tiistai 26. tammikuuta 2010

Lasten keittokirja-arvioinnit jatkuvat prinsessojen ja merirosvon voimin

Kummitytölle ostettavan synttärilahjakeittokirjan etsintä jatkuu kolmannella osalla, ensimmäisen löytyessä täältä ja toisen täältä.

Disneyn "Prinsessojen keittokirja" olisi ehkä ollut parempi nimetä leivontakirjaksi ja tipauttaa pois ne 3 ruokareseptiä. Noistakin ruoista kaksi edusti yltiöperinteistä lastenkirja-ainesta: uuniperunat ja spagetti tomaattikastikkeella. "Tiikerin keitossa" on sentään lähdetty vähän irroittelevammalle linjalle kookosmaito- ja tomaattipohjaisella purjokeitolla. Loput 23 ohjeistusta sisältävät esimerkiksi erilaisia juomasekoituksia, suklaasalaatin ja Lumikin lumipallot kookoshiutaleineen.

Tyttäremme on tykännyt kovasti selailla kirjaa, joskin prinsessojen kuvat ovat ehkä ne suurin houkutin. Tuhkimon vaunuleivoksia hän on pyytänyt tekemäänkin. Ne ovat kuulemma tytsyn lempiruokaa, vaikkei neitokainen ole noita tomusokerikuorrutteisia sitruunamuffinsseja koskaan syönytkään. Poitsumme innostui myös kruunun mallisesta pizzasta, jonka pohja oli tehty paahtoleivistä - sellaisen nyt voisikin joskus tekaista vaikka leipomalla pizzapohja kruunun muotoon. Annokset kirjassa ovat kyllä kauniita ja leivontakirjana toimisikin (pikku)lapsille varmaan ihan hyvin. Nyt ollaan kuitenkin hakemassa lahjakirjaan monipuolisempaa sisältöä, joten tämä teos ei ostoslistalle päädy.
Mary Lingin tekstittämä "Merirosvon keittokirja" on suoraansanottuna aika nopeasti läpikäyty. Siinä ei ensinnäkään ole kuin 10 reseptiä kahden vinkkisivun lisäksi. Lisäksi ohjeet ovat sitä lastenkeittokirjaoille ominaisinta kamaa: hedelmävartaita, keksiohje ja "hassusti" koristellut leivät. Ainoa itseäni kiinnostava koristeluvinkki oli tuo kuvassakin näkyvä laiva, joka on uuniperuna paperipurjeella. Voisin kuvitella lasteni innostuvan tästä ruokalajista. Ulkoasu kirjassa on sekava, eikä saa innostumaan lainkaan. Kummityttömme ei tule saamaan tätäkään kirjaa.

6 kommenttia:

  1. Tuosta prinsessakirjasta tuli väistämättä mieleen ehkä ensimmäinen oma keittokirjani, Mikki Hiiren keittokirja. Tein siitä vaikka mitä. Ohjeet eivät olleet mitenkään erityisen hyviä, mutta kuvat ja selostukset innostivat kyllä! Unelmoin aina seitsemän kääpiön muffinsseista ja pettymys oli tietenkin valtava, kun ei niistä tullut kuvituksen kaltaisia vaan ihan tavallisia muffareita. Mutta rakas kirja kyllä on. Ja sotkuista päätellen paljon käytetty ;)
    Onnea keittokirjan etsintään – minkä ikäinen kummityttö on?

    VastaaPoista
  2. pinea: kummitytömme on ekaluokkalainen ja täyttää nyt 8 vuotta.

    minulla on kuule tullut tässä keittokirjoja arvioidessa pienimuotoinen ongelma: olen miettinyt pitäisikö kirjan antaa alkusysäys kokkailuinnostukseen vai toimia myös hiukan edenneellekin kokkaajalle? ja onko innostavampaa kun reseptin lopputulos on tosi herkullinen vai se, että samalle sivulle on laitettu kauniin prinsessan kuva? niin että arvioi näitä itse niin tai näin fiiliksen perusteella, lopputulosta on vaikea arvioida. toive täyttyisi jos edes jotain tulisi kokeiltua - olisipa ihanaa jos siitä tulis rakas kirja, kuten sinullekin!

    minulla on itselläni Aku Ankan keittokirja, josta joskus kerroinkin, täällä . se ei kyllä saanut aikaan minussa suuria intohimoja, mukava kyllä oli!

    VastaaPoista
  3. Merituuli, mä taisin olla saman ikäinen, kun sain tuon oman kirjani, harmi kun en ole laittanut siihen päiväystä... Ja hyvällä lykyllä se on kummitädiltäni!
    Ehkä paras olisi, jos kirja toisi onnistumisen tunteen, että innostuu kokeilemaan ja keksii jotakin uutta. Minulle sellainen ahaa-juttu oli, että lämpimät leivät voisi paistaa paistinpannulla kuten Tuhkimo – eivät ne onnistuneet, mutta se kekkaus oli paras juttu. Kuvituskuvat antoivat mielikuvituksen lentää, todellisuus keittiössä oli sitten ihan toinen asia...
    Oli miten oli, näitä kirja-arvioita on hauska lukea :)

    VastaaPoista
  4. pinea: musta antajan pitäis aina laittaa omistuskirjoitus. sellaiset kirjat on niin ihania joissa on vaikka lapsuudenystävien (jotka on ystäviä edelleen) tikkukirjaimin tehtyjä omistuskirjoituksia :).

    kokkailuintoon liittyy kyllä olennaisesti se että SAA kokeilla kun haluaa. toivottavasti tämä toteutuu kummityttömme perheessä.

    VastaaPoista
  5. Veera-rinsessa: oisin voinu pistää hiukan ohjeistusta kiinnostuksen herättyä, mutta kirja täytyi palauttaa jo lainastoon :(. katson jos muistan seuraavalla kerralla kun mennään. veikkaampa että kovin monitahoisesta säädöstä ei ole kyse ;)

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin