Lasten keittokirja-arvioinnit jatkuvat, vaikka alkuinnoituksena toiminut kummitytön syntymäpäivä oli ja meni. Joulu on kuitenkin tuloillaan, joten siihen tähdätään seuraavaksi. Emme nimittäin törmänneet sopivanoloiseen kirjaan ennen tytön kekkereitä. Nyt olemme löytäneet kuitenkin varteenotettavan vaihtoehdon, mitä en kannen perusteella olisi ikinä uskonut. Kyseessä on "Sudenpentujen käsikirja - Nyt kokkaamaan!". Teksti on alunperin Jean-Pierre Bernierin ja Marianne Comollin, suomeksi tekstin on naputtanut Ilkka Rekiaro. Kirja sisältää taattua Disney-kuvitusta Fernando Güellin kynästä.
Sudenpennut jakelevat kirjassa vinkkejä ruokaan ja ruuanlaittoon liittyen. Aiheet liikkuvat ongen tekemisestä ja puutarhanhoidosta tyylikkääseen tarjoiluun.
Opuksesta löytyy 26 reseptiä, jotka eivät olekaan sitä perinteistä lihapullaspagetti- tai voileipälinjaa. Esimerkkinä kirjan ohjeista mainittakoon "Sammakonreidet Provencen tapaan", "Kantoninriisi", "Nokkoskeitto" ja "Suklaakonvehdit". Itse ajattelin kokeilla ainakin "Sokeroituja kukkia" kakunkoristeeksi.
Sudenpennut selostavat kirjassa tiiviisti, lapselle helposti uppoavasa muodossa asiaa mm. ruuanlaiton historiasta, terveellisestä syömisestä, keittiöistä ympäri maailman ja vaikkapa pöytätavoista.
Uskon vakaasti, että kirja voisi innostaa ruuan ja kokkailun maailmaan monen ikäisiä lapsia. Selkeä, mutta monipuolinen sisältö tarjoaa aikuisellekin mielenkiintoista, uutta luettavaa. Vai kuinka moni on tietoinen mitä Theban kuningas Amfitryon söi juhla-aterialla tai että kymmenen senttiä pitkä mansonja-perhosentoukka on herkkua Etelä-Afrikassa.
Ehdottomasti tutustumisenarvoinen kirja, joka mennee myös ostoslistalle.
Aikaisemmat lasten keittokirjavertailut löytyvät näiden linkkien takaa:
Muumimamman keittokirja lasten keittokirjavertailussa
"Tämä on hyvää!" lasten keittokirjavertailussa
Lasten keittokirja-arvioinnit jatkuvat prinsessojen ja merirosvojen voimin
Monen piiiitkän partiolaisvuoden kokemuksella voin sanoa, ettei kuulosta tutulta. Partioruoka oli tasan hernekeittoa ja tikkupullaa. Sammakonreidet tulivat kuvioihin vähän myöhemmin.
VastaaPoistaHienoa tosiaan, ettei kirjassa olla menty helpoimpiin ja itsestäänselvimpiin ruokiin.
Itselle sudari- ja vartiolaisajoilta mieleen ovat jääneet lähinnä trangiaan jumittuneet makaronit ja nötkötti. Että aika kaukana sammakonreisistä oltiin noin niinkuin ajatuksellisesti.
VastaaPoistaKirja on kyllä yllättävän virkistävää ja viihdyttävää luettavaa. Monista asioista tekisi mieli ottaa enemmän selkoa ja se on minusta hyvä merkki (lastenkirjassa).
Tuo toi mieleen Sudenpentujen käsikirjan (??) jonka mummi osti mulle ja siskolle. Sen mukaan tehtiin perunasta leimasimia, terraarioita mauriaisille (ne kaikki tosin katosi yön aikana) ja mitä kaikkea. Mun mielestä käsikirjan olisi pitänyt vastata KAIKKIIN kysymyksiin, mutta nekin, mihin se vastasi, oli jänniä. Joten tuntematta mainitsemaasi opusta kuvaustasi enempää liputan jo sen puolesta!
VastaaPoistaKiitos vinkistä, tämä saattaa hyvinkin päästä ostoslistalle! Mistä löysit opuksen?
VastaaPoistapinea: mullakin on ollut se. muistan lukeneeni sitä innokkaasti, mutta minkään toteutus on taitanut jäädä.
VastaaPoistaemma: kirjastosta :). mutta näyttää löytyvän ainakin adlibriksestä http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=951322094X