Hitaat ribsit Jouni Toivasen tapaan

Kevään ensimmäisen grillauksen raaka-aineena toimivat possun ribsit. Resepti löytyi Soppa365 sivustolta ja on alunperin huippukokki Jouni Toivasen käsialaa.

Ribseistä tuli koko perheen mielestä niin hyviä, että niitä on eri lisukkeilla tehty jo parikin kertaa. Ensimmäisellä kerralla lautaselta löytyi grillattuja perunoita ja kasviksia. Toisella kertaa ribsien kanssa tarjottiin colaporkkanoita, joiden maku ei kyllä riemastuttanut meistä ketään. 

Ribsien maustaminen ja valmistus vievät aikaa, joskin ennemminkin odottelun omaisesti  kuin aktiivista kokkailua vaatien. Lämmin suositus näille ribseille! 

RIBSIT KEITTÄMÄLLÄ JA GRILLAAMALLA

1 kg possun ribsejä

mausteseos
 2 valkosipulinkynttä
 1 rkl suolaa
 1 rkl ruokosokeria
 hiukan chilijauhetta
 1 tl savupaprikajauhetta
 1/4 tl mustapippuria myllystä

haudutus-/grillauskastike
3 dl kolajuomaa
5 dl omenamehua

Aloita tekemällä mausteseos. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet mortteliin. Lisää muut aineet. Leikkaa ribsit kattilaan mahtuviksi paloiksi, vaikka kolmen-neljän luun mittaisiksi. Hiero mausteseos ribsien päälle. Laita maustetut lihat kattilaan ja anna maustua jääkaapissa pari tuntia, voivat olla myös pidempään vaikka yön yli. 

Marinoinnin jälkeen, kaada kola ja omenamehu kattilaan. Hauduta ribsejä miedolla lämmöllä 2-3 tuntia kannen alla. Anna ribsien vetäytyä liemessä 20 minuuttia. Nosta lihat pois kattilasta ja keittele lientä kokoon, kunnes sitä on jäljellä noin 1 dl. Sivele kastiketta ribseille ja grillaa maksimissaan 5 minuuttia molemmilta puolilta välillä käännellen. Sivele ribsit kastikkeella vielä grillauksen lopuksi.

Vuosi käynnistyi vaarallisella pettymyksellä: possunkorvasalaatti

Possunkorvasalaatti on odotuttanut tekemistään meillä jo pitkän tovin. 

Maistoimme moista Jukan kanssa Spotted Pig-ravintolassa New Yorkissa kesällä 2017 ihastuen hurjasti. 

Bloggaajakollegakamullamme Kulinaarimurulan Jaanalla on kyseisen ravintolan omistajan April Bloomfieldin kirja "a girl and her pig", josta ohje kyseiselle salaatille löytyy. Viestittelyjen jälkeen olimme melko varmoja että mekin hommaan pystyisimme, vaikutti suoraviivaiselta ja helpolta. 

Korvien hankinnan jälkeen projekti siasta salaatiksi alkoi polttamalla korvakarvat tohottimella. Haju ei ollut miellyttävä, joten olimme tyytyväisiä että teimme sen ulkona. Tämän jälkeen siirsimme korvat pakastimeen odottamaan sopivaa kokkailuintoa ja sitä että saisimme hankittua ankanrasvaa. 

 Kuluneen vuoden alussa viimein toimeennuin tunteja ottavan reseptin kanssa lomapäivänä.

Leikkasin korvat esimerkkisalaatin mukaisesti ja upotin ne ankanrasvaan. Neljään korvaan riitti kapeassa astiassa kaksi tölkkiä ankanrasvaa. Viivytin korvia neljä tuntia uunissa miedolla lämmöllä, jolloin korvien rustoinen (tms. valkoinen) osuus pehmeni mukavasti tehden korvista ihan lötköt. Annoin korvien jäähtyä rasvassa reilun tunnin.

Korvien jäähtyessä sekoitin salaatin. Ohjeistettuja endiivejä ei meidän kaupassamme ollut, joten revin joukkoon Cosmopolitania. Leikkasin sitruunan kalvottomaksi, mikä osoittautui muistikuvaani nautinnollisemmaksi toimeksi. Jäljellejääneet roippeet pusersin nyrkissä salaatinkastikkeen sekaan, josta tuli tarkalla mittailullakin liian sinappinen ja kirpsakka. Korjailin makuja hiukan, mutta mietin josko korvien rasvaisuus kaipasi sitten niin kipakan kastikkeen. 

Korvien jäähdyttyä nostin ne rasvasta, valutin hetken ja kuivasin varovasti. Korvan pinta irtosi ensimmäisen kohdalla helposti, enkä usko sen olleen tarkoitus. Muiden kolmen kohdalla osasin olla vielä varovaisempi. 

Korvat upotettiin 180 asteiseen öljyyn frittaantumaan. Onneksi olin lukenut ohjeen huolellisesti loppuun. Siinä meinaten varoitettiin öljyn roiskuvan poikkeuksellisen paljon. En uskaltanut sulkea kattilaa kannella, koska pelkäsin öljyn lämpötilan nousevan liikaa. Varasin vierelle foliota, jonka laitoin heti korvan upottamisen jälkeen kattilan ylle. Öljyn alkaessa poksua ja roiskua hyvin voimallisesti kiitin varautuneisuuttani. Ilman peittävää foliokantta olisin todennäköisesti saanut päälleni komean pamauksen säestyksellä polttavan kuumaa öljyä. Ja minä sentään olen fritannut useamman kerran ja vaikka mitä. Onneksi pahin poksuna laantui loppua kohden ja valmis korva oli melko turvallista nostaa öljystä, laittaa valumaan ylimääräiset öljyt pois ja maustaa saman tien suolakiteillä. 

Lopputuloksena lautasellamme oli liian kovaksi friteerattu possunkorva turhan kirpeällä salaattipedillä. Annos ei päässyt lähellekään sitä makuelämystä jonka koimme Spotted Pig-ravintolassa. Toisaalta on hyvä että ravintolassa tehtyä ruokaa ei pysty toisintamaan kotona, mutta toisaalta tuntien tuhraantuminen mitäänsanomattomaan ruokaan on turhauttavaa. Varsinkin kun altisti itsensä vielä sille poksuöljylle. En tiedä missä meni vikaan, sillä teimme mielestämme kaiken kirjan ohjeen mukaan. 

Mieleen hiipi aiempi vastaava projektimme sianpäästä Michelin-ruokaa. Onnistuminen ei tuolloinkaan ollut läsnä lopputuloksessa. 

Parasta mitä tästä kokemuksesta jäi käteen on ankanrasvat, jotka ovat jo kahdella aterialla jatkojalostuneet Hawksmoorin perunoiksi. 

Plääh. 

Silakkalaatikko himoon

kaupallinen yhteistyö ARLA

Mistäköhän nämä kaikenmaailman ruokahimot tulevat? Sitä mietin taas kun himoitsin koko viime viikon silakkalaatikkoa. (Ja ei, en ole raskaana). En osaa mainita yhtään herkkumuistoa silakkalaatikkoon liittyen, enkä mitenkään pysty muistamaan että olisin koskaan tehnyt sitä itse. Yhtä kaikki himoni oli herännyt ja laatikko oli pistettävä muhimaan. 

 Mallia otin Marttojen sivuilta, joskin käsittelyssäni resepti hieman muokkaantui.

Suurin muokkaus oli se, että toiseen päätyyn laatikkoa pilkoin perunoiden, kalojen ja possupalojen sekaan kehnäsieniä, joita on nyt metsässä hurjan hyvin. Sienten maku passasi laatikkoon hienosti! Arvasin etukäteen että lapset eivät tätä lisäystä arvostaisi, siksi lisäsin sienipaloja vain puoleen vuokaan. Reseptiin merkitsin määrän koko silakkalaatikkoa ajatellen.

Kerma ja maito lorautettiin sekaan yhteistyökumppanimme Arlan tuotteina.

Lopputulema oli ihanan muheva! Tein laatikon jo sunnuntaina jääkaappiin ja söimme sitä tiistaina arki-illalliseksi töiden päälle. Silakkalaatikko toimi ihan loistavasti lämmitettynä. 

SILAKKALAATIKKO
neljälle

200 g silakkafileitä
2 sipulia
800 g perunaa
4 dl kehnäsientä paloina
150 g siansivua eli läskisiä kylkipaloja
voiteluun nokare Arla Normaalisuolainen meijerivoi

2 dl Arla kuohukermaa Suomesta
2-3 dl Arla luomu täysmaitoa
2 tal suola
½ tl maustepippuria

Pilko ja kuori sipulit. Kuori ja siivuta perunat. Paloittele siankylkipalat. Pilko kehnäsienet.
Voitele uunivuoka voinokareella. Laita vuoan pohjalle puolet perunoista ja sipuleista. Asettele päälle kaikki silakkafileet. Laita tähän päälle sienipalat. Lisää loput perunat ja sipulit. Laita päällimmäiseksi siankylkipalat.
Sekoita keskenään kerma, maito ja mausteet. Kaada vuokaan perunoiden päälle.
Laita 175 asteiseen uuniin tunniksi. Laske lämpöä 150 asteeseen ja kypsennä vielä puoli tuntia.
Nauti hiukan jäähtyneenä tai uudelleen lämmitettynä.

Sous vide ribsit grillattuna

Sous vide eli vesihaudekypsennys sopii mainiosti grillattaville lihoille. Kokeilimme grillikauden alkajaisiksi possun ribsejä sous vide-menetelmällä esikypsentäen. Kokonaisuus vaatii aikaa yli yön, joten pikaruokaa tämä ei ole.

Käytä maustamattomia possun ribsejä ja varaa haluamasi määrä per ruokailija. Uskoisin että maksimissaan 500g per aikuinen riittää, varsinkin jos tarjoat lisukkeita. Trimmaa lihat leikkaamalla ylimääräiset kalvot pois.

SUOLALIUOS

500 g ribsejä per ruokailija
suolaa
vettä

Tee 6% suolaliuos, eli laita litraan vettä 3 rkl karkeaa merisuolaa. Laita lihat isoon kattilaan suolaliuokseen yön yli maustumaan. Nestettä pitää olla riittävästi jota lihat peittyvät. Suola imeytyy tällöin lihaan. Pintamaustaminen ei tunkeudu lihaan niin hyvin.

MAUSTESEOS eli RUB

riittää noin 3 kiloon ribsejä, riippuen ribsien paksuudesta

6 rkl fariinisokeria
2 rkl paprikajauhetta, osan voit käyttää savupaprikajauhetta
4 rkl karkeaa merisuolaa
mustapippuria
hiukan chiliä
halutessasi muutama tippa savuaromia (liquid smoke)

Sekoita ainekset yhteen morttelissa ja hiero mausteseos ribsien pintaan.

Vakumoi maustetut lihat vakumointi- eli tyhjiöpakkauskoneella. Vakumoidut tiiviit lihapaketit ovat valmiita sous vide-kypsennykseen.

Lämmitä sous vide-keitin. Meillä on käytössä sirkulaattori eli sekoittimella varustettu vedenkuumennuslaite. Sirkulaattorin voi asentaa kätevästu halutunkokoisen astian kylkeen. Usein laitamme sen isoon kattilaan, mutta tällä kertaa lihoja oli niin paljon että astiana oli muovinen säilytyslaatikko.

Lämpöhukan takia peitän kypsennysastian aina muovikelmulla, jotta lämpö ei karkaa ja sirkulaattorin on helpompi pitää haluttu lämpötila isossa astiassa.

Possun ribseille sopiva lämpötila on 85 astetta ja aikaa kypsennykseen on varattava 2,5 tuntia. Tällä asetuksella tulee todella mehevää lihaa.

Kun lihat kypsyvät sirkulaattorissa, tee grillauskastike lihoille. Tällä kertaa muokkasin vanhaa reseptiämme seuraavasti.

GRILLAUSKASTIKE LUIDEN PÄÄLLE

1,5 dl kolalimsaa
1 dl ketsuppia
2 rkl fariinisokeria
2 rkl soijaa
1 rkl punaviinietikkaa
mustapippuria

Sekoita grillauskastikkeen ainekset kattilassa. Keitä kokoon noin puoleen alkuperäisestä tilavuudesta, niin että kastike on hiukan sakeampaa.

Kun lihat ovat kypsyneet valitun 2,5 h sirkulaattorissa, ota lihat pois vesihauteesta ja muovipusseistaan vaikka uunipellille. Anna lihojen jäähtyä hiukan, vaikka puoli tuntia.

Sivele lihojen päälle grillauskastiketta. Käytä lihat nopeasti kuumassa grillissä, että lihat lämpenevät ja grillauskastike tummuu hiukan. Älä grillaa kauaa, sillä lihan ei ole tarkoitus enää kypsyä, ne ovat jo sopivan kypsiä sous vide keittämisen jäljiltä. Kuumassa grillissä muutama minuutti per puoli riittää.

Nauti lihat haluamiesi lisukkeiden kera tai sellaisenaan. Voin taata, etä todella maukasta lihaa. Liha on uskomattoman mehevää.

Hyviä lisukkeita grillatuille ribseille ovat esimerkiksi coleslaw vaikkapa raparpereilla tai savustetulla kaalilla, grillattu broccoliini tai grillattu varhaiskaali. Tuhdimman kokonaisuuden saat syömällä ribsit lyttyperunoiden tai villikasveja sisältävän perunasalaatin kera. 

Rommia ja ananasta possulle

Voi miten hyvää ja helppoa! Rommilla ja ananaksella maustettu grillattu possu oli niin maukasta koko perheen mielestä, että sitä tehtiin kahtena iltana peräkkäin. Sopivasti makeutta, kirpsakkuutta ja suolaisuutta yhdessä. 

Vaan kuinkas kävikään kun se piti saada tänne blogiin? Ohjetta ei löytynyt mistään. Grillauskirjat selattiin läpi pariinkin kertaan, lehtiä tiirailtiin tarkkaan ja kaikki lippulaput ja tiedostot luettiin tarkkaan. Ei. Mistään. Onko tuttu tunne bloggaajat? Että kun sitä ohjetta ei heti naputa blogiin, se vain kummasti häviää. Kunnes. Jukka seisoi jääkaapin edessä, mietti sinappia ja huusi jotain. Mies kaivoi työmatkaltaan ostamansa sinappipurkin jääkaapista ja siinä se oli - ohje siihen ihanaan glazeen, glaseeraus"kastikkeeseen". 

ROMMI JA ANANASGLASEERAUS 

1/2 dl makeahkoa sinappia *
1 dl ananasmehua
1 dl fariinisokeria
1/8 dl vaaleaa rommia
n 600 g possun kylkeä

Sekoita ainekset keskenään pienessä kulhossa. Sivele glaseerauskastiketta possun kylkipaloille grillauksen loppupuolella pari kolme kertaa, niin että lihojen pinta karamellisoituu.

* Meillä oli amerikkalaista Haus Barhyte Sweet 'N Sour Mustardia mutta hyvin lähelle makua pääsee sekoittamalla makeaan Kotisinappi Perinteiseen hiukan Dijon sinappia.

Possu souvlaki pirteästi maustettuna

Ei olla käyty Kreikassa paitsi Jukka. Kerran mietittiin kolmen kuukauden keikausta sinne, mutta koska tuolloin puolet perheemme aikuisväestöstä ei pitänyt fetasta, lähdimmekin Venetsiaan. Nyt jo 100 % aikuisista pitää fetasta, joten Kreikkakin kiinnostaa. 

Heikolla aasinsillalla aiheeseen.

Souvlaki tarkoittaa kreikkalaista lihavarrasta. Aloimme tehdä luomupossusta souvlakeja, mutta marinoinnin aikana totesimme että lihat on parasta kypsentää varrastikkujen sijaan halsterissa. Ajattelimme nimittäin käyttää lihapalat pitaleipien välissä täytteenä. Vartaat olisi joka tapauksessa pitänyt purkaa lautaselle, jotta pitaleipien täyttö olisi helpompaa. 

Mausteet perustuvat pitkälti Kreikan valtion matkailutoimiston ja Aldemar-hotellien keittiömestarien Helsingissä marraskuussa 2016 järjestämään Sympossio -tapahtumaan, jossa kokattiin yhdessä kreikkalaista katuruokaa.

POSSU SOUVLAKI

neljälle

500 g possun kasleria (tai ulkofilettä)
1 vihreä paprika
1/2 sitruuna

marinadi
1 rkl tuoretta timjamia
1 tl kuminansiemeniä

½ dl oliiviöljyä

2 rkl Dijon-sinappia
1/4 dl hunaja-omenaviinietikkaa
1/2 rkl karkeaa suolaa
pippuria

Pitaleipiä 1-2 per henkilö

Silppua tuore timjami ja jauha morttelissa kuminansiemenet jauheeksi. Sekoita timjami ja kumina oliiviöljyn, sinapin sekä etikan kanssa marinadiksi. Lisää marinadiin suolaa ja pippuria. Suolan määrä riippuu millaista suolaa käytät ja pippuria maun mukaan. 

Leikkaa liha suupaloiksi tai kuutioiksi, niin suuriksi että saat ne vartaisiin tai pysyvät halsterissa. Marinoi ainakin kolme tuntia, mieluummin 5-6 tuntia. 

Leikkaa samoin reiluiksi paloiksi paprika ja sitruuna. Kokoa vartaat liha-, paprika- ja sitruunapaloilla tai asettele palaset halsteriin. Grillaa lihat kypsiksi.

Tarjoa pitaleivän välissä kreikkalaisen salaatin sekä munakoiso-jugurtin kanssa. Niihin löydät ohjeet täältä.
Pitaleivät ostimme nyt kaupasta, mutta jos haluat tehdä nekin itse, hyvä ohje niihin löytyy täältä.

Nopea kuubalainen porsaanleike raikkaalla marinadilla

Jos se jollekin ei ole tullut vielä selväksi, ihastuimme viime syksynä kovasti Kuuban Havannaan. Meininki oli sellaista letkeän rentoa, jonka vietäväksi antautumalla sai hymyn kasvoilleen ja iloa elämään. 

Olin kovasti innoissani kun Nanna kirjoitti blogiinsa kuubalaisesta illallisesta. Sen hän oli toteuttanut siskonsa kanssa, joka on matkustanut useasti ja pitkään Kuubassa. Samainen sisko antoi ennen reissuamme minullekin hyviä vinkkejä.

Illallisen toteutimme melkein samanmoisesti kuin Nanna: possua, "likaista riisiä" ja ruokabanaaneja. Siitä tulikin tosi hyvä kokonaisuus! Jälkiruuaksi lämmitimme uunibanaaneja, jotka nautimme jäätelön kanssa. Tälle saatte ohjetta myöhemmin, nyt täällä. 

Possun leikkeille tehtiin yksinkertainen marinadi, joka ihastutti raikkaudessaan. Tämä liha jää varmasti perheemme arkiruokarepertuaariin nopeutensa ja erilaisuutensa vuoksi. Suosittelemme lämpimästi teillekin!

KUUBALAINEN PORSAANLEIKE
Bistec de cerdo
neljälle

n. 500 g possun ulkofilettä
2 limeä
4 valkosipulinkynttä
suolaa

Leikkaa liha neljään osaan ja nuiji pihvit ohuiksi leikkeiksi.
Suolaa pihvit molemmin puolin.
Hienonna valkosipulinkynnet.
Laita ne laakeaan astiaan, purista päälle limen mehut ja hienonnetut valkosipulinkynnet.
Kääntele tässä marinadissa ja anna marinoitua puoli tuntia.
Paista pihvit pannulla kypsiksi, vain pari minuuttia per puoli.

Rapea confit possu ja sinappipikkelssi

Confit-menetelmä on  noussut meillä viimeaikoina usein esille eri ruokien valmistustapoja pohtiessa. Jouluna 2016 juhlapöydässämme kinkun tilalla nähtiin Passione-kirjasta bongattu confit menetelmällä kypsennetty porsaankylki, jonka rapsakka pinta ja ihana rasvaisuus sai meiltä kiitosta. Valmistaminen vei tunteja ja jäähtyminen yön yli, mutta ei vaatinut tehdessä kovin isoa vaivaa. Joulumenuumme kokonaisuudessa löydät täältä: Joulumenu 2016.

CONFIT PORSAANKYLKI PAAHDETTUNA

n. 1 kg kokoinen porsaan paahtokylki

reilusti suolaa

mustapippuria
1 pieni valkosipuli

timjamia

paljon rypsiöljyä (riippuu uunivuuastasi)

Hiero porsaan paahtokyljen pintaan reilusti suolaa ja sopivasti pippuria. Laita liha kapeaan uunivuokaan. Mitä lähempänä vuuan koko on lihan kokoa, sitä vähemmän menee öljyä. Lisää vuokaan silputtu valkosipuli sekä muutama oksa timjamia. 

Kaada vuokaan öljyä niin paljon, että liha peittyy.
Kypsennä 120-asteisessa uunissa noin 3-4 tuntia. Anna lihan jäähtyä vuuassa yön yli. Nosta seuraavana päivänä ennen ruokailua liha öljystä. Kuivaa talouspaperilla ja leikkaa lihasta noin 150 g annospaloja. Paista kuumalla kuivalla pannulla lihoihin rapea pinta. Samalla lihapalat lämpenevät.

Tarjoile possu lisukkeiden kanssa. Meillä se tarkoitti joulupöydän laatikoita sekä Kauppalehden Optiosta noukittua sinappipikkelssiä.

SINAPPIPIKKELSSI

0,5 dl vettä
1/4 dl valkoviinietikkaa
0,5 dl sokeria
0,5 rkl suolaa
0,5 dl sinapinsiemeniä

Mittaa kaikki ainekset kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Jäähdytä. Pikkelssi säilyy viileässä reilun viikon.

Mehevä possunfileerulla

Olemme suuria ilmakuivatun kinkun ystäviä. Herkuin on ehkä San Danielin kinkku, jota maistoimme ensikertaa Venetsiassa aikoinaan. Muutkin kyllä maistuvat oikein oiville, esimerkiksi Parmankinkku tai espanjalainen serrano. 

Tuottoisin yrtti kotimme ryytimaassa on salvia. Sitä riittää kuivattavaksi asti ihan kimppukaupalla. 

Näistä lähtökohdista Jukka innostui Teresa Välimäen ja Johanna Lindholmin Hyvää Joulua-kirjan possurullasta, jossa yhdistetään ilmakuivattua kinkkua ja salviaa sitruunaisen voin kanssa. Vähän niinkuin possulla täytetty possu. 

Kirjan ohje oli suunnattu avatulle ja nuijitulle possun ulkofileelle, mutta me lähestyimme asiaa muhkea luomupossun sisäfileen kanssa. 

Rullasta tuli todella herkullinen! Se oli sopivan suolainen salvian antaessa makuun mielenkiintoisuutta ja raikkautta yhdessä sitruunan kanssa. Liha jäi rullattuna ihanan meheväksi. Lapsetkin ottivat lisää lihaa! Meillä rullat syötiin puuropolentan kanssa, joka ei edelleenkään saa minua hihkumaan, mutta jota Jukka piti mukavana vaihteluva. 

TÄYTETTY POSSUN SISÄFILEE

kuudelle

possun sisäfile (tai ulkofile)
suolaa
mustapippuria
1 luomusitruuna
100 g pehmeää voita
½ tl cayennepippuria
100 g Parmankinkkua
1 ruukku salviaa tai runsaasti kuivattuja salvianlehtiä
2 rkl rypsiöljyä

Jos käytät kuivattua salviaa, laita lehdet likoamaan veteen jotta ne pehmittyvät.

Leikkaa possunfilee auki levyksi. Ohjetta voit tarvitessa katsoa vaikka täältä. Nuiji aukileikattu levy vielä littanammaksi. Mausta filee molemmin puolin suolalla ja pippurilla. 

Raasta sitruunankuori. Sekoita se pehmeän voin sekaan. Sekoita mukaan myös cayennepippuri.
Levitä voiseos fileen pinnalle. Laita tähän päälle kinkkusiivut. Laita tähän päälle vielä reilusti salvianlehtiä. Kääri filee täytteineen napakaksi rullaksi.
Puolita rulla tarvittaessa niin että se mahtuu pannulle paistumaan. Sido liha kiinni paistinarulla.
Sipaise pinta rypsiöljyllä. Paista rullan pintoihin kaunis väri kuumalla pannulla. Nosta lihat uunivuokaan. Purista päälle sitruunan mehu. Peitä vuoka foliolla.
Kypsennä 200 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.
Anna vetäytyä hetki, poista paistinaru. Leikkaa rulla viipaleiksi juuri ennen tarjoilua. 

Luomuporsaan sisäfilettä on rullailtu aiemmin syksyllä, sieni-pähkinätäytteellä. 

Ropa vieja eli kuubalainen nyhtöliha

En olekaan kertonut teille blogin puolella vielä mitään melkein kahden kuukauden takaisesta Kuuban, tarkemmin Havannan reissustamme. Olimme siellä Jukan kanssa kaksin, joten läheskään kaikkea ei voi kertoakaan. Sen voin sanoa, että ihastuimme täysillä sikäläiseen rentoon ja iloiseen elämänmenoon. 

Kulinarismin kantilta reissu oli aika ankea. Muutaman kerran saimme ihan hyvää ruokaa, mutta mitään uusia hienoja vivahteita emme päässeet nauttimaan. Monet ruuista oli kypsennetty kuivaksi tai maustettu pliisusti, toisinaan molemmat. Hassua että hedelmätkään eivät hotellin aamupalalla olleet odotetun mehukkaita vaan aika mauttomia. 

Ropa vieja oli yksi ruokalajeista, josta pidimme matkallamme. Tosin senkin maku vaihteli paljonkin riippuen paikasta. Ropa vieja on tomaattisessa kastikkeessa muhitettua lihaa, joka lopulta riivitään paloiksi nyhtöpossun tapaan. Mietimme matkalla lihapadan tunnistamatonta makua ja tuoksua, joka paljastui reseptejä tutkiessa juustokuminaksi. 

Kuvassa patsasteleva, reissun paras ropa vieja syötiin yksityisomisteisessa ravintolassa eli paladarissa joka kantoi nimeä Los Amigos. Lihassa oli reilusti makua ja ihanan mehevä rakenne. Puolitimme valtavan annoksen mikä olikin hyvä ratkaisu. 

Kotiin tultua tiirailimme erilaisia reseptivaihtoehtoja. Ne ehdottivat lihaksi usein nautaa, mihin emme törmänneet kertaakaan Havannassa. Lihana oli aina possua. 

Kotona olemme päätyneet superyksinkertaiseen toteutukseen lihan suhteen. Kaikki ainekset vaan pataan ja muhimaan. Olemme tehneet tätä ruokaa jo monta kertaa, viimeksi yksitoistahenkiselle porukalle viikonloppuna. Aina on maistunut, hyvin. Keralla tarjottavia ruokabanaanejakin löytyi toisella kokkauskerralla yllätykseksemme marketin hyllystä. 

Lihana on kokeiltu myös luomupossun lapaa, mutta rasvainen kasler voittaa sen maussa selkeästi. Ensimmäisellä kokkauskerralla (josta kuva) pilkoimme paprikat liian suuriksi. Suupalakoko on hyvä. 

ROPA VIEJA
10 annosta 

1,5 kg porsaan kasleria 
1 vihreä paprika 
2 sipulia 
2 valkosipulinkynttä 
1 tlk tomaattimurskaa 
3 dl lihalientä 
3 rkl suolaa 
2 rkl tomaattipyreetä 
1 rkl viinietikkaa 
2 tl juustokuminaa 
 

Pilko paprika, sipulit ja valkosipulinkynnet pieniksi paloiksi.  

Laita kaikki raaka-aineet uunin kestävään vuokaan. Peitä kannella tai foliolla. Laita kypsymään 150-asteiseen uuniin 4,5 tunniksi.  

Nosta kypsä liha pois vuoasta, riivi kahden haarukan avulla suikaleiksi ja nosta takaisin kastikkeen joukkoon.  

Tarjoa keitetyn riisin, mustapapujen ja friteerattujen ruokabanaaniviipaleiden kanssa. Voit lisätä annokseen myös paistettuja juureksia. 

Pataruokaa: munakoisopata niin possun kuin tofun syöjillekin

 

Alkusyksystä kauppojen hyllyille ilmestynyt Pataruokaa-kirja on jo nyt lunastanut paikkansa keittiössämme. Sen tietää siitä että kirjan kulmia on taitettu merkiksi kiinnostavista resepteistä ja siitä että sivut eivät kokkailujen jälkeen ole enää ihan puhtaat.

Pidän Pataruokaa-kirjassa erityisesti sen tunnelmasta. Kreetta Järvenpään viipyilevän seesteiset, välillä unenomaisen pehmeästi piirtyneet kuvat ja Merituuli Lindströmin sujuva, tarpeeksi muttei liikaa selostava teksti toimivat loistavana parina. Ruuat on kuvattu itsekseen ja tunnelmakuvat sijoitettu erillisille sivuille. Kokonaisuus on harmoninen ja selkeä. 

Pidän myös siitä, että patojen kanssa tarjottavat lisukkeet ja tilpehöörit on laitettu omaan osioonsa kirjan loppuun. Täältä löytyy esimerkiksi voipapupyreetä, pottumuusia ja piparjuurikermaa. Näistä on helppo koostaa omanlainen pataruokasetti. Kirjasta löytyy myös lyhyt, mutta tarpeellinen osio padan tähteiden hyödyntämiseen uusissa ruuissa. 

Pataruoka-kirjaan on sisällytetty hyödyllisiä tietosivuja liittyen esimerkiksi padan hankkimiseen, lihan ostamiseen ja mausteiden valitsemiseen. Nämä sivut löytyvät reseptien seasta, mikä on varmasti lukemista keveyttävämpi ratkaisu kuin laittaa kaikki tämä tieto alkusivuille. Nyt ne on kuitenkin hieman hankalasti löydettävissä. 

Kirjasta löytyy klassikkoja karjalanpaistista ja osso bucosta eksoottisempiinkin löytöihin maailmalta. Olemme tehneet Meri-Tuulin ohjeilla ihanan mausteisen intialaisen lammascurryn, jonka myötä hoksasin myös miten helppoa on tehdä chapatileipiä. Seuraavaksi ajattelin kokeilla Hannankin blogissaan hehkuttamaa palsternakkapataa. 

 

Tässä ohjeistettu, eilen kokkailemamme munakoisopata sichuaninpippurilla tuoksui hurmaavalle ja maistui todella hyvälle. Murumaiseksi paahdettu luomupossun jauheliha oli todella hauska lisä munakoisoviipaleiden välissä. Kasvisversioon Meri-Tuuli vinkkaa murustamaan paistamatonta tofua jauhelihan tilalla. Kokonaisuudessaan padan valmistumisessa menee noin 2 tuntia ja sen voi tehdä myös liedellä. Tällöin tulee tarkkailla että lientä riittää. Me teimme satsin pienempänä, mutta suosittelemme lämpimästi tekemään heti kerralla ohjeistetun koon mukaan. Meidän padastamme tuli kuivempaa kuin kirjan kuvassa. Pidimme siitä kovasti sellaisena. 

MUNAKOISOPATA SICHUANINPIPPURILLA

4-6:lle 

4 munakoisoa

hienoa merisuolaa

5 cm:n pätkä inkivääriä

5 valkosipulinkynttä

½ rkl sichuaninpippuria

300 g luomuporsaan jauhelihaa (tai tofua) 

1 rkl chilitahnaa (kiinalaista tai Gochujang-tahnaa)

½ dl sakea

1 dl chinkiang-etikkaa (tai ½ dl punaviinietikkaa ja ½ dl sherryä)

¹⁄4 dl soijakastiketta

3 dl kanalientä

rypsiöljyä paistamiseen

tarjoiluun:

tuoretta inkivääriä

tuoretta kevätsipulia

seesaminsiemeniä

jasmiiniriisiä

Viipaloi munakoisot noin 1 cm:n paksuisiksi kiekoiksi. Ripsi päälle suolaa ja jätä "itkemään" muiden valmistelujen ajaksi. 

Kuori ja raasta inkivääri. Pilko valkosipulinkynnet. 

Paahda sichuaninpippuri kuivalla pannulla kunnes se rupeaa tuoksumaan voimakkaasti. Siirrä pippurit mortteliin ja hiero rakenne rikki. 

Taputtele munakoisot talouspaperilla kuiviksi. Paahda munakoisokiekot erissä rypsiöljyssä savuavan kuumalla pannulla molemmin puolin ja siirrä syrjään. 

Paahda samanaikaan toisella pannulla luomupossun jauheliha, inkivääri ja valkosipuli murumaisen rapeiksi. Mausta lopuksi sichuaninpippurilla, chilitahnalla, sakella, etikalla ja soijakastikkeella. Kiehauta ja nosta sivuun liedeltä. 

Kerrosta pataan vuorotellen munakoisoa ja jauhelihaa. Lisää kanaliemi pataan ja kiehauta liedellä. Hauduta 180 asteisessa uunissa noin 1 ½ tuntia ilman kantta. 

Viimeistele pata ennen tarjoilua: 

Kuori pätkä inkivääriä ja leikkaa se ohuiksi tikuiksi. Pilko kevätsipulia. Ripottele nämä ja seesaminsiemenet padan pinnalle ja nosta pöytään. 

***

Kirja on saatu arvostelukappaleena