Grissineitä eli italialaisia leipätikkuja on pitänyt kokeilemani jo useasti. En vain käsitä miksi se on jäänyt, vaikka tiedän lastenikin rakastavan tikkuja. Italialaiseen menuun päätin rullailla tikut edeltävänä iltana. Taikinan onnistuessa helposti leivottavaksi homma on varmaan hauskaa lastenkin kanssa. Tämä Giorgio Locatellin grissiniohje kirjasta "Made in Italy" sisältää minulle entuudestaan tuntemattoman "vaivaus"tekniikan, jossa taikinaa painellaan ilmataskujen aikaansaamiseksi. Vertailukohtaa minulla ei ole tikkujen onnistumista silmälläpitäen, mutta hyviä tuli ainakin näin. Meidän grissinitaikinamme oli hiukan murentuvaista (liikaa jauhoja? liian vähän alkutaikinan tekoa?) emmekä saaneet rullattua taikinaa kovin tasaiseksi ja kauniiksi. Hyviä "leipätikut" silti olivat, parmesaanin maistuessa selkeästi.
Antipastoina tikut menivät sekä itsekseen että ilmakuivatulla kinkulla ympäröitynä.
PARMESAANIGRISSINIT50 g voita
200 g kulutusmaitoa (punaista siis)
10 g hiivaa
375 g durumjauhoja tai Italian 00
reipas 3 rkl Parmesaania raastettuna
10 g suolaa
Sulata voi pannulla, lisää maito ja lämmitä 37-40 asteiseksi. Lisää hiiva huolellisesti sekoittaen.
Sekoita kulhossa jauhot, juusto ja (ruusu)suola. Lisää maitoseosta jauhoihin vähitellen, sekoittaen käsillä kunnes yhdistelmästä muodostuu taikina.
Laita taikina puhtaalle alustalle. Et tarvitse jauhotusta tai öljyämistä. Taputtele taikina alustalle ja ala painella sitä sormillasi venyttäen ja -heh- puristusupottaen (="dimpling"). Sormien ei pidä olla pystyssä vaan aika vaakasuorassa taikinaan nähden. Näin muodostuu taskuja, joihin ilma voi kerääntyä. Kun olet painellut taikinaa aikasi (ohjessa ei kerrota kuinka kauan tai millainen taikinasta tulisi muodostua) käännä ylhäästä 1/3 itseesi päin ja jatka painelua. Käännä sitten 1/3 taikinan alareunasta keskellepäin ja painele kevyesti. Käännä taikina vielä itseesi pitkittäin päin ja painele. Aseta nyt ylle leivinliina ja anna taikinan levätä puoli tuntia.
Toista sitten painelukäsittely ja anna levätä jälleen liinan alla toiset puoli tuntia.Leikkaa taikina puoliksi pitkittäissuuntaan. Jauhota alusta ja rullaa palat isoiksi suorakulmioiksi.
Leikkaa taikinat pituussuuntaan noin sentin levyisiksi.
Rullaa sitten leikkaamasi suirot sormenpäilläsi - aloita ensin keskeltä ja liiku sormillasi reunoille päin venyttäen taikinaa samalla kevyesti painaen. Laita leivinpäperin päälle uunipellille ja anna levätä noin 10 minuuttia. Halusimme osasta näyttävän pitkiä, joten sijoitimme tikut pellille vinoon.
Paista 180 asteisessa uunissa 10-15 minuuttia kunnes grissinit ovat rapeita ja kauniin värisiä. Anna jäähtyä ritilällä.
Ohjeessa muuten kehotettiin laittamaan uuni ensin 230 asteiseksi ja ennen tikkujen uunittamista laskemaan lämpö 180 asteiseksi. Osaako joku kertoa tämän menettelytavan etuja? Me laitoimme tuplataikinasta tehdyt kaksi pelliä grissinejä ihan vain 170 asteiseen kiertoilmauuniin.
Asettelimme leipätikut tarjolle maljakkoon. Pisimmät laitoimme töröttämään vasta hiukan ennen tarjoilua poikkimurtumisen pelossa.
Hih, tuli ekasta kuvasta mieleen pääsiäisvitsat :) Muutama höyhen hei kiinni, niin siinä on ruokaisaa askartelua! Aivan superherkullisen näköisiä ilman niitäkin tosin, parmesan toimii varmasti hyvin.
VastaaPoistaOi, leipätikkuja! Meikä tykkää!
VastaaPoistaKiitoksia hyvästä vinkistä...omassa kokeiltavien reseptien arkistossa on cheddar-grissinien ohje, en ole vain saanut aikaiseksi kokeilla...näitä parmesaanisia pitää muistaa kyllä kokeilla!
VastaaPoistaMie tein kans nyt vastikään noita grissinejä. Käytin mausteena parmesaanin lisäksi myös basilikaa ja valkosipulia. Glorian ruoka&viini-lehden ohjeella tein. Arkistoistani löytyy!
VastaaPoistaOliko tuo lämpötilaohje siis niin että uuni lämmitetään 230 asteeseen ja samalla kun tikut laitetaan uuniin niin lasketaan 180 asteeseen? Oisko se vaan sit että se pinta tulee erityisen rapsakaks kun se alkulämpö on niin kova, mutta sisältää jää pehmeeks kun paistolämpö laskee... En tiijä... Mie paistoin ihan tasaisessa 175 asteessa tavallisessa uunissa, olivat rapeita päältä ja pehmeitä sisältä. Voitelin öljyllä ennen paistoa.
Tuosta lämpötilasta tuli mieleeni yksi Tina Nordströmin ohjelma, jossa hän teki tuollaisen samantapaisen lämpötilan muutoksen jonkun leipomuksensa kanssa. Hän sanoi, että uunista aina karkaa osa lämmöstä, kun sen avaa ja laittaa sinne paistettavaa. Siksi siis uuni lämmitetään vähän kuumemmaksi, että uunissa olisi paistokselle sopiva lämpötila alusta saakka! Näin siis Tina Nordströmin mukaan.
VastaaPoistaMaisa
Nam,upean näköiset grissinit!
VastaaPoistaPitkä: no eikä tullut! tai ehkä vähän :). väitätkö siis että höyhenet griisinien kyljessä tekisivät niistä herkumman mäköiset :D
VastaaPoistaPippurimylly: niin meikätkin!
paahtaja: suosittelemme lämpimästi!
Anzku: huomasinkin mainion ohjeesi. aika samanlainen kuin meillä, paitsi voitelun ja osan mausteiden osalta. sinun ovat kyllä kauniimpia, ehdottomasti. meidän ovat niihin verrattuna - miten sen nyt sanoisi ettei loukkaisi kovasti tikkujen sielunelämää- hyvinkin rustiikkisia.
tykkäsin muuten omissa leipätikuissamme ruusuolan kiteisyydestä tikkujen pinnalla, sillä käytimme karkeahkoa suolaa.
Maisa ja Anzku: kiitos lämpötilapohdinnoistanne. niissä kummassakin lienee vinha perä.
Yaelian: pitkät ainakin :)
se kauhea murenevaisuus voi johtua siitä jos käytit pelkkää durumia.. se on vähän sellasta, 00 taitaa olla aika erillaista.
VastaaPoistatollanen "lämpötilakäyrä" että lasketaan lämpö liittyy yleensä siihen että leipä mennessään mahdollisimman kuumaan uuniin nousee heti ja sitte tietty lasketaan lämpöä ettei palaisi heti. pintahan tulee rapeammaksi ja koko paistettava mitä alemmassa paistetaan.. mutta kuivuu liikaa.
mutta hienojahan noi on tollaset rustiikkiset, piän sellasista enemmän :)
aleksi: aina oppii uutta - mä olen luullut että durum ja 00 olis jotenkin korvaavia toisilleen. täytyykin koittaa tuon tuplanollan kanssa jos sitä jostaan saisi. vinkkejä?
VastaaPoistakiitos lämpötilavinkeistäkin! mua harmittaa joskus reseptikirjoissa annetut ohjeet joita ei ole perusteltu millään. tuonkin olisi voinut selittää ohjeen ohessa, kun muutenkin puhuttiin vaikka mistä tuorehiivan suosimisesta lähtien.
kyllä durum ja 00 onkin kai jotenkin korvaavia, niissä on samantyylinen lyhyt sitko.. toisaalta oon lukenut myös jostain että 00 on lähinnä samaa kun ihan normi erikoisvehnäjauho.. että aika kuulopuheiden mukaan mäkin meen.
VastaaPoistasitä saa muuten helsingistä ainakin Eiring kaupasta.
00 viittaa jauhatuksen hienouteen. Eli italialaisittain jauhot määritellään ennemmin jauhatuksen mukaan ja noita numeroita on muitakin toki. Vähän sama juttu siis kun Suomessa taikinoitten koko katsotaan vesimäärän mukaan ja muissa paikoissa jauhojen määrän mukaan.
VastaaPoistaEli 00 voi siis olla melkein mitä vain! Kunhan on tarpeeksi hienoa. Eiringissäkin taisi olla erilaisia 00-jauhoja, kandee olla tarkkana.
Anni: kiitos tästä tietopaketista! tässähän jauhotietous lisääntyy roimasti kertaheitolla.
VastaaPoistaTein noita grissinejä eilen illalla, ihania, kiitos hyvästä ohjeesta (ja kommentoijille vinkeistä)! Käytin erikoisvehnäjauhoja (hienoja, ehkä siis vastaisi tuota 00?) ja tein tikuista vähän paksumpia, eivät murentuneet ollenkaan. Puoli pellillistä hupeni hetkessä, noihin tuli himo!
VastaaPoistapinea: totta, niihin tulee himo...! ompa ilo kuulla että olet kokeillut ja onnistunut!
VastaaPoista