perjantai 12. huhtikuuta 2013

Kaunis Äiti ja kauniit astiat

Minun äidilläni on ihan hurjasti kauniita astioita, liinoja ja aterimia. Kun olimme kylässä lapsuudenkodissani viime kerralla, kaivelimme ja sortteerasimme äitini kanssa astioita kaapista. Vertailimme, vaihtelimme ja pohdimme erilaisia vaihtoehtoja, kun halusin ottaa kuvaa tekemästämme appelsiininmakuisesta fenkoli-punasipulilisäkkeestä.  Sekoituksen piti olla hyvä pari juustoille. Ruuasta ei sen enempää, sillä se ei kovin kummoista ollut. 
Äidin kanssa oli kuitenkin niin kiva puuhata, että halusin laittaa nämä kuvat ihan muistoarvonkin vuoksi. Tällaiset hetket ovat korvaamattomia ja painuvat sinne hymyiltävien muistojen joukkoon. 
PunaHeidi ja Vilho maistuvat kyllä ilman lisäkkeitäkin. 

10 kommenttia:

Minna Ahvenainen kirjoitti...

Ihana tarjotin ja pitsit! Minä onnellinen perin ison laatikollisen mummoni siskon tekemiä pitsejä, pitäisi enemmän muistaa käyttää niitä kuvissa somisteena.

Merituuli kirjoitti...

Olin joskus kyläpaikassa jossa lasilautasten ja lasipöydän väliin oli laitettu pitsiliina tms. koristeeksi/liukuesteeksi. Sekin oli hyvä keino käyttää niitä.

Jael kirjoitti...

Oi miten nätti tarjotin!Minulla itse asiassa on vähän tuon näköinen,mummulta peritty tarjotin,mutta minne ihmeeseen olen sen laittanut....

Merituuli kirjoitti...

Minä muuten en tiedä yhtään mistä äiti on tuon tarjottimen saanut. Oiskohan omalta äidiltään saanut tai kenties kirppparilta ostanut.

Anna kirjoitti...

Tosi kauniit astiat ja kuvat, mutta ihanin on juttu.

Merituuli kirjoitti...

:) mun äiti on.

Pata kirjoitti...

Punaheidi ja Vilho on tosi hyviä, mutta Väinö on truelove <3.

Oletko löytänyt näille juustoille hyvää/hyviä viinipareja?

Merituuli kirjoitti...

En oikein ole etsinytkään. Punaheidi vieraili pöydässämme vasta ekaa kertaa ja päätyi sinne tyttäremme maistettua sitä herkkukaupassa - hän pyysi että ostetaan tätä hyvää juustoa. Onko sinulla viinivinkkejä juustoille?

Aila kirjoitti...

Fasaaniastiasto on niin kaunis, jokunen lautanen on väkisin lähtenyt kirpparilta mukaan :). Minulla on iso laatikollinen äitini aikoinaan virkkaamia liinoja ja toinen todella vanhoja kahvitahraisia pöytäliinoja, en vaan koskaan muista kaivella niitä kuviin.
Vanhoja aarteita, yleensä kaikki eriparia, kerään mielihyvin, kun voin joskus lahjoittaa niitä tyttärelleni.

Merituuli kirjoitti...

En olisi tiennyt astiaston nimeä, kiitos kun kerroit. Itse en suuremmin perusta sinisestä astioissakaan, mutta tähän tämä sopi mielestäni hyvin. Ihanan herkkä lautanen!

Liinat pitää ottaa käden ulottuville niin niitä tulee käytettyä. Minä olen tuonut liinoja alakertaan kotona valmiiksi juuri tästä syystä. Silti en mallaile kotona kauaakaan kuvia. Nappaan kuvat aika nopsaan jotta lämmin on lämmintä ja kylmä kylmää :)

Blog Widget by LinkWithin