torstai 30. marraskuuta 2017

Ravintola Ernst, Berliini - Uskomaton kokemus

Kävin tänä syksynä toistamiseen Berliinissä. Tällä kertaa tiesin matkani ajankohdan jo hyvissä ajoin ja näin ollen oli aikaa selvitellä yhdeksi illaksi illallispaikkaa. Törmäsin verkossa ravintolaan nimeltä Ernst. Kanadan Vancouverista lähtöisin oleva, vasta 24-vuotias Dylan Watson-Brawn avasi Ernst ravintolan kavereidensa kanssa tämän vuoden elokuussa. Nuoresta iästään huolimatta Dylan on kerännyt kokemusta mm. tokiolaisesta kolmen tähden Nihonryori Ryuginistä, kööpenhaminalaisessa Nomasta sekä new yorkilaisessa Eleven Madison Parkista. Viime vuoden Dylan pyöritti Berliinissä kotonaan kuusipaikkaista ravintolaa. Ernst jatkaa kotonaan hyväksi havaittua puhtaiden makujen sinfoniaa, mutta nyt asiakaspaikkoja on 12. Väistämättä tulee mieleen kotoinen Mikko Utter Lohjalla. Mikko tosin pyörittää ravintolaa yksin, kun taas Ernstissä Dylanin kanssa häärää neljä kaveria. Kuultuani Ernst ravintolasta, varasin heti kauden maistelumenuun. Ruokailu piti maksaa heti varatatessa, mutta juomat voi maksaa paikan päällä. Odotettavissa oli reilu kolmen tunnin ja noin kolmenkymmenen ruokalajin illallinen! Olin syystäkin innoissani tuona iltana.  

Perillä Weddingin kaupunginosassa odotti aika ankeat lähiökorttelimaisemat ja Ernst oli ulkoapäin kuin jonkun perheen olohuone kerrostalon alakerrassa. Ulkona oli pieni ovikello jota soitettuani sommelier Christoph Geyler avasi raskaan teräsoven ja toivotti tervetulleeksi. Christoph jopa tervehti suomeksi muutaman sanan, kun kuuli minun olevan Suomesta. Sisällä oli L-muotoinen pöytä kahdelletoista ruokailijalle ja keittiö kaiken keskipisteenä. Päätin ehdottomasti ottaa viinipaketin illallisella. Liikkeelle lähdettiin pienen luomutilan Charles Dufourin Bulles de Comptoir shampanjalla, jonka vuosituotanto on vain noin 15 000 pulloa.

 Kokit tekivät valmisteluita ja minä maistelin shampanjaa. Tästä on tulossa hyvä ilta.

Ensimmäinen annos oli itsetehtyä jukurttia ja kuivattua vadelmaa. Annos sai hieman epäilyksen ja epäuskon heräämään illan kulusta. Maut olivat puhtaita, mutta kuitenkin vain jukurttia. Onneksi toisena tarjoiltu kurpitsa ja seljankukka hedelmäisen jälkimaun kanssa vei kielen mennessään. Tällaista odotinkin Ernstiltä.

 Annoksissa oli varsin paljon käsityötä.

 Näin simppeliä oli ihanan rapsakka kyssäkaali ja puolukat.

Tästä talvipinaattiannoksesta tuli mieleen helsinkiläisen ravintolan Lyonin annos.

Muutama tunti siten tehdyn juuston ja kauden viimeisten yrttien ja salaattien jälkeen tuli piskuisia perunalastuja. Tiimi rakastaa sipsejä, joten ne on haluttu myös listalle. Ja voi että millaisia sipsejä nämä olivatkaan! Niin hentoja, mutta rapeita ja maukkaita. Puolen kilon säkki näitä kiitos. Tässä vaiheessa juomaksi vaihtui 2016 Rita & Rudolf Trossen Riesling Lay Purus.

Seuraavana tuotiin kolme vuotta vanhaa serrano tyylillä ilmakuivattua mangalitsa possua. Kirjasin muistiinpanoihini "Kiesus!".

Taas keittiö hääräsi jotain porukalla.

Se jotain oli maa-artisokkaa, joka oli keitetty, koverrettu sisältä, jonka jälkeen kuori oli fritattu.

Maa-artisokan kuoren sisäpinnalle oli levitetty 70%:sta kermaa sekä hiukan pippuroitua suolaa. Nyt kirjasin muistiinpanoihini "Huoh!". Ihan tajutonta.

Tykitys jatkui Sisilialaiseen tyyliin valmistetun ricotta juuston kanssa, kera kukkien ja hedelmien. Mahtavasti happamuus ja makeus olivat tasapainossa.

Tällä kohtaa sommelier Christoph tuli juttelemaan ja kertoi miksi osasi tervehtiä suomeksi. Hän oli aiemmin sommelierinä Sauli Kemppaisen isännöimässä ravintolassa Berliinissä ja Sauli oli vaatinut sommelieriäkin opettelemaan menun suomeksi sekä muutamat tehvehdyssanat. Kuulemma tuolloin kävi paljon suomalaisia syömässä. 

Seuraavana kolme kuukauta kasvanut porkkana, joka oli grillattu ja sitten pannulla paistettu. Pinnalla voita. Simppeliä ja intensiivisiä makuja.

Nyt viini vaihtui ranskalaiseen Domaine de Saint Pierre Arbois Les Brulees Chardonnay 2015. Kuka uskaltaa tarjota pelkkiä perunoita? No Ernst uskaltaa. Miten voi höyrytetty peruna maistua näin hyvältä? Savustettu voi ja valkoviiniin tehty kastike kyllä täydensivät napakoita höyryperunoita. Hyvä mätsäys viinin kanssa. 

Kaalia kolmella tapaa.

Jos oikein ymmärsin, niin Dylan oli itse pyytänyt tämän kuhan. Voikastiketta ja lautasen reunalla aivan mahtavaa suolaa. Viininä Alppien tuntumasta Domaine Belluard Les Perles du Mont Blanc. Tämä viini oli vain kuhalle. Maistuva pari. 

Kuudentenatoista annoksena tuli kurpitsaa, nyt keitetty, savustettu ja lopulta tempura tyyliin uppopaistettu. Viininä Weingut Maria & Sepp Muster Graf Sauvignon 2012. 

Annos 17 oli illan paras: juuriselleriä grillattuna, pinnalla hunajaa, timjamia sekä korianterinsiemeniä. Mieto piparjuurikerma komppasi juuriselleriä. Tämä oli ihan mieletöntä. Korianterinsiemen ja kirpsakka piparjuuri tekivät upean makuparin juurisellerille. 

Pääruokana savustettua nautaa.
Nauta oli raakakypsynyt kahdeksan viikkoa. Jälleen lisänä vain voi ja suola. Nam.

Sieniliemessä kypsennettyä ohraa.

Suunraikastajan jälkeen tuli ensimmäinen jälkiruoka, annoksena nro 21. Kakussa oli samaa ricotta juustoa kuin aiemmin, mutta nyt reilu tunti myöhemmin se oli tiivistynyt entisestään menetettyään nestettä. Mukana sokeroituja marjoja. Simppeliä ja ihan ok. 

Ilman uunia kakku oli höyrytetty. Tässä näkyi ilmeisesti Dylanin Tokio-kausi.

Aprikoosia ja 70% kermaa. Kirjoitin muistiinpanoihini: "sydäntautiliitto suosittelee". Olipahan tuhti kerma ja makea hedelmä hienosti taittoi sekä kevitti.

Tämän nimi oli 10000 kerrosta, jossa oli ohutta taikinaa, omenaa sekä 40% kermaa. Rapeaa ja herkkää.

Iltatee laitettiin tekeytymään. Vadelmanlehtiä ja jotain muuta marjapensasta.

Ihanaa hasselpähkinä jäätelöä ja valkuaisvaahtoa.

Tee kyllä yllätti. Yleensä laitan sokeria tai hunajaa teehen. Tämä oli jo pelkältiin makeahkoa ja todella upean makuista, en kaivannut makeutusta.

Viimeisenä, annos numero 27 oli mangalitsafudge ja hedelmää. Miten voi possunrasvasta saada näin hyvää fudgea? Rakastan rasvaa ja läskiä entistä enemmän.

Ruokalista oli siis 27 annosta, joista esittelin tässä teille vain osan. Otin vielä ruokia muistellessa palanpainikkeeksi Kööpenhaminalaisen Empirical Spirits tislaamon Easy Tiger viinaa. Hyvin ginimäinen tisle. 

Kokonaisuus oli enemmän kuin osasin odottaa. Raaka-aineet olivat todella puhtaita ja laadukkaita. Usein oli yhdistetty monia valmistusmenetelmiä, jolla oli kaivettu raaka-aineista esille uusia ulottuvuuksia. Tunnelma Ernstissä oli lämmin ja koko henkilökunnalla oli aikaa jutella ja esitellä annoksia sekä niihin liittyviä tarinoita. En ollut mitenkään ähky, vaikka takana oli 27 annosta. Viiniä kaadettiin aina tarvittaessa lisää, joten kaadot olivat aika avokätisiä. Ruokailun 135 euroa olin maksanut jo varatessa ja viinipaketti kustansi 85 euroa. Easy Tiger vielä 12 euroa päälle. Täten koko nautintoretki maksoi 232 euroa. Täytyy kyllä todeta kuten otsikossa: Uskomaton kokemus! Illallinen kesti 3,5 h kokonaisuudessaan. Ruuat nousivat keittiöstä todella tiheään tahtiin, eikä aika käynyt pitkäksi missään vaiheessa, vaikka minulla ei ollut juttuseuraa.  

Christoph (vas.) ja Dylan (oik.) tulivat vielä lähtiessä hyvästelemään. Kiitollisena poistuin Berliinin yöhön. Tälle, jos mille voi antaa erittäin vahvan suosituksen. Ole vaan ajoissa liikkeellä varauksesi kanssa.

Ernst Berlin
Gerichtstraße 54
13347 Berlin, Saksa (Kartta)
www: https://www.ernstberlin.de/

tiistai 28. marraskuuta 2017

Jouluinen jälkiruoka -piparirahkaa ja persimonhilloa

kaupallinen yhteistyö ARLA
Tässäpä todella helppo ja nopea jälkiruoka, joka hurmaa maullaan täysillä. Jääkaapista tulee löytyä valmiiksikeiteltynä tähtianiksella maustettua persimonhilloa, jonka ohjeen laitoin jo viime juttuun täällä. Sen lisäksi riittää kun osaat lusikoida kauniin lasin pohjalle Arlan piparkakun makuista rahkaa, päälle hilloa ja tähän ylle vielä murtaa piparkakuista kivat palat. Vaivattomuudessaan kokonaisuus on ihan älyttömän hyvää!
Arla Keittiö Rahka kausimaku piparkakku on paitsi hyvän makuista, myös laktoositonta. Yhdestä purkista riittää hyvinkin kahdelle jälkiruuaksi, varsinkin kun sen yhdistää makeaan persimonhilloon. Piparkakkupalat tuovat kivaa suutuntumaa muuten pehmeään kokonaisuuteen. Kukan muotoisesta piparkakusta tulee kivoja sydämiä varovasti palastelemalla. 

Tämä on jälkiruoka, jonka ottaisin ilomielin vaikka päättämään jouluruokailumme. Outoa hommassa on että minä en edes pidä rahkasta, mutta tässä kokonaisuudessa maut olivat kohdallaan. 

PERSIMON-PIPARKAKKURAHKA 

kahdelle

1 prk Arla Keittiö Rahka piparkakku 
4 rkl persimonhilloa
1 kpl piparkakku

Lusikoi jälkiruokamaljaan tai lasiin puolet rahkapurkin sisällöstä. Laita loppu rahka toiseen astiaan. 
Lisää molempien päälle 2 ruokalusikallista hilloa. 
Murra piparkakusta paloja ja asettele ne hillon päälle tai murustele piparkakku hillon ylle.

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Persimonhillo tähtianiksella

Tässäpä hillo joka on helppo ja nopea tehdä. Lopputulos on todella makea. Vinkeyttä hedelmäiseen makuun tuo tähtianis. 

Suuntaviivoja hilloon haettiin Peggyn keittiöstä, mutta maustamisen suhteen päädyimme eri ratkaisuun. Peggyn käyttämä kardemumma vaihtui meillä tähtianikseen. 

Persimonhillo käy hienosti lahjaksi, varsinkin kauniisti pakattuna. Hilloa voi nauttia juustojen kanssa ja marmeladin tapaan paahtoleivillä. Hilloa voi lusikoida letuille, puuroon ja vaikkapa jäätelöannokseen. Meillä hillo päätyi jouluisaan, todella helppoon jälkiruokaan. Siitä lisää seuraavassa postauksessa. 

PERSIMONHILLO TÄHTIANIKSELLA

1 kg persimoneja
½ sitruunan mehu
½ dl vettä
1 tähtianis
300 g hillosokeria

Kuori persimon. Poista kanta. Pilko pieniksi paloiksi.
Laita kaikki ainekset kattilaan.
Keitä välillä sekoittaen 15 minuuttia.
Kuori vaahto.
Poista tähtianikset.
Halutessasi surrauta vielä sauvasekoittimella soseemmaksi.
Lusikoi hillo lasipurkkeihin.
Nauti jäähtyneenä.

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Tekemistä ja nähtävää Seattlessa - ilmailua, giniä ja musiikkia

Minulle Seattlesta tulee ensimmäisenä mieleen grunge musiikki ja Boeing. Grunge genren ehkä tunnetuin edustaja Nirvana vaikutti Seattlessa käsin koko maailman musiikkiteollisuuteen. Nirvanan nokkamies Kurt Cobain menehtyi Seattlen kodissaan. Lentokonevalmistaja Boeing ei varmastikaan suurelle osalle ihmisistä tule mieleen Seattlesta, mutta minulle ilmailusta kiinnostuneelle tulee. Näistä lähtökohdista aloin suunnitella taannoista Seattlen matkaani. Tässä muutamia vinkkejä Seattlen matkaajalle. 

1. Boeing Everett tehdas ja Future of Flight Aviation Center


Boeing lentokonevalmistajalla on suuri kokoonpanoyksikkö Seattlen pohjoispuolella Everettissä. Boeingin suurimmat lentokonemallit 747, 767, 777 ja 787 Dreamliner valmistuvat Everettin tehtaassa. 

Boeing järjestämät tehdaskierrokset ovat avoinna yleisölle ja ne voi varata Future of Flight sivuston kautta. Olin työmatkalla ja ohjelmaan kuului käynti tehtaalla, mutta kierros ei ollut täysin sama kuin yleisölle. Opas oli kuitenkin yksi yleisöoppaista. Voin sanoa, että erittäin vakuuttava ja mielenkiintoinen kierros. Vaikka tiesin kyllä mitä odottaa, kun olen käynyt Euroopassa Airbusin tehtailla vastaavilla kierroksilla. Valitettavasti kokoonpanohallissa oli valokuvaaminen kielletty. 

Boeingin tehdasrakennus on tilavuudeltaan maailman suurin rakennus ja jo senkin puolesta käynti oli vakuuttava. Yleisölle avoimet kierrokset alkavat Future of Flight museosta ja museon katseluterassilta on hienot näkymät tehtaalle ja sen kiitoradalle. Tehdaskäynti on ehdoton suosikkikohteeni. Lukuisat matkanjärjestäjät tekevät Seattlen keskustan hotelleilta matkoja Everettin tehtaalle. Googlaamalla löytää helposti palveluntarjoajia. 

Future of Flight, Everett Boeing factory
8415 Paine Field Blvd., Mukilteo, WA  98275 (kartta)
Saapumisohjeet Future of Flight sivustolta.
P.s. viereisellä tontilla on Hilton Garden Inn hotelli.

2. The Museum of Flight
Kakkoskohteena myös ilmailua, tällä kertaa Seattlen keskustan tuntumassa, paikallisbussimatkan päässä. The Museum of Flight on maailman suurin yksityinen ja voittoa tuottamaton ilmailu- ja avaruusmuseo. Esillä on miltei 200 lentokonetta sisältäen harvinaisuuksiakin. Kuvassa yksi harvinaisuuksista, Boeing VC-137B "Air Force One", jota ovat käyttäneet presidentit Eisenhower, Kennedy, Johnson ja Nixon. Koneen sisälle pääsee myös tutustumaan. 

Hallista löytyy myös muita harvinaisuuksia, kuten ensimmäinen jumbojet, eli Boeing 747, ensimmäinen 727, ensimmäinen 737, sekä lukuisia mielenkiintoisia sota- ja siviilikoneita.

Museon tuorein lentokone on Boeing 787 Dreamliner, jonka kolmas koskaan valmistunut yksilö lahjoitettiin museolle marraskuussa 2014.  Tästä linkistä löytyy lyhyt video kävelystä koneen ulkopuolella. Dreamlineriin pääsee tutustumaan myös sisälle. 


Museon sisällä on lukuisia pienempiä lentokoneita, mutta myös varsin näyttävä Lockheed M-21 Blackbird, jolla on miehittämätön D-21 drone kyydissään rungon takaosassa. 


Museon kahvilan edustalla on terassi ja nurmikkoalue, sekä parkkipaikka, josta on hyvät näkymät King County International Airport/Boeing Field lentoasemalle ja kiitoradan takana olevalle junanradalle. Sattumalta käydessäni kuljetettiin junalla Boeing 737 runkoja läheiselle Rentonin kokoonpanotehtaalle. Boeing tekee tällä Boeing Field alueella 737 koneiden viimeistelyjä, maalauksia sekä testilentoja ennen toimitusta asiakkaalle. Museossa saa helposti kulumaan useita tunteja. The Museum of Flightiin on varsin helppo saapua paikallisbussilla numero 124 suoraan keskustasta. Pysäkit sijaitsevat suoraan museon pääoven läheisyydessä. 

The Museum of Flight
9404 East Marginal Way S.
Seattle, WA 98108 (kartta)

3. Pike Place Market

Pike Place Market on yksi tunnetuimmista Seattlen turistikohteista ja kivahan siellä oli käydä. 


Pike Place Market levittäytyy kuuteen kerrokseen ja hallitsevassa osassa ovat ravintolat. Kauppahallissa on kuhinaa, kun paikalliset ja turistit ihmettelevät monipuolista valikoimaan sulassa sovussa. Rakennus on jyrkässä rinteessä, siten että kuutoskerroksen kauppahalli on katutasossa, kuten myös ykköskerroksen Western Avenuen kaupat. 

 Possupatsaan päällä kuuluu ottaa valokuva. Odotin hetken, ettei kukaan ollut possun selässä.

 Ruokatarjontaa oli laidasta laitaan, BBQ:sta kala- ja äyriäisruokiin.

Päädyin syömään Lowell's Restaurant & Bariin, kun se sattui olemaan ainoa paikka mihin mahtui heti syömään. Hyvää perus fish and chipsiä.

Näkymät Lowellsilta oli huikeat. Pike Place Market on aavistuksen liian turistikohde, mutta tykkään käydä kauppahalleissa ja siten tämäkin oli katsastettava. 

Pike Place Market
Pike Pl, Seattle, WA 98101, Yhdysvallat (kartta)
Verkkosivusto: Pike Place Market


4. Gini- ja viskitislaamo Copperworks


Muutama sata metriä Pike Place Marketilta on Copperworks tislaamo.

 Tislaamoon saa varattua etukäteen tutustumiskierroksia.

Ja tietenkin maistelu kuuluu asiaan. Kaikkia tuotteita saa ostaa baarista maisteltavaksi sekä kotiin viemisiksi. Ostin ginikisoissa tuplakultaa voitanutta Copperworks New Oak Cask Finished Giniä, joka sai kotona varsin kiittävän vastaanoton.

Copperworks Distilling Company
1250 Alaskan Way, Seattle
WA 98101, Yhdysvallat (kartta)


5. Seattle Water Front alue
Rantakadulla on Seattle Water Front alue, josta löytyy ravintoloita sekä maailmanpyörä. Rantakadulla, laitureilla ja Waterfront Parkissa on mukava kävellä kuluttamassa aikaa.

Seattlen Aquarium sijaitsee myös täällä. Kaloista ja muista merenelävistä kiinnostuneille varmasti riittää nähtävää.

Seattle Great Wheel
1301 Alaskan Way, Seattle, WA 98101, Yhdysvallat (kartta)

Seattle Aquarium
1483 Alaskan Way, Seattle, WA 98101, Yhdysvallat (kartta)


6. Syö Din Tai Fungissa
 Kävimme Taiwanissa Din Tai Fungin alkuperäisessä ravintolassa, josta oli juttua aiemmin. Nämä herkut ovat aivan omaa luokkaansa genressään. Nopeaa, laadukasta ja maukasta. Hong Kongin Din Tai Fungilla on jopa Michelin tähti. Din Tai Fung on laajentunut kansainvälisesti ja USA:ssa näitä löytyy toistaiseksi neljältä paikkakunnalta, joista Seattle on yksi. Seattlessa on peräti neljä Din Tai Fungia. Hotellini oli Bellevuen alueella ja vastapäisessä ostarissa sijaitsi yksi DTF.

Ovien ulkopuolella oli arviolta kolmisenkymmentä ihmistä odottamassa pöydän vapautumista. Ovimikko kertoi että ollessani yksin liikkeellä, voin mennä heti jonon ohi baaritiskille syömään. Kätevää. 

 Lista on pitkä ja valinta on vaikeaa.

Fried Pork Chop eli possunkyljystä sekä 10 pkl PorkXiaoLongBao, eli höyrytettyä dumplingeja. Voi kun tämä taas maistuikin.

 Shrimp and Pork Pot Stickers. Pitkulaisia nyyttejä jotka olivat levyllä toisiinsa kiinni fritattuna.

Jälkkäriksi GT. Muutamia ginejä oli vaihtoehtoina. 

Din Tai Fung - Bellevue
700 Bellevue Way NE #280,
Bellevue, WA 98004 (kartta)

Lopuksi

Välillä on hetki hengähtää ja syödä muna-pekoni-juusto-sämpylä kahvin kera sekä lueskella hotellin turistiopasta. Seattle on iso ja monipuolinen kaupunki. Ilmailukohteet todellakin ponnahtaVAT ykkössuosikeikseni. En käynyt esimerkiksi Space Needle näköalatornissa, tai Microsoftin toisen perustajan, Paul Allenin perustamassa Museum of Pop Culturessa. Niin, Microsoft on muuten perustettu Seattlessa ja sen pääkonttori on Redmondissa, Seattlen metropolialueella. Tiesitkö muuten että Starbucks kahvilaketju on myös lähtöisin Seattlesta? Jos Nirvanan nokkamiehen Kurt Cobainin kotitalo kiinnostaa, niin se löytyy osoitteessa: 171 Lake Washington Blvd East Seattle, Washington (kartta). Google streetviewin mukaan talo näkyy tielle. Kaikenlainen musiikki on vahvasti läsnä kaupungissa ja kävin El Corazon nimisessä paikassa katsomassa Beatallican ja Okilly Dokillyn konsertit. Kiva keikkapaikka. Samaisessa paikassa on esiintynyt suomalaisista bändeistä ainakin Children of Bodom, Amorphis sekä Battle Beast. Paljon näin ja paljon jäi näkemättä. Seattle ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen, jos pohtii mihin USA:n kaupunkiin voisi lähteä. Seattle on minusta yksi miellyttävimmistä USA:n kaupungeista. 
Blog Widget by LinkWithin