Italian inspiroivat agriturismot

Italian reissumme jatkui mainiosta tienvieriravintolasta Outlet-myymälään, joka osoittautuikin todelliseksi helmeksi. Kun matkassa on ilman lapsia, shoppailukin on ihan toisenmoista kun ei tarvitse tsempata muksuja kestämään vielä hetki. 

Seuraava yö ja illallinen oli varattu Soliven tilalta. Paikka näytti kalliimmalta mitä olikaan. Yöpyminen kahdelta oli 70 euroa ja illallinen viineineen toisen 70 euroa. 

  

Illallisemme oli onneksi varattu etukäteen, sillä perjantai-iltana tämä meidän näkövinkkelistä "keskellä ei mitään" sijainnut ravintola oli aivan täynnä. Tarjoilijan ontuvasta englannista ymmärsimme, että voisimme ottaa omat alkupalat tai jakaa ne. Onneksi päädyimme jälkimmäiseen, sillä kaikki oli todella hyvää! Soliven risotto oli tehty tilan omaan kuohuviiniin, kuivaan franciacortaan, eikä parmesaania oltu säästelty. 

 Jukan possu pähkinöillä oli aika perus.

Tarjoilijan kertoman perusteella luulin saavani secondina veriruokaa (palttua tai muuta perinteistä italialaista, tiedäthän), mutta eteeni tuotiinkin mediumia nautaa. Erinomaista!

Jälkiruuan sijasta nappasimme mukaan tilan omaa franciacortaa ja kääriydyimme huoneemme suuren parvekkeen sohvalle viltin alle ihailemaan tähtitaivasta. 

 

Aamupala sisälsi kakkua, kahvia, jogurttia ja mehua. Toisaalta tällainen niukempi aamupala on hyväkin, jotta voi taas lounasaikaan syödä oikeasti nälkäisenä.

 Solivessa taidettiin lauantai-aamuna järjestellä juhlia.

 Franciacorta-tilalta suuntasimme seuraavaan majapaikkaamme Golaseccassa. 

Viimeiseksi yöksi majoituimme maatilamatkailupaikkaan nimeltä Tenatu Tovaglieri. Paikka valikoitui sillä, että sen ravintola kuulosti sesonkisuuksineen mukavalta ja koko paikka sijaitsi vain 15 minuutin ajomatkan päässä Milanon Malpensan kentältä. Vastaanotto oli lämmin ja auttavainen. Yöpyminen maksoi täällä kahdelta 75 euroa ja illallinen viinipullolla ja jälkiruokaviineineen 69 euroa. 

Aperitiiviksi ennen illallista päätimme käydä muutamalla viinilasillisella kylän keskustassa. Kahdesta baarivaihtoehdosta testasimme molemmat. Tarjolle tuotiin baaritiskille (ja meille uunoille turisteille pöytään) pientä naposteltavaa: sipsejä, pizzapaloja ja salamileipiä. Tämä on luemma yleinen tapa Italiassa alkuillasta. 

 Toisessa baarissa oli takka. 

   

Agriturismo Tenatu Tovaglieri pelästytti meitä tarjoamalla varauspalvelua myös kylän muihin ravintoloihin. Uumoilimme, olisiko ruoka niin keskinkertaista etteivät sitä edes itse suosittele. Onneksi luulomme paljastui vääräksi. 

Pohdimme ääneen minkä hyvänkuuloisista annoksista valitsisimme, kun tarjoilija ehdotti josko toisi monta pientä annosta. Ja sehän passasi!

Keittiön tervehdys oli oikein mainiota kasvispiirakkaa.

Kurpitsaraviolit oli pyöräytetty salviavoissa ja päälle oli murusteltu amaretto-keksiä. Mikä loistava makuyhdistelmä! Keksimurut toivat myös mukavaa rakennetta annokseen. 

Mustikka-herkkutattirisotto kuulosti korvaani hyvin -miten sen nyt kauniisti sanoisi- eksoottiselta, mutta lopputulos olikin aivan taivaallinen. Mustikka näkyi annoksessa värinä ja mietona makuna joka haarukallisen lopussa. Muuten suun täytti todella täyteläinen ja syvä sienirisoton maku, jossa riisin kypsyysaste oli aivan täydellinen. Seudulla on saatu kuulemma tänä syksynä hyvä sienisato. Tämän paikan sienet kerää emännän ystävä. 

  

 
Kala, jonka päälle oli ripoteltu hiukan parmesaania, oli juuri oikea kypsyydeltään ja suolaisuudeltaan.

Grillattu polenta uppoaa meihin puuropolentaa paljon paremmin. 

Jälkiruuat maistelimme varmuudeksi kaikki. Onneksi. 

Aamupala.

Tässä reissumme ruoka- ja nautintoanti jotakuinkin kokonaan. Toivottavasti kuvista ja kirjoituksista on voinut aistia sen, että viettämämme pidennetty viikonloppu oli aivan ihana!

Pohjois-Italian reissun muut jutut:

Modena - trattoria Aldina ja kauppahalli
Osteria Francescana
Luomuparmesaania ja mainio ravintola La Tavernetta