Tietopaketin lisäksi kirjan tekstiä värittävät ja syventävät Sami Tallbergin mätiaiheiset reseptit. Valmistettavat herkut ovat taattua Tallbergiä - hyviin raaka-aineisiin luottavaa, kikkailematonta ruokaa pääosin lähiruokaan keskittyen. Reseptien lisäksi kirjassa mainitaan hyviä makupareja mädille, joista kotikokin on hyvä lähteä kokeilemaan omia oivalluksiaan. Maistuviksi makupareiksi mainitaan esimerkiksi maa-artisokka, savupekoni, peruna ja cantaloupe-meloni.
Päällimmäisenä kirjan lukemisen jälkeen on mielessä se, miten monipuolinen mäti onkaan. Ja miten vähän siitä oikeastaan on tiennyt. Mätipalleroiden sellaisenaan nauttimisen lisäksi mätipusseja voi paistaa, savustaa tai kuivata.
En ollut tullut oikeastaan ajatelleeksi, että mätiä saadaan muistakin kuin kaloista. Merisiili, ravut ja hummerikin mainitaan mätilähteiksi. Uuden jenkkitulokkaan., mutakalan (bowfin) mädin mainitaan haastavan jopa aidon kaviaarin, sillä kalakanta on vahva ja mädin maku on vakuuttanut asiantuntijat herkullisuudella.
Ensilukemalla kiinnostavimmaksi osioksi nousi luku, jossa kerrottiin kuivatusta mädistä, bottargasta. Kyse on pestystä, suolatusta, tiiviiksi puristetusta ja auringossa kuivatusta mädistä. Moista meinaten löytyy uteliaisuusostoksena kaapista, mutten ole osannut sitä oikein hyödyntää.
Kiinnostavaksi nousi myös se, miten itsepyydetystä kalasta otetaan oikeaoppisesti mäti pois ja miten se sitten käsitellään. Kirjassa on selkeä taulukko myös mädin vuodenkiertoon eli siihen, milloin minkäkin kalalajin kohdalla mäti on käyttökelpoista.
Kirjan innoittamana kokeilin nokkoslettuja paistettuani nakata niiden ylle mietoa rucolaa, muikunmätiä ja hunajaa. Toimi yllättävän hienosti! Samanmoisesti toteutin voitaikinavohvelin.
Kirjan resepteistä testasin ensimmäisenä "Spaghetti con bottargan", joskin pastana käytin linguinea. Pasta oli oikein kalaisan makuinen, hyvä. Meidän kuivattu, valmiiksi jauhettu mäti sisälsi myös suolaa, joten lopputulos oli tosi tuhti. Seuraavalla Italian tai Espanjan reissulla tuliaisiksi pitää ehdottomasti hamstrata kokonaista bottargaa tai huevasia.
LINGUINE CON BOTTARGA
eli pastaa kuivatulla mädillä
1 dl oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä
1 ruukku persiljaa
800 g tuorepastaa tai 400 g kuivapastaa (spaghetti, linguine tai tagliolini)
8 kääntöä mustapippuria myllystä
n. 4 rkl raastettua bottargaa (maun mukaan)
suolaa kevyesti (meillä ei kaivattu)
Hienonna persilja. Kuori ja murskaa valkosipuli hienoksi. Keitä pasta al denteksi suolalla maustetussa vedessä. Valuta niin että pastan joukkoon jää n ½ dl keitinvettä. Kuullota valkosipulimurskaa oliiviöljyssä muutaman minuutin ajan kunnes maku pehmenee ja lisää joukkoon persilja. Anna persiljan makujen avautua öljyssä muutaman minuttin ajan. Lisää joukkoon pasta keitinvesitilkan kera ja sekoita hyvin. Mausta mustapippurilla ja sekoita. Annostele pastakulhoihin. Raasta bottargaa kunkin annoksen päälle mahdollisimman pieniteräisellä raastimella tai ripsi ylle valmista raastetta.
Kirja saatu arvostelukappaleena.
Pst. Lisäsin blogiin uuden tunnisteen, *mäti, josta löytyy kaikenmoisia juttuja mätiin liittyen.
Kirjan innoittamana kokeilin nokkoslettuja paistettuani nakata niiden ylle mietoa rucolaa, muikunmätiä ja hunajaa. Toimi yllättävän hienosti! Samanmoisesti toteutin voitaikinavohvelin.
Kirjan resepteistä testasin ensimmäisenä "Spaghetti con bottargan", joskin pastana käytin linguinea. Pasta oli oikein kalaisan makuinen, hyvä. Meidän kuivattu, valmiiksi jauhettu mäti sisälsi myös suolaa, joten lopputulos oli tosi tuhti. Seuraavalla Italian tai Espanjan reissulla tuliaisiksi pitää ehdottomasti hamstrata kokonaista bottargaa tai huevasia.
LINGUINE CON BOTTARGA
eli pastaa kuivatulla mädillä
1 dl oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä
1 ruukku persiljaa
800 g tuorepastaa tai 400 g kuivapastaa (spaghetti, linguine tai tagliolini)
8 kääntöä mustapippuria myllystä
n. 4 rkl raastettua bottargaa (maun mukaan)
suolaa kevyesti (meillä ei kaivattu)
Hienonna persilja. Kuori ja murskaa valkosipuli hienoksi. Keitä pasta al denteksi suolalla maustetussa vedessä. Valuta niin että pastan joukkoon jää n ½ dl keitinvettä. Kuullota valkosipulimurskaa oliiviöljyssä muutaman minuutin ajan kunnes maku pehmenee ja lisää joukkoon persilja. Anna persiljan makujen avautua öljyssä muutaman minuttin ajan. Lisää joukkoon pasta keitinvesitilkan kera ja sekoita hyvin. Mausta mustapippurilla ja sekoita. Annostele pastakulhoihin. Raasta bottargaa kunkin annoksen päälle mahdollisimman pieniteräisellä raastimella tai ripsi ylle valmista raastetta.
Kirja saatu arvostelukappaleena.
Pst. Lisäsin blogiin uuden tunnisteen, *mäti, josta löytyy kaikenmoisia juttuja mätiin liittyen.
Joo, tää kirja on mainio! En olisi uskonut että pelkkää mätiä käsittelevä keittokirja herättäisi näin paljon kokkausintoja. Paljon mielenkiintoisia juttuja! Seuraavaksi aattelin testata mätimunakasta.
VastaaPoistaMutta tuohon kuivattuun mätiin kiinnitin minäkin ekana huomion. Mistä hankit sitä? Saako siis ihan Suomestakin?
Selailin kirjaa pikaisesti Stockalla ja vaikutti kyllä tuhdilta tietopaketilta. Jo tässä postauksessa tuli valtava määrä uutta tietoa.
VastaaPoistaJytis: Samoilla fiiliksillä siis mennään.
VastaaPoistaMeillä menee seuraavaksi joulupöytään graavisiikaa siianmätikastikkeella tuosta kirjasta.
Italian tuliaisia on tuo meidän kuivattu mäti, jostain ihan halpiskaupasta. Seuraavaksi tosiaan aion panostaa ihan sellaseen vakumoituun, itseraastettavaan.
Jonna: Tuhti tietopaketti se kyllä oli! Ahmin sen hetsillään, mutta tulen varmasti palaamaan resepteihin monta kertaa.
Bottarga/poutargue/ikasumi on vaan niin hyvää... Tuolla tavalla meilläkin sitä syödään, raasteena pastan kanssa, tai ohuina viipaleina ja ihan nopeasti pannulla paistettuna (ja saken kanssa nautittuna). Leivän päälläkin on kerran ravintolassa tarjottu, mutta leipä oli siinä annokessa ihan liikaa ;)
VastaaPoistaHieno nimi kyllä kirjalla, helmiähän ne ovat, lautasella!
pinea: ai ranskassa ne on poutargue?
VastaaPoistaTiedätkös sinä saako moista Suomen rajojen sisältä?
Eilen katselin täkäläistä MasterChefiä,jossa jäljellä olevat kilpailijat (8) jaettiin pareihin ja lähetettiin eri maihin Euroopassa.Italiaan lähetetty pari söi sikäläisessä perheessä pastaa bottargan kanssa,ja koska jokaisen kilpailijan piti palata jonkinlaisen raaka-aineen kanssa,joka oli innostanut ja tehdä sen mukaisesti joku ruokalaji,toi toinen Italiassa käynyt mukanaan paketin bottargaa.Muistin tämän sinun postauksesi ja nyt tekee kauheasti mieli maistaa pastaa bottargalla!
VastaaPoistaHyvää Joulua teille!
Se sieltä tuotu bottarga oli tosiaankin sitä vakumoitua,en tiennytkään että sitä oli myös muunlaista.
VastaaPoistaYaelian: Saako bottargaa teiltäpäin - luulisi kyllä. Ja minkähän nimistä se teillä on?
VastaaPoistajoo, ostin tosiaan kaupasta ihan valmiiksijauhettua tavaraa lasipurkissa hyllystä. Minulle se oli jäänyt mieleen jostain, johon en pystynyt enää palaamaan. Onneksi tuli tämä ohje.
Oikein hyvää joulua sinnekin!
Joo, täällä se on poutargue ja Japanissa karasumi (eikä ikasumi, menin sekaisin, jälkimmäinen on sitä mustekalan mustetta). Ja jossain päin arabimaailmaa batarekh, mutta missä, en enää muista... Yhden muistiinpanon olen siitä tehnyt blogiinkin, siellä on kuvakin puolikkaasta vahaan pakatusta poutarguesta (blogimuuton jälkeen kuvat vaan ovat aika pieniä...).
VastaaPoistaEn ainakaan muista, että Suomesta bottargaa saisi, mutta kannattaa kuitenkin kysyä siltä vanhan kauppahallin italialaisherralta, jos hän vielä siellä on... Kuka tietää, josko hänellä olisikin? Ja Hakaniemen hallissa on ranskalaisiin herkkuihin erikoistunut liike, DeliDeli, heillä saattaisi myös olla. Tai tulla :)
Ja hyvää joulua vielä viime tingassa :)
oikein hyvää joulua teillekin!
VastaaPoistaKiitos linkistä, kurkkaan.
Pidän siis silmät, korvat ja suun auki ;).
Löytyy täälläkin bottargaa.En ole koskaan etsinyt,mutta nyt googlasin ja torien herkkutiskeistä sitä löytyykin.Ei kuulemma halpaa,mutta pienikin määrä riittää.
VastaaPoistaYaelian: Totta, pienikin määrä riittää. Maku on tosi intensiivinen.
VastaaPoista