lauantai 23. tammikuuta 2010

"Tämä on hyvää!" lasten keittokirjavertailussa

Kyseessä on kummilapsen lahjamietinnän innoittama lasten keittokirjavertailu, osa 2. Osa 1 meni muumimeiningissä.

Mirja von Knorringin 2003 julkaistu kirja "Tämä on hyvää! - koko perhe keittiössä" houkutteli selailemaan ulkoasullaan. Pieni, mutta paksu kirja sisältää Katja Hagelstamin tunnelmallisia kuvia. Heti kärkeen löytyy pieni lapsi pitelemässä vielä sammaleisia kanttarelleja ja hiukan pidemmällä on napsattu kuva kukilla koristellusta piimäjuustosta.

Kirjan fiilistely resepteineen on erittäin mielenkiintoista luettavaa. Kirjailija kertoo omista kokemuksistaan ruuan ympärillä ja saavuttaa toisinaan saman käsinkosketeltavan tason kuin pinea lämminhenkisiä hetkiä tihkuvassa blogissaan. Tähän tyyliin:

"Lapsuuteni kalastus- ja marjaretket ovat mielessäni maalausten kaltaisina kuvina. Soudimme koko päiväksi saareen keräämään marjoja koreihin ja sankoihin. Välillä syötiin eväitä ja juotiin maitokahvia. Lapsuuteni mielikuvat tuntuvat tosilta ja saduilta samanaikaisesti. Palaan aina ihanaan lapsuuteeni, kun tarvitsen voimaa ja innoitusta."

Reseptit ovat aikuisittain inspiroivia, mutta en näe ottavani ainakaan pieniä lapsia mukaan niiden tekemiseen kuin ehkä pilkkomaan ja raastamaan. Jotenkin tykkään lasten kanssa kokatessa ja leipoessa siitä, että käsilläoleva luomus tehdään yhdessä alusta loppuun asti, jolloin lopputulos todella palkitsee.

En oikein ymmärrä kirjan sisältöä kokonaisuutena. Alussa Knorring kertoo hyvin laveasti, ensimmäiset 50 sivua oman elämänsä ruokapoluista, sitten luetteloi "alkemistin tarvikkeet" siirtyen ruokakaapien sisältöön. Tämän jälkeen seuraa kylläkin hienosti sesongittain järjestellyt ruuat: keväällä parsakeittoa, kesällä mustikkaohukaisia, syksyllä omenakastiketta porsaanfileille ja talvella yrttikuorrutettuja lampaanfileitä. Hämmentävin osuus löytyy kirjan lopusta ennen aakkosellista hakemistoa, nimittäin "kun lapsi sairastaa"-osio.

"Tämä on hyvää!"-kirja jätti itselleni välähdyksenomaisia oivalluksia, hyväntuulen hetkiä, mutta myös olon sekavasta sisällöstä. En oikein ymmärrä miksi tämä opus löytyi lasten hyllystä kirjastosta. Eri tavalla jaoteltuna ja tiivistettynä homma olisi voinut toimia loistavastikin. Lapset eivät halunneet edes vilkaista kirjaa. En osta kummilapselle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin