Sami Tallbergin Villiyrttikeittokirja on ollut meillä todella kovassa käytössä. Siksi odotin innolla tätä uusinta, hienosti nimettyä "Koivunmahlaa ja kaviaaria" siitä asti kun tiesin sen olevan tekeillä.
Resepteiltään kirja on helposti tunnistettavissa Tallbergilaiseksi. Raaka-aineet löytyvät Suomesta ja niiden käytössä korostetaan sesonkisuutta. Villiyrttien käyttö on runsasta, joskaan nyt villit eivät loista pääosassa. Esipuheessa Christer Lindgren mainitsee uuden ruokakulttuurin avainsanoiksi lähellä tuotetun, eettisen, ekologisen, luonnonmukaisen, aidon, yksinkertaisen, villin ja vapaan. Näitä Tallberg kirjassaan toteuttaa erinomaisesti.
Olen korvamerkannut opuksesta jo monta kiinnostavaa reseptiä: tomaatti-liperisalaatin, kurpitsaa villiyrtteillä sekä suomalaisilla rypäleillä, nokkoskastikkeen, haukicevichen ja tillilihan karitsan entrecôtesta. Viimeksimainitussa tillin makua on korostettu saksankirvelillä ja fenkolinsiemenillä, mikä kuulostaa hurjan hyvältä. Tallberg on tehnyt kirjassaan monta keittoa koivunmahlaan. Olisikohan se ollut taika-aines Kämp Signessä maistettuun maa-artisokkakeittoon, joka oli aivan taivaallista.
Pidän siitä, että kirjassa saa reseptien yhteydessä vinkkejä kotimaisiin ruokatuotteisiin, kuten esimerkiksi Tertin kartanon yrttisokeriin, Toivosen lihansavustamoin palvipossuun, Utran uittotuvan karjalanpiirakoihin ja Nordic koivun koivunmahlaan.
Kirjan kuvat ja kuvausjärjestelyt ovat harmillisen epätasaisia. Toisaalta löytyy oikein houkuttelevia, kauniita kuvia, mutta varsinkin loppuosassa kirjaa kuvausjärjestelyt vaikuttavat hätäisiltä ja kuvien tarkkuuskin heittelee.
Uskon että tämäkin kirja tulee olemaan keittiössämme ahkeralla käytöllä. Reseptit löytyvät kirjan lopusta myös englanniksi, mikä tekee siitä loistavan lahjakirjan suomenkieltä taitamattomallekin.
Ensimmäisenä kokeilimme arvostelukappaleeksi saadusta kirjasta reseptiä "Juuria ja voisulaa". Siinä juuria eli juureksia oli maustettu kallioimarteen juurella. Tykkäsimme kokonaisuudesta, joskin seuraavalla kerralla pilkkoisin enemmän kallioimarretta sekaan. Palsternakka ja kallioimarre olivat suuhuni aivan loistopari!
Ohje tarjosi palsternakan käsittelyyn myös uuden niksin. Olen aikaisemmin valitellut joidenkin palsternakkojen puumaisuutta, mutta ilmeisesti niistä kuuluukin poistaa sisus aina.
KALLIOIMARTEELLA MAUSTETUT JUUREKSET
500 g juuria (porkkanaa, palsternakkaa)
5 cm: pätkä kallioimarteen juurta (ensi kerralla enemmän)
50 g voita
2 dl vettä (koivunmahlaa)
suolaa ja mustapippuria myllystä
2 rkl valkoviinietikkaa
1 nippu persiljaa (meillä lehti-)
Kuori ja paloittele juurekset. Poista palsternakasta sitkeä sisus halkaisemalla palsternakka ensin pituussuunnassa neljään osaan ja leikkaamalla sitten kustakin osasta sydän pois. Halkaise porkkanatkin pituussuunnassa.
Pese kallioimarteen juuri hyvin ja rapsuta se pikkuveitsellä tai kuorimaveitsen lappeella mahdollisimman puhtaaksi. Hienonna veitsellä.
Laita ainekset etikkaa ja persiljaa lukuun ottamatta pikkukattilaan ja keitä kunnes juurissa on sopiva suutuntuma. Lisää joukkoon etikka ja hienonnettu persilja. Kiehauta minuutti. Tarjoa lämpimänä tai kylmänä sormiruokana, suurriistan tai riistalintujen kanssa.
Tallbergin vinkkaa vielä, että juurekset voi tarjota myös raakana. Silloin muita aineksia tulee kiehauttaa kattilassa viisitoista minuuttia ja tarjota kastike dippinä tai pyöräyttää kasvikset kastikkeessa.
kallioimarre elikkäs mesijuuri
Dippailu voisikin toimia hyvin nytuusien juuresten aikaan. Hyvältä kuulostaa tämäkin keittokirja. Täytyy pistää harkintaan. En voi kuin ihailla villiyrttien käyttöä. Kai sitä pitäisi itsekkin rohkaistua.
VastaaPoistaMaa-artisokka keitto taisi tosiaan olla koivunmahlaan.. Vaikkakin musta se maistu vaan kermalta eikä taivaalta :)
VastaaPoistaLisäkyssäri! Otetaanko toi kallioimarre jossain vaiheessa pois? Ite kun oon sitä laittanut niin musta se puista vaikka kuinka keittäis ja hakkais sen atomeiksi
VastaaPoistaMinna: Aloita tutuista ka etene siitä sitten. Niin mekin olemme tehneet. Luontoportti.fi on hyvä kasvien tunnistamiseen.
VastaaPoistaaleksi: Ookko nää maistanu taivasta ;)? Kermainen se tosiaan oli, mutta kyllä siinä joku "taika" oli "tavalliseen" maa-artisokkakeittoon verrattuna. Kirjassa on resepti "Koivunmahlaan tehty maa-artisokkakeitto ja rosmariinia". Josko sillä koittaisi.
aleksi lisävastaus: Ei oteta. Me ainakin hakattiin se tuoreeltaan ihan pikkuruiseksi, eikä ollut ollenkaan puumaista. Makua ei olisi ollut tarpeeksi ilman paloja.
VastaaPoistaSignen keitto on keitetty koivunmahlaan, ja se on kyllä taivaasta. Parasta maa-artisokkakeittoa, mitä olen ikinä saanut.
VastaaPoistaTätä kirjaa pitää käydä vähän hiplailemassa.
ja vielä kerran :)
VastaaPoistakävin just metsästämässä kallioimarteita ja ajattelin koittaa jotain saman tyylistä mutta vaikka yhdistää tän piirakkaan tai pizzaan
Jonna: Käy ihmeessä hiplaamassa. Kivoja reseptejä on monta!
VastaaPoistaaleksi: Kommentit on hei erittäin tervetulleita, antaa tulla vaan!
jäämme mielenkiinnolla odottamaan mitä tuleman pitää!