Näytetään tekstit, joissa on tunniste pataruoat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pataruoat. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Sitruunainen ja yrttinen broileri-kikhernepata

Meillä syödään tosi harvoin kanaa tai broileria. Se johtuu siitä, että tyttäremme ei pidä sen mausta lainkaan. Lapsemme nirsoilevat kieltäytymiseen asti niin harvoista ruuista (toinen on munakoiso ja toisella risotto), että olemme tämän sallineet. Silloin kun meille muille tehdään jotain luomubroilerista, tyttäremme lautaselle nostetaan linssejä, papuja tai kikherneitä proteiiniksi. 

Siksi ilostuin kovasti kun näin Viikonloppukokin blogissa tämän reseptin, joka yhdisti broileria ja kikherneitä. Samalla uunituksella saisimme sitten ruokaa koko sakille. Puolitin lihan määrän alkuperäisestä ohjeesta ja salvian nakkasin mukaan kuivattuna. Paahdoimme broilerien nahat houkuttelevan tummiksi grillivastuksen alla ihan lopuksi. Muuten etenimme ohjeen mukaan.

Maku oli raikkaan sitruunainen! Broileri jäi mehevän kypsäksi ja kasvikset napakoiksi erotuksena siihen että olisivat olleet löllön epämiellyttäviä. Värikäs vuokaruoka oli helppo tehdä maanantain iloksi, kun broilerit oli pantu maustumaan jo edellisenä iltana. 
Söimme tästä vuuallisesta koko perhe päivällisen ja aikuisille riitti vielä aineksia kolmeen lämpimään lounassalaattiinkin. 

SITRUUNAINEN JA YRTTINEN BROILERI-KIKHERNEPATA

(4 annosta + 3 lämmintä kasvislounasta)

4 luomubroilerin koipinuijaa
7 keskikokoista porkkanaa
punainen paprika
keltainen paprika
6 salottisipulia
2 tlk ( á 240 g ) kikherneitä
suolaa

Yrtti-sitruunamarinadi

1 ruukku salviaa (tai kourallinen kuivattuja lehtiä)
1 ruukku timjamia
kokonainen valkosipuli
1 luomusitruuna
mustapippuria
3 laakerinlehteä
2 tl suolaa
2 tl sokeria
1,5 dl oliiviöljyä
3 dl valkoviiniä

Valmista marinadi. Hienonna yrtit kulhoon, johon broileritkin mahtuvat. Lyö valkosipulin kynnet rikki veitsen lappeella ja irrota kuoret. Viipaloi luomusitruuna. Laita kaikki marinadin ainekset kulhoon ja sekoita huolellisesti. Lisää broilerit marinadiin. Peitä kulho kelmulla tai kannella ja anna marinoitua jääkaapissa mielellään seuraavaan päivään.

Kuori ja paloittele porkkanat isoiksi paloiksi. Poista paprikoista kanta ja siemenet ja pilko isoiksi paloiksi. Kuori ja lohko sipulit. Huuhtele kikherneet lävikössä. Sekoita kasvikset ja laita padan pohjalle. Nostele päälle broilerit. Kaada marinadia pataan ja asettele sitrukset päällimmäiseksi.

Paista kannen alla noin 200 asteisessa uunissa tunnin verran. Ota kansi pois ja säädä uunin grillivastus päälle. Jatka kypsentämistä grillivastuksen alla vielä viitisen minuuttia, jotta koipinuijat nahkoineen saavat väriä pintaa 

torstai 9. maaliskuuta 2017

Muheva fasaanipata sienikermalla

Kaupasta sai fasaanin kuudella eurolla. Se tuntui halvalta, tietämättä yhtään mikä on fasaanin hinta yleensä. Yksi lintu tuntui kovin pieneltä, joten ostimme kaksi.

Mietin jo etukäteen, että Darina Allenin kirjasta "Forgotten skills of cooking" saattaisi löytyä ohje linnulle. Näin kävikin. Saimme aikaan muhevan padan, jossa sienikerma täydensi hienosti fasaanin makua. Keralla tarjosimme suositeltua voista perunasurvosta, joten ihan mistään laihduttajan unelmasta illallisessamme ei ollut kyse. Sen sijaan kokonaisuus oli aivan loistava viikonloppuruoka, kun mukaan lisättiin vielä ruokaan hyvin sopinut punaviini.

Kirjasta on aiemmin kokattu herkullisella menestyksellä kermaisen sinappisia häränhäntiä ja täytettyä possun sydäntä. Tässä kirjattu resepti on määriltään muunnelma alkuperäisestä reseptistä.

Ruokaan käytetty sienikerma on muuten tosi monikäyttöinen seos. Se säilyy jääkaapissa 4 päivää ja sen voi tarpeen tullen pakastaakin. Darina Allen neuvoo käyttämään sienikermaa patojen lisäksi lisukkeena uuniperunoille, kastikkeena lampaalle, vasikalle, hampurilaisille tai kanalle, pastakastikkeeksi ja tarjoamisen sellaisenaan. Me voimme lisätä käyttökohteeksi pizzan, jossa sienikerma korvaa oivallisesti tomaattikastikkeen.

SIENIKERMA

50 g voita
175 g sipuleita
450 g metsäsieniä tuoreena, noin 50 g kuivattuna (meillä herkkutatteja)
suolaa
mustapippuria
reilu puristus sitruunaa
2 dl kermaa
lehtipersiljaa silputtuna
(1 rkl ruohosipulia)

Laita kuivatut sienet likoamaan runsaaseen veteen ainakin puoleksi tunniksi. 
Kuori ja silppua sipulit. 
Laita pannu kuumenemaan miedolla lämmöllä ja sulata puolet voista pannulla. Lisää pilkotut sipulit ja peitä kannella. Anna sipulien muhittua miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia kunnes ne ovat pehmeitä mutta eivät ole saaneet väriä. 
(Jos käytät tuoreita sieniä, ota sipulit pois pannulta ja paista sienipalat tarvittaessa erissä kuumalla pannulla.) 
Purista liotetuista sienistä ylimääräinen vesi pois siivilässä ja paina vielä siivilässä vesi pois. Lisää sienet pannulle sipulien kanssa. Mausta suolalla, pippurilla ja sitruunalla. 
Lisää kerma ja anna kuplia viisi minuuttia. Tarkista maku ja mausta lisää mikäli on tarvetta. Lisää silputtu lehtipersilja (ja ruohosipuli). 

FASAANIPATA PEKONILLA JA SIENIKERMALLA

300  g pekonia
2 fasaania
vehnäjauhoja, maustettuna suolalla ja mustapippurilla
450 g sipuleita
350 g porkkanoita kuorittuna ja pilkottuna
pari oksaa timjamia
7,5 dl kana- tai fasaanilientä
voita ja öljyä paistamiseen
sienikermaa yllä tehty satsi
lehtipersiljaa koristeluun

Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen. 
Leikkaa pekoni paloiksi. 
Huuhtele ja kuivaa fasaani. (Luonnollisesti kyni ja perkaa ensin mikäli tarpeellista).
Leikkaa neljään-kuuteen palaan. 
Laita jauhot lautaselle, mausta. Kieritä fasaanipalat jauhossa. ravistele irti ylimääräiset jauhot. 
Paista pekoni pannulla rapeaksi ja laita pataan. 
Lisää jauhotetut fasaanipannut pannulle, lisää tarvittaessa öljyä. Paista palat kauniin ruskeiksi. Laita fasaanit pataan. 
Lisää pannulle porkkana- ja sipulipalat. Lisää voita mikäli tarpeen. Lisää myös liemi. Kiehauta ja lisää tämäkin pataan.  Mausta.
Kypsennä uunissa 30-45 minuuttia riippuen siitä miten kauan ruskistit paloja. 
Ota pata uunista. Mikäli haluat paksuntaa lientä, siivilöi se erikseen ja laita pannulle kiehumaan kokoon. Kun kastike on sopivaa, lisää siemikerma ja lihat sekä muut aineet padasta. 
Koristele lehtipersiljasilpulla. 

Fasaanipataa jäi illalliselta, joten jatkojalostimme sitä parin päivän päästä. Irrotimme lihat luista ja paloittelimme ne. Muhjaantuneet sipulit, porkkanat ja sienikerman surrautimme sauvasekoittimella tahnaksi. Lisäsimme sekaan hiukan kermaa notkistamaan "kastiketta" ja pyöräytimme tämän lämmitettynä kypsennetyn pastan sekaan. Tuli todella hyvä pastaruoka! Osan kastikkeesta pakastimme pusseissa kerta-annoksina.

Luut keitimme porkkanoiden, varsisellerin, sipulin ja laakerilehtien kanssa liemeksi. Liemen pakastimme  useaan rasiaan tulevia käyttökertoja varten. 

tiistai 22. marraskuuta 2016

Ropa vieja eli kuubalainen nyhtöliha

En olekaan kertonut teille blogin puolella vielä mitään melkein kahden kuukauden takaisesta Kuuban, tarkemmin Havannan reissustamme. Olimme siellä Jukan kanssa kaksin, joten läheskään kaikkea ei voi kertoakaan. Sen voin sanoa, että ihastuimme täysillä sikäläiseen rentoon ja iloiseen elämänmenoon. 
Kulinarismin kantilta reissu oli aika ankea. Muutaman kerran saimme ihan hyvää ruokaa, mutta mitään uusia hienoja vivahteita emme päässeet nauttimaan. Monet ruuista oli kypsennetty kuivaksi tai maustettu pliisusti, toisinaan molemmat. Hassua että hedelmätkään eivät hotellin aamupalalla olleet odotetun mehukkaita vaan aika mauttomia. 
Ropa vieja oli yksi ruokalajeista, josta pidimme matkallamme. Tosin senkin maku vaihteli paljonkin riippuen paikasta. Ropa vieja on tomaattisessa kastikkeessa muhitettua lihaa, joka lopulta riivitään paloiksi nyhtöpossun tapaan. Mietimme matkalla lihapadan tunnistamatonta makua ja tuoksua, joka paljastui reseptejä tutkiessa juustokuminaksi. 
Kuvassa patsasteleva, reissun paras ropa vieja syötiin yksityisomisteisessa ravintolassa eli paladarissa joka kantoi nimeä Los Amigos. Lihassa oli reilusti makua ja ihanan mehevä rakenne. Puolitimme valtavan annoksen mikä olikin hyvä ratkaisu. 

Kotiin tultua tiirailimme erilaisia reseptivaihtoehtoja. Ne ehdottivat lihaksi usein nautaa, mihin emme törmänneet kertaakaan Havannassa. Lihana oli aina possua. 
Kotona olemme päätyneet superyksinkertaiseen toteutukseen lihan suhteen. Kaikki ainekset vaan pataan ja muhimaan. Olemme tehneet tätä ruokaa jo monta kertaa, viimeksi yksitoistahenkiselle porukalle viikonloppuna. Aina on maistunut, hyvin. Keralla tarjottavia ruokabanaanejakin löytyi toisella kokkauskerralla yllätykseksemme marketin hyllystä. 
Lihana on kokeiltu myös luomupossun lapaa, mutta rasvainen kasler voittaa sen maussa selkeästi. Ensimmäisellä kokkauskerralla (josta kuva) pilkoimme paprikat liian suuriksi. Suupalakoko on hyvä. 

ROPA VIEJA
10 annosta 

1,5 kg porsaan kasleria 
1 vihreä paprika 
2 sipulia 
2 valkosipulinkynttä 
1 tlk tomaattimurskaa 
3 dl lihalientä 
3 rkl suolaa 
2 rkl tomaattipyreetä 
1 rkl viinietikkaa 
2 tl juustokuminaa 
 
Pilko paprika, sipulit ja valkosipulinkynnet pieniksi paloiksi.  

Laita kaikki raaka-aineet uunin kestävään vuokaan. Peitä kannella tai foliolla. Laita kypsymään 150-asteiseen uuniin 4,5 tunniksi.  
Nosta kypsä liha pois vuoasta, riivi kahden haarukan avulla suikaleiksi ja nosta takaisin kastikkeen joukkoon.  

Tarjoa keitetyn riisin, mustapapujen ja friteerattujen ruokabanaaniviipaleiden kanssa. Voit lisätä annokseen myös paistettuja juureksia. 

lauantai 29. lokakuuta 2016

Pataruokaa: munakoisopata niin possun kuin tofun syöjillekin

 
Alkusyksystä kauppojen hyllyille ilmestynyt Pataruokaa-kirja on jo nyt lunastanut paikkansa keittiössämme. Sen tietää siitä että kirjan kulmia on taitettu merkiksi kiinnostavista resepteistä ja siitä että sivut eivät kokkailujen jälkeen ole enää ihan puhtaat.
Pidän Pataruokaa-kirjassa erityisesti sen tunnelmasta. Kreetta Järvenpään viipyilevän seesteiset, välillä unenomaisen pehmeästi piirtyneet kuvat ja Merituuli Lindströmin sujuva, tarpeeksi muttei liikaa selostava teksti toimivat loistavana parina. Ruuat on kuvattu itsekseen ja tunnelmakuvat sijoitettu erillisille sivuille. Kokonaisuus on harmoninen ja selkeä. 
Pidän myös siitä, että patojen kanssa tarjottavat lisukkeet ja tilpehöörit on laitettu omaan osioonsa kirjan loppuun. Täältä löytyy esimerkiksi voipapupyreetä, pottumuusia ja piparjuurikermaa. Näistä on helppo koostaa omanlainen pataruokasetti. Kirjasta löytyy myös lyhyt, mutta tarpeellinen osio padan tähteiden hyödyntämiseen uusissa ruuissa. 

Pataruoka-kirjaan on sisällytetty hyödyllisiä tietosivuja liittyen esimerkiksi padan hankkimiseen, lihan ostamiseen ja mausteiden valitsemiseen. Nämä sivut löytyvät reseptien seasta, mikä on varmasti lukemista keveyttävämpi ratkaisu kuin laittaa kaikki tämä tieto alkusivuille. Nyt ne on kuitenkin hieman hankalasti löydettävissä. 
Kirjasta löytyy klassikkoja karjalanpaistista ja osso bucosta eksoottisempiinkin löytöihin maailmalta. Olemme tehneet Meri-Tuulin ohjeilla ihanan mausteisen intialaisen lammascurryn, jonka myötä hoksasin myös miten helppoa on tehdä chapatileipiä. Seuraavaksi ajattelin kokeilla Hannankin blogissaan hehkuttamaa palsternakkapataa
 
Tässä ohjeistettu, eilen kokkailemamme munakoisopata sichuaninpippurilla tuoksui hurmaavalle ja maistui todella hyvälle. Murumaiseksi paahdettu luomupossun jauheliha oli todella hauska lisä munakoisoviipaleiden välissä. Kasvisversioon Meri-Tuuli vinkkaa murustamaan paistamatonta tofua jauhelihan tilalla. Kokonaisuudessaan padan valmistumisessa menee noin 2 tuntia ja sen voi tehdä myös liedellä. Tällöin tulee tarkkailla että lientä riittää. Me teimme satsin pienempänä, mutta suosittelemme lämpimästi tekemään heti kerralla ohjeistetun koon mukaan. Meidän padastamme tuli kuivempaa kuin kirjan kuvassa. Pidimme siitä kovasti sellaisena. 
MUNAKOISOPATA SICHUANINPIPPURILLA
4-6:lle 

4 munakoisoa
hienoa merisuolaa
5 cm:n pätkä inkivääriä
5 valkosipulinkynttä
½ rkl sichuaninpippuria
300 g luomuporsaan jauhelihaa (tai tofua) 
1 rkl chilitahnaa (kiinalaista tai Gochujang-tahnaa)
½ dl sakea
1 dl chinkiang-etikkaa (tai ½ dl punaviinietikkaa ja ½ dl sherryä)
1⁄4 dl soijakastiketta
3 dl kanalientä
rypsiöljyä paistamiseen

tarjoiluun:
tuoretta inkivääriä
tuoretta kevätsipulia
seesaminsiemeniä
jasmiiniriisiä

Viipaloi munakoisot noin 1 cm:n paksuisiksi kiekoiksi. Ripsi päälle suolaa ja jätä "itkemään" muiden valmistelujen ajaksi. 
Kuori ja raasta inkivääri. Pilko valkosipulinkynnet. 
Paahda sichuaninpippuri kuivalla pannulla kunnes se rupeaa tuoksumaan voimakkaasti. Siirrä pippurit mortteliin ja hiero rakenne rikki. 
Taputtele munakoisot talouspaperilla kuiviksi. Paahda munakoisokiekot erissä rypsiöljyssä savuavan kuumalla pannulla molemmin puolin ja siirrä syrjään. 
Paahda samanaikaan toisella pannulla luomupossun jauheliha, inkivääri ja valkosipuli murumaisen rapeiksi. Mausta lopuksi sichuaninpippurilla, chilitahnalla, sakella, etikalla ja soijakastikkeella. Kiehauta ja nosta sivuun liedeltä. 
Kerrosta pataan vuorotellen munakoisoa ja jauhelihaa. Lisää kanaliemi pataan ja kiehauta liedellä. Hauduta 180 asteisessa uunissa noin 1 ½ tuntia ilman kantta. 
Viimeistele pata ennen tarjoilua: 
Kuori pätkä inkivääriä ja leikkaa se ohuiksi tikuiksi. Pilko kevätsipulia. Ripottele nämä ja seesaminsiemenet padan pinnalle ja nosta pöytään. 

***
Kirja on saatu arvostelukappaleena

maanantai 1. helmikuuta 2016

Possupata ohralla

Ronskin kokoiset kaslerpalat kypsyvät hellästi tomaattisessa varsiselleriliemessä. Mukaan humautetut ohrat jatkavat padan ruokaisuutta. Koko ruuan voi tehdä yhdessä padassa, joskin me tykkäsimme paistaa lihapalat erillisellä pannulla. 

Kyse on Raisa Laineen Glorian ruoka & viini-lehdessä 1/2016 ohjeistamasta ohraisesta possupadasta. Sitruuna, valkoviini ja varsiselleri tomaattisessa liemessä taittavat possun rasvaista makua kivasti! Tykkäsimme helposta ja talvipäivään hyvin sointuvasta possupadasta koko perhe. Neljän hengen illallisen jälkeen padasta jäi vielä kaksi annosta lounaallekin, joten ruoka oli riittoisaa ja edullista. Possupata toimi ihan loistavasti myös lounaslämmitettävänä. Suosittelemme siis lämpimästi tekemään heti suuren setin. Aktiivinen kokkailuaika on lyhyt, mutta muhitukseen menee 2 ½ - 3 tuntia. 
Seurasimme ohjetta muuten orjallisesti, mutta sipulien määrää lisäsimme yhdestä neljään. 

POSSUPATA OHRALLA 
4-6 annosta

800 g luomupossunniskaa eli kasleria
1½ tl suolaa
1 tl mustapippuria
2 rkl öljyä
1-4 sipulia
3 valkosipulinkynttä
1 varsisellerinvarsi
1⁄4 tl cayennepippuria 
2 dl kuivaa valkoviiniä
4 dl kanalientä
1 prk (400 g) säilöttyjä kirsikkatomaatteja
2 salvianlehteä
1 sitruunan mehu + kuori raastettuna
1 rkl sokeria
2 dl kokonaisia, esikypsennettyjä ohranjyviä

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. 
Leikkaa liha isoiksi, noin 5 cm:n kuutioiksi. Mausta lihakuutiot suolalla ja mustapippurilla. Ruskista lihapalat öljyssä paistinpannussa erissä. Nosta haudustuspataan. 
Kuori ja hienonna sipulit. Viipaloi selleri. Lisää kasvikset ja cayennenpippuri samalle pannulle jossa paistoit lihat. Kuullota alhaisella lämmöllä 3 minuuttia. Lisää valkoviini ja kiehauta 3 minuuttia. Kaada pataan. 
Lisää pataan loput raaka-aineet ohraa lukuunottamatta. Peitä pata kannella. Siirrä uuniin. Anna kypsyä noin 2 tuntia. 
Lisää ohranjyvät pataan, laita kansi taas päälle ja lykkää uuniin vielä 45 minuutiksi. 

Nauti saman valkoviinin kanssa mitä lorautit pataankin.

maanantai 22. joulukuuta 2014

NakuNöpöstä muhevaksi eli maistuva kanipata

Jos haluaisi edetä tässä postauksessa niin, että googlehaussa sivulle eksyisi tosi moni alle sekunniksi, voisi laittaa postaukseen sanoja alaston kani, rintafile tai nakuna selällään. Pehmeä jänis menisi ihan liiallisuuksiin. Siksi päätinkin aloittaa postauksen asiallisemmin ja aiheessa tiukasti pysyen. 
Meillä on sellainen onni, että bloggaavat kaverimme kasvattavat kaikenmoisia pikkuelukoita. Kanit kuuluvat myös tuohon porukkaan. Saimme yhden tällaisen valmiiksi teurastettuna, nyljettynä ja pakastettuna, mikä ilahdutti meitä kovasti. 
Ohjeen haimme blogikaverilta, joka kysyy taajaan meidän kaikkien nälkää. Chef Jones oli pyöräyttänyt kanille mielenkiintoisen kastikkeen tomaattipohjaisena mantelilisällä. Lopputulos oli muhevan maukas, itse asiassa herkumpi mitä olin odottanutkaan. Jasu neuvoi kania ojentaessaan, että se kaipaa pitkän haudutusajan. Lisäsimme siis ohjeistetun kahden ja puolen tunnin aikaan vielä puolitoista madaltaen kuitenkin uunin lämpöä.

Yhdestä jänöstä meidän perhe syö useammin kuin kerran. Ensimmäisen aterioinnin jälkeen liha irroiteltiin luista. Kastikkeineen se oli aivan valmis maustamaan seuraavan päivän pastan. 

Lämmin suositus sekä eettisen lihan ostamiseen että tähän kanipataan. Nöpö kohtasi arvoisensa lopun. 
Ai mikä luutörö? No, ekaa kertaa leikkasin kania paloiksi. Me tarjosimme kanipadan palsternakka-perunapyreen ja paahdettujen ruusukaalien kanssa. 

TOMAATTINEN KANIPATA MANTELILLA

1 - 1,5 kg jänistä pilkottuna
1,5 tl suolaa
100 g pekonia
1-2 kpl porkkanaa kuutioina
2 kpl varsisellerin vartta
1 kpl sipulia
6 kpl valkosipulinkynsiä
2 rkl tomaattipyreetä
2 dl punaviiniä
3 dl kanalientä
200 g tomaattimurskaa
1 tl oreganoa
1 tl kuivattua timjamia
1 rkl savupaprikajauhetta
80 g kuorittuja manteleita
1 rkl voita
öljyä paistamiseen
suolaa
mustapippuria

Pilko pekoni ja kypsennä se paistinpannussa. Nosta pekonit hetkeksi syrjään mutta jätä rasva pannuun. Lisää tarpeen mukaan öljyä ja ruskista jänispalat. Nosta jänöpalat pataan ja nosta pekonipalat takaisin paistinpannulle.  Lisää sekaan tomaattipyree, sipulit, porkkana ja selleri.  Edellisten pehmittyä lisää sekaan viini ja anna kiehahtaa. Lisää tomaattimurska, kanaliemi ja yrtit. Anna poreilla miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Lisää kuoritut mantelit ja soseuta kastike. Lisää vielä voi. Sekoita.

Kaada kastike jänöpalojen päälle pataan.


Nosta pata 100 asteiseen uuniin ja hauduta 4 tuntia.

tiistai 9. joulukuuta 2014

Aprikoosinen lammaspata

Lammas on perheellemme tosi mieluinen liha. Se on myös ainoa liha, jonka myötä olemme päätyneet niin kaameaan lopputulokseen ettei lihaa pystynyt edes syömään. Kokeilussa oli jokin uusi resepti ja vieraita pöydän äärellä, tietysti. Onneksi olivat tuttuja vieraita. Monen vuoden takainen episodi on yhä mielessä, mutta lukuisat onnistuneet lammasruuat ovat valaneet syvän uskon lampaan herkullisuudesta. Ompa muutaman kerran saatu kehujakin "vaikken yleensä tykkää lampaasta" ja äitini peräti käännytettiin lammastykkääjäksi

Taas kerran vieraita saadessa kölpättiin pari pitkään muhitettavaa lammaspalaa pakkasesta ja käärittiin hihat. Lopputulos oli oikein mainio!

Tämä resepti on Nigel Slaterin käsialaa, joskin suurustimme kastikkeen.

LAMMASPATA APRIKOOSILLA

1,5 kg karitsan niskaa
vehnäjauhoja
suolaa ja pippuria
3 rkl oliiviöljyä
2 sipulia
1 tl kuminansiemeniä
2 tl jauhettua korianteria
½ tl kuivattua chiliä
2 valkosipulin kynttä
3 cm tuoretta inkivääriä
1 sitruunan kuori nauhoina
kanelitanko
250g kuivattuja aprikooseja
750 ml vettä
2 rkl perunajauhoa suurustukseen
2 rkl minttua koristeluun

Laita uuni lämpenemään 120 asteeseen. Ripottele lihojen pintaan suolaa ja pippuria. Pyörittele sen jälkeen lihapalat jauhoissa. Ruskista lihoja hetki oliiviöljyssä pannulla. Nosta lihat uunivuokaan tai pataan. 
Puhdista pannu ja laita lisää oliiviöljyä. Paista sipuleita muutama minuutti tai kunnes ovat pehmenneet. Lisää pannuun kumina, korianteri ja chili. Silppua valkosipuli sekä inkivääri ja lisää ne pannuun. Lisää vielä kanelitanko, puolet sitruunankuorinauhoista ja aprikoosit. Jätä puolet sitruunan kuorista koristeluun. Lisää vielä vesi pannuun. Kun kastike on lämmennyt kiehumispisteeseen, kaada seos uunivuokaan lihojen päälle.
Peitä pata kannella tai foliolla. Anna padan hautua uunissa noin neljä tuntia. Jos sinulla on kiire, voit kypsentää pataa 160 asteessa noin puolitoista tuntia. Me pidämme pidemmästä haudutusajasta. Tarkista kastikkeen maku ja mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla.
Nosta lihat padasta ja kaada paistoliemi paistinpannuun. Sekoita perunajauhot noin puoleen desiin kylmää vettä. Kaada vesijauhoseos kastikkeeseen. Kiehuta hetki jotta kastike saostuu. Lisää pannuun loput ainekset uunipadasta. 
Kastikkeen saostuessa, irrota lihat luista leikkuulaudan päällä. Laita lihat tarjoiluvadille ja kaada kastike lihojen päälle. Koristele lopuksi sitruunakuorinauhoilla ja hienonnetulla mintulla.

Tarjoa esimerkiksi granaattiomenoidun kuskusin kanssa.

torstai 6. helmikuuta 2014

Osso buco vihtiläisistä vasikoista

Manaan usein Vihdin ja Nummelan syrjäisyyttä, mitä tulee esimerkiksi kunnon ravintoloihin, kauppahalleihin ja pikkuherkkupuoteihin. Toisinaan muistan kuitenkin kiitellä, että keskiviikkoisin ja lauantaisin saamme aivan erinomaista kalaa Aspin kala-autosta torilta. Meillä on myös paljon luomutiloja, joista voi suoraan hakea ihania tuotteita. Ompa meillä myös karitsa- ja vasikkatilakin, Herrakunnan Lammas, jonka laareilla kävimme taas viime viikonloppuna. 

Muiden ruhonosien lisäksi mukaan lähti myös paloiteltuja vasikanpotkapaloja, jotka ajattelimme sujauttaa uuniin muhiintumaan osso buco-tyyliin. Kysellessämme tilan emännän vinkkejä potkakiekkoihin, hän johdatti meidät nettisivuiltaan löytyvän ohjeen äärelle. Meille painotettiin, että varsiselleriä ei kannata jättää pois. Me taas ihastuimme palsternakan makuun kokonaisuudessa ja kehotamme ehdottomasti pilkkomaan sitä mukaan pataan. 

Vasikkainen lihapata oli hurjan mureaa ja passasi talviseen, leppoisaan päivään oikein hienosti. Koko perhe nautti ruoasta kovasti. Blogin aiempi osso on gremolatainen versio

Lisävinkki myöhemmin: Syötyäsi hyödynnä luut lautasliinarenkaiksi.

OSSO BUCO VASIKASTA

4 kpl vasikan ossobuco-paloja (eli vasikanpotkaa viipaleina)
2 dl vehnäjauhoja leivittämiseen
50 g voita paistamiseen
2 sipulia
1 iso porkkana
1 palsternakka
muutama varsisellerin varsi
6 valkosipulin kynttä
4 tomaattia (tai vastaavasti säilyketomaatteja)
2 dl valkoviiniä
tuoreita yrttejä, meillä vain timjamia
suolaa
mustapippuria

Kaada vehnäjauhot lautaselle. Kääntele potkaviipaleet jauhoissa. Sulata voi isolla paistinpannulla ja ruskista viipaleet molemmin puolin. Nosta ne kevyesti öljyttyyn uunivuokaan. 
Kuori ja paloittele sipulit, porkkana, palsternakka ja valkosipulin kynnet. Pilko varsiselleri. Lisää pannulle tarvittaessa hieman voita. Käytä juureksia ja sipuleita hetki pannulla. Lisää pannuun lohkotut tai säilötyt tomaatit, valkoviini sekä kourallinen valitsemiasi yrttejä. Kiehauta. Mausta suolalla sekä mustapippurilla. Kaada pannun sisältö vuokaan potkaviipaleiden päälle ja nosta vuoka uuniin. Hauduta 150-asteisessa uunissa 2-2,5 tuntia.

Tarjoa ruoka perinteikkäästi sahramirisoton kera.

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Sydän pullollaan

Sisäelinruokia tuumaillessa käännymme usein "Forgotten skills of cooking"-kirjan puoleen. Upean opuksen on kokoonsaattanut hurjan monipuolinen ja taitava irlantilainen leidi nimeltä Darina Allen. Vaikka teemme kirjasta aika harvoin mitään, selailen sitä usein todella vaikuttuneena siitä, miten upeasti tämä nainen osaa käyttää eri ruhonosia, villiyrttejä ja muitakin luonnonantimia. Esimerkiksi simpukat käydään kirjassa poimimassa itse rannalta. 

Nyt etsinnässä oli mielenkiintoinem, uusi ruoka luomupossun sydämelle. Löysimme leivänpaloilla, yrtillä ja sipulilla täytetyn naudansydämen ohjeen, jota sitten sovelsimme röhkijän lihaan. Sydän avattiin, täytettiin ja rullattiin sekä paketoitiin. Paketti upotettiin lihaliemeen ja sitten muhiteltiin uunissa. 





   
Samassa liemessä, paketin ulkopuolella keiteltiin myös possun kieli. Lapsille se maistui täytettyä sydäntä paremmin. Ja kyllä, me kerromme lapsille aina mitä syömme.
Tämä kokonaisuus oli oikein hyvä ja täyttävä. Täytettyä sydäntä tehdään varmasti toistekin. 

TÄYTETTY SYDÄN

1 (luomu)possun sydän
suolaa ja mustapippuria

täyte
75 g voita
175 g sipulia pilkottuna
1 rkl ruohosipulia silputtuna
1 rkl timjaminlehtiä
1 rkl meiramia
1 rkl persiljaa silputtuna
175 g vaaleaa (kuivahtanutta) leipää murusteltuna
suolaa
mustapippuria

voipaperia
narua
600 ml lihalientä

Leikkaa sydämestä ylimääräiset jänteet. Pese sydän hyvin kylmällä vedellä. Poista sisältä suonia (tms) jotta saat helpommin tehtyä taskun. Jukka avasi koko sydämen levymäiseksi (samaan tapaan kuin täällä), jolloin ylimääräisyyksien poistaminen oli helppoa. Mausta suolalla ja pippurilla. 

Tee seuraavaksi täyte. Kuumenna pannulla voi ja lisää sipulipalat. Pehmitä sipuleita miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Ota pois levyltä ja lisää leipämuruset ja yrtit. Mausta suolalla ja pippurilla. Jäähdytä. 

Kuumenna uuni 180 asteeseen. 

Täytä sydän täytteellä. Jos olet leikannut sydämen auki, rullaa se nyt kiinni. Kääri sydän voipaperiin ja sido tarpeen mukaan narulla paketti kiinni. Aseta paketti pataan. Kaada pataan lihaliemi. Laita pataan kansi. Kypsennä uunissa 3-3 ½ tuntia tai kunnes liha on pehmeää. 

Pilko kypsä sydän siivuiksi ja asettele tarjolle. 
Jos mielit, keitä liemestä kastike. 
Possun sydän tarjottiin kermaisen maa-artisokka-lampaankääpäpaistoksen kanssa. Ruusukaalit paahdettiin nopeasti pannulla.

Muita sydänruokia blogissa:

lauantai 12. lokakuuta 2013

Possun potka uunikylvyssä ja valkopapuja

Olen jo kauan uhonnut opettelevani linssien ja papujen käyttöä kotikeittiössä. Hommaa lie hidastanut se, ettei Jukka ole mikään suuri papufani, eivätkä lapsetkaan ole innostuneet asiasta kummemmin. Nellen papukeitoksia Jukkakin on syönyt hyvällä ruokahalulla ja Alian brunssilla tyttäremme tykästyi linsseihin. Enää en keksinyt tekosyitä, miksen aloittaisi treenaamista. 

Jukka kaivoi perjantai-iltaa varten pakkasesta luomupossun potkan, kun kyläreissumme kaveriperheen luo peruuntui edellisenä iltana. Ajattelin että haudutusliemessä pyöräytetyt pavut olisivat varmaan aika helppo rasti. Niin olivatkin ja maistuivat myös hurjan hyviltä. Nyt perustin blogiin uuden tunnisteenkin, *pavut/linssit. Täytyy lisätä sinne myös blogin onnistuneet linssi- ja papuruuat, jotka ovat jääneet yksittäisiksi, mutta herkullisiksi kokeiluiksi. Seuraavaksi voisi käydä nyysimässä papureseptejä vaikkapa Kokit ja Potit-blogista, sillä heidän raikkaita papukeitoksiaan olen usein vilkuillut ihastuneena. 

Perjantaipöytämme papupedillä jököttävän potkan kanssa näytti ja maistui aika bistroiselta niin kuin minä tuon sanan ymmärrän. Ronskia, mutta hyvin valmistettua ruokaa syvillä mauilla. 

POSSUN POTKA 
neljälle

1 luomupossun potka
suolaa ja pippuria 
½ dl vehnäjauhoja 
2 sipulia
1 varsisellerin varsi
2 valkosipulinkynttä 
1 rkl tomaattipyrettä
½-1 dl tuoretta lehtipersiljaa silputtuna
10 oksaa timjamia, noin 1 rkl 
4 dl liha- tai kanalientä (meillä itsekeitelty possuliemi)
1-1½ dl valkoviiniä

Hiero potkan pintaan suolaa ja mustapippuria. Pyörittele potka vehnäjauhoissa niin että se peittyy kokonaan. 
Paista vehnäjauhotettu potka paistinpannulla reilussa määrässä oliiviöljyä. Kun lihan pinta on kauniisti ruskistunut kauttaaltaan, nosta se uunivuokaan. 
Lisää paistinpannulle paloitellut sipuli ja varsiselleri. Paista muutama minuutti. Lisää valkosipuli ja tomaattipyre. Lisää lehtipersiljasilppu ja timjami. Paista minuutti. Lisää possuliemi ja valkoviini. Kuumenna niin että seos kiehahtaa. Kaada potkan seuraksi uunivuokaan. 
Kypsennä lihaa 140 asteisessa uunissa 3 tuntia. 
Nosta liha pois vuoasta. Siivilöi liemi. Laita liemi paistinpannulle ja keittele hetki kokoon. Me laitoimme potkan takaisin liemeen ja nostelimme kauhalla silloin tällöin lientä lihan päälle. 

VALKOPAVUT

Kuivat valkopavut huuhdottiin ja liotettiin yön yli. Vesi vaihdettiin ja papuja keitettiin noin 45 minuuttia. Tarjolle pantaessa pavut sekoitettiin possun muhitusliemen kanssa.

Osan keitetyistä pavuista pakastin tulevia kokailuja varten.

Pavut olisi ollut mahdollista kypsyttää liotuksen jälkeen myös possun kanssa samassa astiassa, mutta suolainen liemi olisi tehnyt keittoajasta paljon pidemmän. Koska kokemattomina pavunkeittelijöinä emme osaa arvioida kuinka pitkän, etenimme näin helpoimman kautta. 

Koko annoksen päälle sopii ripsiä raikasteeksi silputtua lehtipersiljaa. Tai ruohoa, kuten eräät.

lauantai 7. syyskuuta 2013

Vietnamilais-Pariisilainen kukkopata

Saavuinpa taas erään työpäivän jälkeen kotipihalle, kuten tapanani arkena on. Pihalla haistoin aivan mahtavien tuoksujen tulvivan jostain ja toivoin kovasti että se olisi meiltä. Ovea avatessani huokasin helpotuksesta, sillä tuoksut vain vahvistuivat ja keittiöstä kuului ruuanteon sinfoniaa. Jukka siellä kokkasi sika-essussaan Tomi Björkin ohjeella kukkopataa, jossa oli ujutettu aasialaista makumaailmaa klassiseen ranskalaiseen ruokaan. Ohje on Viini-lehdestä 1/2010.

Kukkopata (jonka toki voi valmistaa myös kanasta kuten ohjeessakin) onnistui oikein hyvin. Tiivismakuinen liemi oli hieno. Ohjeessa kehotetaan keittämään muhituslientä kokoon ja hauduttamaan siinä muutamia minuutteja riisinuudeleita. Jukalla liemi keittyi turhan paksuksi, jonka johdosta nuudelitkin tönkkööntyivät. Syödyksi silti tuli, kaikki. Keralle mies pyöräytti salaatin, joka väritti ja raikasti kokonaisuutta mukavasti.

KUKKOA VIINISSÄ VIETNAM-PARIISI
neljälle

1 kana tai kukonpojan koipireisiä
1 punasipuli 
4 valkosipulinkynttä
3 cm:n pala inkivääriä
½ dl rypsiöljyä paistamiseen
1 dl sokeria
1 rkl mustapippuria
½ pulloa valkoviiniä
2 dl osterikastiketta
1 dl (mustaa) riisiviinietikkaa tai balsamiviinietikkaa
5 rkl soijaa
1 l kanalientä

riisinuudelia

Valmista ensin liemi kattilaan . Kuori ja pilko sipulit, kuori ja hienonna inkivääri. Kuullota edellämainitut öljyssä kullanruskeiksi. Lisää kattilaan sokeri, mustapippuri ja valkoviini. Kiehauta. Lisää joukkoon osterikastiketta, etikka, soija ja kanaliemi. Kiehauta uudelleen. Laita kana tai kukkopalat pataan ja hauduta miedolla lämmöllä kunnes siivekäs on kypsää. 

Siivilöi haudutusliemi takaisin kattilaan ja keitä hetki tiiviimmäksi, kuitenkin niin että liemi on juoksevaa. Kääri kukkopalat liemen keittämisen ajaksi folioon, ettei liha kuivu. Lisää liemen joukkoon riisinuudelit ja anna hautua noin 4 minuuttia, kunnes nuudelit ovat kypsiä. 
PAPUSALAATTI

1 dl höyrytettyjä papuja
3 cm:n pala inkivääriä
1 salottisipuli pienittynä
1 punainen chili paloiteltuna
1 nippu minttua silputtuna
1 punasipuli siivutettuna 
paahdettua sipulia

Yhdistä papusalaatin aineet ja tarjoa yhdessä kukkopadan kanssa. 

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Punaista valurautaa

Olimme melkein koko pääsiäisvapaat lastemme mamman luona. Herkuttelimme mamman erikoisilla vatsat täyteen. Lapset kiittelivät nakkikastikkeen makua ja hotkivat isot annokset pehmeitä lihapullia spagetin kanssa. Yhtenä päivänä me kietaisimme Jukan kanssa kokkiessut yllemme ja teimme kolmen ruokalajin setin. No, jälkiruokaa emme tehneet vaan kuorimme

Pääsiäisen suurin saavutus oli yhden lammasruokainhoajan käännytys karitsanpaistillamme. Paistiin ei ole kummemmin ohjeistusta. Padan pohjalle viipaloimme sipulia, porkkanaa ja valkosipulia. Paistin pintaan hierottiin suolaa ja mustapippuria. Sitten liha laskettiin kasvisten ylle. Päälle ja sisuksiin laitettiin rosmariininoksia. Pataan vielä pari desiä  vettä. Pieni paisti viipyi kansineen 150:ssa asteessa kunnes sisälämpö oli 59 astetta. Sen jälkeen paistoimme vielä pinnat kauniiksi kuumalla valurautapannulla ja laitoimme lihan folioon vetäytymään. Padan pohjalle kertyneestä nesteestä keitettiin kastike. Kasvikset menivät vielä uuniin ilman kantta pehmenemään. 
Patana kokkailussamme toimi Pyrex:n tymäkkä valurautapata. Olemme pitkään miettineet ison padan hankkimista ja nyt kun sellaista tarjottiin Pyrex:n toimesta käyttöön, tokihan me padan otimme vastaan. Halusin ehdottomasti punaisen kaunokaisen (vaikka mustaakin oli tarjolla) ja suurimman mahdollisen. Nyt kelpaa haudutella suuriakin settejä, sillä 33 cm leveään pataan mahtuu paaaaaljon ruokaa. Samanmoisen padan ovat saaneet myös esimerkiksi Pastanjauhajat, jotka ovat turisseet monenmoista Pyrexin tiimoilta.

Täältä löytyy blogimme pataruokia feijoadahkosta kyytönhäntähaudutteluun ja kukkoon. 

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Lampaan kylki muhitettuna kruununa

Kokkailumme on hyvin usein raaka-ainelähtöistä. Otamme pakkasesta sulamaan jotain ja rakennamme sen ympärille jotain. Lauantaina se jotain oli karitsan kylkipala, joka pääsi muhimaan uuniin tykötarpeiden kanssa.   Kanssamuhijat löytyivät kotikaapeista: emmervehnää, sipulia, porkkanaa, kuivattuja suppilovahveroita, nokkosta ja olutta.

Kokonaisuudesta tuli oikein maukas ja juurevan makuinen. Luonteikas olut olisi antanut ruokaan vielä oman makunsa, mutta nyt mentiin jollain perustölkillä. Lopputulos on mielestäni aika näyttävä törröttävine luineen,  etenkin jos ei kovin tarkkaan tsuumaa hiukan liian vetiseen lisukkeeseen. 

Koko ateria syntyi yhdessä uunivuuassa, joten helposta ja maistuvasta ateriasta on kyse!
MUHITETTU LAMPAAN KYLKI
neljälle

luista lammasta
3 porkkanaa
2 sipulia
1 dl emmervehnää (ohraa tai riisiä)
½ dl kuivattuja suppilovahveroita
3 laakerinlehteä
3 rkl kuivattua nokkosta
tölkki (tai puolitoista) olutta
suolaa
mustapippuria
(vettä)

Huuhtele lampaanliha mahdollisista ylimääräisyyksistä kuten verestä. Laita lihapala kyljelleen vuokaan. Lisää kuoritut ja pilkotut porkkanat ja sipulit. Lisää myös muut aineet. Laita vettä pari desiä tai käytä koko nesteenä olutta. 
Peitä vuoka kannella tai foliolla. Lykkää 180 asteiseen uuniin. Me annoimme padan muhia näin 3 tuntia ja mureaa tuli. 
Liha on nyt aika valjun väristä, joten pintojen ruskistu on paikallaan. Nosta vuoka uunista, poista kansi tai folio. Nosta karitsan kylkirivi pystyasentoon. Laita uunin lämpötila 250 asteeseen ja lykkää koko vuoka takaisin uuniin. Anna lihan ruskistua 10-15 minuuttia. Samalla ylimääräistä nestettä haihtuu, joten ole tarkkana jos nestemääräsi on kuiva lihan paahtumaan mennessä. 

maanantai 4. helmikuuta 2013

Feijoada (hko) eli jotakuinkin brasilialainen papupata

Siansorkan puolikkaat ovat majailleet jo aikansa pakkasessa toivoen kovasti pääsevänsä syötäväksi. En vain ole keksinyt oikein muuta sijoitustapaa kuin perinteinen hernekeitto. Sitten mieleeni tuli Madcookissa maistettu feijoada, brasiljalaista "papusoppa", johon oli tuolloin upotettu kokonainen sika. Tuumasin että meidän kattilamme vetoisuudella sikabiiteiksi riittävät sorkat ja sekalaiset, vähälihaiset luupalat. Seuraavaksi muhitan kyllä seassa myös suositeltua possun niskaa (elikkäs kasleria) ja kutsun koolle isomman sakin haarukoimaan. 

Jaoin padan valmistuksen kahdelle päivälle, jotta ehtisimme puuhata muutakin päivän aikana. En oikein osaa jättää uunia tai liettä päälle vaikkapa ulkoilun ajaksi.

Minulla ei ole mitään käsitystä autenttisesta kumppanista tälle liha-papupadalle. Oman mielihalun mukaan lautaselle päätyi keitettyä riisiä ja höyrytettyjä papuja. Kokonaisuus toimi loistokkaasti! Kuvauksellisuuden lisäksi nakkasin keitoksen ylle vielä korianteria, jonka antamasta makulisästä tykättiin myös. 

SIKALIEMI

2 sorkkaa puolitettuina
sian lihapitoisia luita
4 porkkanaa
2 sipulia

Huuhtele sikapaloista veret pois. Laita kattilaan, peitä vedellä ja pätki sekaan pestyt porkkanat ja kuoritut sipulit. Keittele pari-kolme tuntia kuorien vaahdon pinnalta. Anna jäähtyä.
Nouki luupalat ja sorkat pois, erottele niistä liha pois. Laita lihapalat hetkeksi syrjään. Kuori jäähtyneestä liemestä rasvakuori pois.

FEIJOADA(HKO)

600 g mustapapuja
3 sipulia
1 valkosipuli
öljyä paistamiseen
120 g savukasleria tai pekonia
280 g chorizo-raakamakkaraa
280 g yrttistä raakamakkaraa
500 g tomaattimurskaa
1 l sikalientä
luupaloista irroitettu sianliha
suolaa

Laita mustapavut astiaan ja kaada päälle kiehuvaa vettä. 
Kuori ja pilko sipulit. Pilko valmiiksi myös savukasler tai pekoni. Kuullota sipuleita hetki kattilassa öljyssä. Lisää savukasler tai pekoni ja paista hetki. Lisää perään myös raakamakkarat plumpsautellen niitä kuorestaan kuin siskonmakkaroita ikään.  Paistele muutama minuutti. Valuta mustapavut ja nakkaa ne myös kattilaan. Lisää vielä joukkoon tomaattimurska, sikalientä ja sianlihapalat. Keitä tunti-puolitoista tai kunnes pata on makuusi sopivan paksua ja mustapavut syötävän pehmeitä. Tarkista suolaisuus kohdilleen.

Jos kaslerpalan haluaa sekaan lisätä, vilkaiskaapa vaikka tätä ohjetta pitkine muhitusaikoineen. Tämä myös kirjanmerkiksi itselle.  

perjantai 1. helmikuuta 2013

Kaali-ohrapata soijarouheella

KYLLÄ! Lihalientä vaille kasvissyöjien ruokaa. Ja hyvää oli!

Innoitus tähän ruokaan lähti Onks tää vegaania-blogista, jonne muutin löysin Makuhaun (?) kautta kun kiinnostuin mitä sisältää otsikko "Norsu lautasella". Lisäsin Noppaz:n ohjeeseen ohraa tukevoittamaan lounasta, sekä hieman mausteita.

Oli oikein hyvää, ohra sopii mainiosti kaaliruokiin ja on kuulkaa lähiruokana huimasti ympäristöystävällisempää kuin riisi. (Silti en riisistä luovu, mutta jos jolloinkin korvaan ohralla, eikö sekin ole jo jotain...?)


kaalia (meillä puolikas kerä savoijinkaalia, jota jäi kaalikääryleiden teosta)
porkkanoita (meillä 3)
pari kolme sipulia (koosta riippuen)
vettä noin 7 dl, lisää tarpeen mukaan
liha- tai kasvisliemikuutio
ohrasuurimoita (esikypsytetty rikottu)
soijarouhetta maun mukaan (meillä tumma) *
reilu loraus siirappia
(suolaa)
meiramia

Suikaloi kaali. Pilko porkkanat ja sipulit. Laita ne pataan kiehumaan liha- tai kasvisliemen sekaan. Lisää vähän ajan päästä myös ohrasuurimot, jotka vaativat sen 20 minuuttia kiehumisaikaa. sekoittele välillä. Viittä minuuttia ennen kuin ohrat ovat valmiit, lisää soijarouhe, siirappi ja meirami. Minusta tässä ruuassa ei haittaa lainkaan vaikka ohrat kypsyisivät kauemminkin. Tulevat vain ihanan tuntuisiksi pehmeänä. Tarkista makua vielä suolalla, varsinkin jos olet lisännyt nestettä. Itse ainakin tein näin, joten antamani nesteen ohjeistus ei todella ole mikään harkitun tarkka.

Nauti sinällään tai Pastapään tavoin sokeroidun puolukkasurvoksen kera.


*soijarouheen voi tietysti korvata jauhelihalla



maanantai 8. lokakuuta 2012

Kyytönhäntää, perunapuuroa ja kurpitsa-sienipaistosta

Olin aika ylpeä itsestäni tässä yhtenä päivänä, kun osasin pilkkoa kyytönhännät pataan mahtuviksi paloiksi ihan itse. Pakkasesta poimittujen, sulaneiden häntien pilkkominen oli itse asiassa ihan helppoa, kun vain tunnusteli muhkuraisen luukohdan ja leikkasi heti sen alta.. Kyytönhännät olivat päätyneet pakastimeemme Pappilanpuistosta. Samaan aikaan pakkasesta noukkaistiin myös lampaasta keitelty lihaliemi, joka päätyi  niinikään pataan. Lehtisellerin voin kertoa ilokseni olevan oman pikku yrttimaamme satoa, samoin timjamin. 
Pataruuan keralle paistelimme kuumalla pannulla rapsakaksi inkoolaista, ruistakin sisältävää perunapuuroa. Jukka piti lopputulemasta kovasti, me muut emme. 
Ruuan kera nautittiin myös itsemetsästettyjä herkkutatteja kurpitsan ja sipulien kanssa, pannulla paahdettuna.  Yhdistelmä on maanläheiden maukas! Koska kuulun KKK-klubiin (Kurpitsasta Käytetään Kaikki), paahdoin siemenet öljyn, suolan ja cayennepippurin kanssa uunissa.
Kurpitsansiemenet eivät sopineet kyllä yhtään ruuan sekaan. Siemenet tuntuivat lähinnä ruokaan vahingossa joutuneelta lisältä. Loput siemenet napsimmekin itsekseen sipsityyppisesti ja silloin ne toimivat oikein hienosti!
KYYTTÖPATA

3 rkl öljyä paistamiseen
¾ l lihalientä
3 dl olutta
2 kyytönhäntää pilkottuna
1 laakerinlehti
2 lehtisellerinvartta
2 sipulia
2 porkkanaa
2 valkosipulia
timjamia
suolaa
mustapippuria

Laita öljy kuumalle pannulle. Paista häntiin kaunis pinta. Kuori ja pilko sipulit, porkkanat ja valkosipuli. Laita kaikki ainekset pataan. Laita pata 200 asteiseen uuniin ainakin kolmeksi tunniksi. Kyyttö tuntuu tarvitsevan enemmän muhitusaikaa kuin vastaavat tavisnaudat. 

Blogin muut häntäreseptit: 


Lopuksi poikamme kaiversi kurpitsasta lyhdyn. 
Blog Widget by LinkWithin