiin. Laitoin herkkupalleroiden sekaan 4 % painostaan ruususuolaa, mutta omaani ja Jukan makuun mädistä tuli näin liian suolainen. Sitten mäti laitetaan puhtaassa rasiassa pakkaseen, jotta mahdolliset lapamadot hoidetaan hengiltä. Erälehden artikkeli toteaa mädin olevan näin kuitenkin hiukan vetistä ja sanoo uskaliaiden herkkusuiden syövän mädin ilman kylmäkäyttöä.

KYLMÄSAVULOHI-MÄTIMALJA TILLIÖLJYLLÄ

kahdelle

80 g kylmäsavulohta silputtuna

4 rkl suolattua mateen mätiä

2 rkl tuoretta tilliä

2 rkl tilliöljyä ilman sinappia, hyppysellinen sokeria lisänä

Ota mäti sulamaan ajoissa jääkappiin. Jaa ainekset kerroksittain valitsemiisi kahteen maljaan. Jos päädyt kuohuviinilasiin, huomioithan että sinulla on tarpeeksi pitkä lusikka herkun syömiseen.

Kovasti oli suolainen, mutta herkku pikkupala kokonaisuudessaan. Suolaisuus ei toisaalta haitanne, kun sitä kuohuvaa melkein jokaisella on käden ulottuvilla

Espoon kaameiden tapahtumien velloessa ympärillä

on entistäkin aiheellisempaa kiittää kaikesta hyvästä mitä itsellä on

ja toivottaa jokaiselle
hyvää tulevaa vuotta 2010!

Legoravintola ja facebook

Jukka ja poikamme ovat rakentaneet legokaupunkia koko Joulun. Yllä näette poikamme rakentaman ravintolan menuineen. Pikkumiehen sanoin: "Siellä tarjotaan spagettia ja pasteijoita ja mustekaloja". Mahtaa olla aika menestynyt ravintola, kun pärjää vain kahdella asiakaspaikalla. Mielenkiintoinen konsepti.

Samalla ilmoitamme, että Sipulikeittiö löytyy nyt myös Facebookista (no kun ihan kaikki muutkin niin mekin!). Sinne tulee ajan saatossa ainakin pikkujuttuja joita tänne bloginpuolelle emme pane. Lämpimästi tervetuloa sinnekin!

Sekametelisoppaa ajatuksista

"Ei pekoni maailmasta syömällä lopu"

Martti Servo
kuva Bar Alahuoneelta 6.12.2002

Joulunjälkeinen kokkailu on ollut aika hiljaista. Kyllä meillä syöty on, mutta ei mitään mistä viitsisi blogata, tai mikä ei täällä jo olisi. Parhaillaan liedellä porisee sentään kinkunpotka herneiden seassa. Toivomme näin saavamme tosi maistuvaa hernekeittoa. Siihen loppuvat vihdoinkin jouluruokamme.

Koska reseptejä ei nyt ole jaettavaksi, kuulutamme ilmoille ajatuksiamme sekasemetelisoppamaiseti, näin:

1. Ajattelimme vinkata teille tätä Jokiksessakin kehuttua nettisivua ROKIT KOKIT. Aivan loistavaa meininkiä ronskeilla ohjeilla! Suosittelemme ainakin niille jotka pitävät pekonista ja viinalla maustamisesta. Uuden vuoden vastaanottajaisiin voisi sisällyttää helpostikin pitkän saunomissession, jolloin Saunatonttu kypsyisi kiukaalla kuin itsestään. Sen syöminenkin on mukavan sosiaalista puuhaa, kun haarukoidaan yhdestä folionyytistä koko sakki. Servon biisin mukaan nimetty Rakkauden ajopuu kuulostaa myös aivan loistavalta huikopalalta - savustettua possun sisäfilettä valkosipulipalaisellaöljyllä sipellyn patongin sisään ja koko komeus kääritään pekoniin. Vieraat ohjelmassa ovat tähän mennessä olleet kovasti makuumme. Kotiteollisuuden rentoa meininkiä ja Martti Servon ajatuksenkulkua on viihdyttävää seurata.
   
   
2. Akateemisessa kirjakaupassa on alkanut kirja-ale. Nettivalikoimista löytyi kehumani Raija Kivisen "Villiinny villivihanneksiin" kategoriasta Luonto, liikunta, vapaa-aika. Hintaakin oli enää 6.90 €. Suosittelen, varsinkin aloittelevalle villivihannesinnostuneelle!
   
   
3. Annoin Kokkikartanolle palautetta myös heidän nettisivuillaan mutisemastani porkkanalaatikon vetisyydestä. Jo tänään saimme pahoittelukirjeen kotiin etanapostissa. Porkkanan laadun kanssa on kuulemma ollut ongelmia sen ollessa aiempia vuosia vetisempää. Mukana tuli myös 10 euron lahjakortti, joka sai toki tuntemaan että palautetta arvostettiin. Hienosti hoidettu homma Kokkikartanolta!
   
   
4. Sivuillamme on tällä päivämäärällä vieraillut yli 200 000 kävijää. Kiitos siitä teille!
   

Pukinkontin aarteita

Jouluna tärkeintä on se, että saamme viettää sen perheenä yhdessä.

Kun nyt bonuksena kuitenkin tulevat herkut ja lahjat, ei se huono ole. Joulupukin pussista, no jaa - säkistä, paljastui suureksi iloksemme paljon ruokaan liittyvää tarpeistoa. Osa oli toivomuksena esitetty, osa tuli toivomattakin. Kaikki olivat oikein tervetulleita!

Keräämme vähitellen kokoon Iittalan Tapio-sarjaa, jonka on suunnitellut Tapio Wirkkala. Ihastuimme aikanaan lasin jykevään, kuplitettuun jalkaan ja suuhun osuvan lasin ohuuteen. Muotoilu on kokonaisuudessa aistikkaan tyylikäs ja sopii monenlaiseen kattaukseen. Lasit mahtuvat hyvin myös konepesuun, joskin jälkikäteen kuplan tekemä kuoppa on kipattava, huuhdeltava ja valutettava kuivauskaapissa. Kokoelmamme karttui tänä Jouluna monen lasin ja maljan verran, mistä olemme kovasti kiitollisia!

Tämä kaunis, pitsinen esiliina on ommeltu Jukan lapsuudenkodista peräisin olevista lakanoista. Kyllä joku on ollut joskus viitseliäs kun on käsin jaksanut virkata kauniita koristeita sänkyvaatteisiin. Ja pukin muori oli kekseliäästi ommellut niistä nyt minulle tällaisen ihanan koristeellisen essun. Itsetehdyt lahjat ovat tosi arvokkaita!
Liekö pukki seurannut meidän blogia ja lasten (kröhöm ehkä minunkin) nompparellikoristeluintoa, kun näin mahtavan setin saimme?!
Tämä näyttävä Bröllop-lasikupu on ollut meillä jo käytössäkin, sillä saimme sen hyvissä ajoin ennen aattoa. Nyt sisällä komeilevat myyjäisistä ostamani styroksileivokset.
Keittokirjojakin pukki oli paketoinut meille. Ihanaa! Näistä riittää iloa piiiiiiitkäksi aikaa ja aina uudestaan ja uudestaan.

Myös tiskiräteillä voi viestiä :). Pikkupurnukoihin sijoitamme varmasti kaikkea ihanaa. Vaikkapa mustaherukkasinappia tai ruusuhunajaa.

Mustat lautasliinat olivat todella tervetulleita. Kankaiset liinamme ovat nimittäin joko valkoisia, vihreitä tai punaisia - tällaista vahvaa, tyylikästä väriä olemmekin olleet vailla. Haarukkaiset lautasliinarenkaat ovat todella kauniit!

Tyttäremme saa joka Joulu ja syntymäpäivä setin Carelia-ruokailuvälineitä, niin nytkin. Loistava idea vaikkapa kummeille lahjoa näin jo tirriäisestä pitäen ;).

Lisäksi saimme viinejä, paaaaljon suklaata ja karkkeja. Niitä nameja tässä näpytellessäkin nassutan.

Mitäs sinä olet saanut keittiösi iloksi?

Joulukinkku luomupossusta erilaisella hunnutuksella

Haimme joulupöydän kunkkumme Karkkilan Kinkkuhotellista viisi päivää ennen uuniin työntöä. Siellä hän oli majaillut muiden kohtalotovereidensa kanssa viimeisenä palana possun puolikastamme. Luomutilan emäntä Reetta Kivi oli ystävällisesti ottanut possunpalan jo edellisenä iltana jääkaappiin pakkasesta, kun oli huolestunut ehdimmekö sulattamaan sen kunnolla. Se on sitä asiakaspalvelua se!

Kinkun paistosta Jukka jutteli viime vuonna jo täällä. Samoilla ohjeilla edettiin tänänkin vuonna mehevään lopputulokseen. Luomukinkussa ei meidän suussamme ollut juurikaan makueroa luomuttomaan kaveriinsa, mutta eettisyysero löytyy. Ja sekin ratkaisee, tottakai!

Aikaisemmin joulukinkkumme on hunnutettu ihan simppelisti sinapilla ja korppujauhoilla, nyt Jukka halusi kokeilla jotain uutta. Ohjeistus on taas siitä Hannu Sarenströmin kirjasta "Talven juhlat". Jukka tykkäsi tästä kuorrutteesta enemmän, minä (moukka!) en juuri huomannut eroa. Hyvä kuorrute joka tapauksessa.

KUORRUTE KINKULLE

joka painaa 8 kiloa

1 keltuainen

1 dl sinappia

3 rkl sokeria

1 rkl perunajauhoja

1 dl korppujauhoja

Kuumenna uuni 225 asteeseen. Sekoita keltuaisen joukkoon ainekset korppujauhoja lukuunottamatta. Levitä sinappiseos kinkun päälle ja ripottele pintaan korppujauhot. Paista kinkkua noin 10 minuuttia huolellisesti vahtien. Laita foliota suojeksi jos tuntuu tummuvan liikaa. Anna jäähtyä uunista ottamisen jälkeen.

Pontikkasinappimajoneesilla maustettu omenalisäke

Omenaraaste, -salaatti,-lisäke...nimeä miten vaan mutta kovasti oli raikas lisuke Joulun alkupaloihin. Tämäkin ohje löytyi Hannu Sarenströmin Talven juhlat kirjasta. Siellä omenaherkku oli yhdistetty ginigraavatun kalan ja loistavan tilliöljyn kanssa Loppiaismenyyn alkuun. Voimme kyllä lämpimästi suositella kokonaisuutta! Muokkasimme aika paljon salaatin ohjetta, jossa alunperin oli lisätty myös piparjuurta ja omenaviinietikkaa.

Majoneesin ohjeistus löytyi Uneliaan Kokin Annan keittiöstä. Majoneesi on helppo valmistaa ja siitä onkin tullut luotto-ohjeemme joka vatkataan aina kun tuota "kastiketta" kaivataan. Luonnollisesti voit maustaa majoneesisi muillakin makusinapeilla tai sitten ihan perusversiolla vaan. Meillä majoneesia lisättiin salaattiin hiukan, ei niin että ompunpalat peittyisivät siihen.

PONTIKKASINAPPIMAJONEESINEN OMENASALAATTI

Majoneesi:
1 munankeltuainen
2 tl pontikkasinappia
1 rkl vaaleaa balsamico-etikkaa
1,5 dl rypsiöljyä
hyppysellinen suolaa

Sekoita korkeassa, kapeassa kulhossa munankeltuaiset, sinappi ja etikka. Vaahdota seosta sähkövatkaimella ja lisää laitteen käydessä joukkoon öljy ensin tipoittain, sitten ohuena nauhana. Valmis majoneesi on vaaleaa ja kuohkeaa.Mausta suolalla. Voit halutessasi vielä sekoittaa joukkoon myös etikkaa tai sinappia.

Lisäksi:
8 kotimaista luomuomenaa
mustapippuria
suolaa

Huuhtele omenat, älä kuori. Kuoren punaisuus tuo kaunista väriä kokonaisuuteen. Poista siemenet ja leikkaa omppu uhuiksi suikaleiksi. Sekoita majoneesia omppujen joukkoon maun mukaan. Meillä meni neljään omppuun noin puolet majoneesista, joten tällä ohjeistuksella kaikki majoneesi menisi kahdeksaan omppuun. Mausta seos vielä rouhaisuilla mustapippuria. Tarkista myös suola.

Katajanmarjagraavattu lohi ja loistava tilliöljy

Alkupöydän kunkuksi nousi omassa suussani ehdottomasti tilliöljy, niin hassulta kuin se kuulostaakin. Graavikalan kumppanina se oli oikein oivallinen makupari ja värikin oli piristävän vihreä. Tilliöljyn tarjoaminen ei ole sidottu mihinkään vuodenaikaan, sillä se sopii niin Jouluun kuin juhannukseen. Ehkä jussiin vielä paremmin, sillä silloin on tarjolla jo omassa ryytimaassakin tuoretta tavaraa.

Kala maistui parhaalta 2,5 vuorokautta graavautuneena. Silloin gininkin katajainen maku pääsi oivallisesti läpi.

Tämäkin ohje löytyi Hannu Sarenströmin kirjasta Talven juhlat. Makutrion kolmannen osan, pontikkasinappimajoneesisen omenalisäkkeen postaamme omanaan.

Katajanmarjagraavattu lohi

200 g lohen selkäpaloja

1/4 dl sokeria

1/4 dl suolaa

2 rkl kuivattuja katajanmarjoja murskattuna

1 tl murskattua valkopippuria

4 cl giniä

Graavaa lohi perinteisellä tavalla sekoittamalla mausteet ja hieromalla ne lohen pintaan joka puolelle. Kaada päälle gini ja laita lohi tiiviiseen pussiin jääkaappiin kahdeksi vuorokaudeksi.

Tilliöljy

1 rkl hienonnettua tilliä

½ dl rypsiöljyä

2 tl makeaa, vahvaa sinappia (meillä pontikkasinappi)

suolaa

mustapippuria

Laita ainekset yhteen, surrauta sauvasekoittimella kymmenisen sekuntia ja valmis! Toimii myös seuraavana päivänä kun vain sekautat aineet taas yhteen ennen tarjoamista. LOISTAVAA!

Tosi herkku lanttulaatikko

Jukka teki elämänsä ensimmäisen lanttulaatikon ja heti nappiin. "Kun pyrkii tekemään hyvää niin tuppaa tulemaan priimaa".

LANTTULAATIKKO

n. 1 kg lanttua
2 rkl suolaa lanttujen keitin veteen

reilu 1 dl siirappia
2 dl kermaa
1 muna (haarukalla rakenne rikki)
2 rkl vehnäjauhoja
½ tl valkopippuria
½ tl kanelia
1/4 tl muskottipähkinää
korppujauhoja
voita

Kuori lantut ja pilko ne. Keitä lantut pehmeäksi suolatussa vedessä. Kaada vesi pois ja soseuta muusinuijalla.

Lisää muut aineet. Suolaa ei tosiaan tarvitse enää lisätä. Valkopippurin määrä voi raa'assa seoksessa maistua liialta, mutta valmis maistuu juuri oikealta! Kaada seos voideltuun uunivuokaan ja tee pintaan aaltokuvioita. Ripottele päälle korppujauhot ja voinokareita. Paista kiertoilmauunissa 150 asteessa noin 2 h. Jos uunissasi ei ole kiertoilmatoimintoa, nosta hiukan kypsennyslämpötilaa.

Maksalaatikko broilerinmaksasta

Jukka päätyi yhdellä työreissullaan lounaalle ravintola Kiisan Pirttiin Maskussa, eikä siellä tarjottujen jouluruokien kehumisesta meinannut tulla loppua. Laatikot olivat olleet parhaimpia miehen maistamia ja miten ne silakkapihvitkin olivat maistuneet niin uskomattoman maukkailta. Tämän kokemuksen jälkeen mies sisuuntui tekemään kotonakin kaikki laatikot Joulupöytään, porkkanaista lukuunottamatta.

Maksalaatikkoa varten Jukka tutkaili monia eri ohjeita netistä ja kirjoista. Meille kehuttiin taannoin broilerinmaksaa laatikon perustana ja siihen päädyimmekin pakastealtaan tarjonnan vuoksi. Myös hirven vastaavakin on kuulemma herkkua. Jukan versio on kovasti siirappinen, ihanan makuinen maksalaatikko. Suosittelemme.

Oma maksalaatikko

300 g broilerin maksaa
2 dl riisiä
1 l maitoa
1 sipuli ihan pienenä silppuna
1 muna
50 g voita
2 dl rusinoita
1 3/4 dl siirappia
2 tl suolaa
1,5 tl meiramia
½ tl valkopippuria

Keitä maitoa ja riisiä noin 30 min riisipuuroksi ja jäähdytä puuro kylmäksi. Paista sipulisilppu voissa pehmeäksi. Vatkaa munan rakenne rikki. Jauha paloiteltu broilerinmaksa ihan pieneksi sauvasekoittimella. Sekoita kaikki aineet keskenään ja kaada seos vuokaan. Sekoita seosta paiston puolessa välissä, jotta rakenne säilyy hyvänä. Anna laatikon viipyä kiertoilmauunissa muiden laatikoiden kera 150 ºC:ssa noin 2 tuntia. Jos uunisi ei ole kiertoilmalla, nosta vähän lämpötilaa.

Joulumenu 2009

Vietimme tänäkin Jouluna aaton ihan oman perheen kesken. Pukki kävi meillä ison lahjasäkin kanssa - saimme kuulla useita riemunkiljauksia lasten taholta kun papereita revittiin auki. Ehkä hämmentävintä omiin lapsuusmuistoihin peilaten oli se, että myös pehmeät paketit olivat lapsille suuri ilonaihe.

Meille perheen aikuisille Joulun tuovat lasten ilon seuraamisen lisäksi ne huolella valmistetut ruuat. Kaikki onnistuivatkin tänä vuonna todella hyvin! Ostettu Kokkikartanon porkkanalaatikko oli suuri pettymys. Se oli ihan vetinen ja mitäänsanomattoman makuinen. Olemme aiemmin olleet tyytyväisiä puljun muihin tuotteisiin, mutta nyt kyllä kokemus oli todella huono. Pitänee pistää låda kiertoon uudessa muodossa. Yllättävänä lisänä lautasellemme päätyi myös riihessä savustettua lohta, jonka saimme aatonaattona lahjaksi naapureilta mateen ja kuhafileiden lisäksi - ihan huippua! Reseptejä linkityksineen seuraa taas jahka löhöilyltä kerkeämme.

Joulumenu 2009

Ginimarinoitu lohi ja tilliöljy

Omenaraaste pontikkasinappimajoneesilla

Riihessä savustettu lohi

Lipstikkapiimäjuusto

Mustaherukkasilakka(Camillan Kalaherkku)

Joululimppu

Luomujoulukinkku

Hämäläinen imelletty perunalaatikko

Lanttulaatikko

Maksalaatikko

Porkkanalaatikko (Kokkikartano)

Pontikkasinappi (Ruoveden Herkku oy)

Suklaata

Juustoja kirsikka-, ruusunterälehti- ja musteherukkahilloilla

Aterian päälle oli nautinnollista seurata poikamme juontamaa ja taskulampulla tunnelmoittamaa Dinoesitystä, jossa uudet lelut HotWheels-rataa myöten pääsivät oikeuksiinsa. Sisko vaaleanpunaisine kruunuineen ja taikasauvoineen oli omien sanojensa mukaan hammaskeiju ja olisi myös halunnut heilua valomiehenä.

Mukavaa Joulunaikaa! Villasukat ja suklaa on nyt kova juttu!