Erihyvä hirvipata

Olemme saaneet ajat sitten ison mötikän jäistä hirvenlihaa. Antajillakaan ei ollut tietoa ruhonosasta, mutta tänään sulattuaan köntti näytti aika tavalla paistilta. Jukka löysi lihakimpaleelle mukavan ohjeen "Mestarit keittiössä" opuksesta. Sovelsimme ohjetta ihan vain vähän ja saimme oikein maittavan illallisen. Lapsetkin tykkäsivät! Kiitos Mikon perhe arvokkaasta lihasta!

Alkuperäinen ohje kulkee nimellä "hirvenlihahöystö". Inhoan höystö sanaa, sillä se ei kerro ruuasta oikein mitään. Höystö kuulostaa sitä paitsi jyystön ja höylän yhteenlittymältä, joka sekään ei tarkoita yhtään mitään. Siksi nimesin tuoksuvan pataruoan uudestaan. Ohjeen perunat ja tomaatit vaihtuivat jääkaapista löytyvään kurpitsaan. Teelusikallisen kuminansiemeniä jätimme suosiolla pois. Tavallisen paprikajauheen sijasta käytetty savustettu paprika maistui padassa oikein hyvin, vaikka sitä laitettiin aika maltillisesti. Me maltoimme muhittaa pataa vain kaksi tuntia, mutta tuskin ohjeistettu kolme olisi huonoa tehnyt.

HIRVIPATA KURPITSALLA

2 rkl oliiviöljyä
2 sipulia hienonnettuna
1 kg luutonta hirvenpaistia kuutioina
5 dl lihalientä

2 ½ dl tummaa olutta
1 valkosipulinkynsi silputtuna
2 rkl paprikajauhetta TAI 2 tl makeaa savupaprikajauhetta
suolaa
mustapippuria
reilusti kurpitsaa
persiljasilppua

Pilko liha paloiksi.
Kuumenna öljy isossa padassa ja ruskista siinä sipulisilppu. Siirrä sipulit padasta ja jätä odottamaan.
Ruskista lihapalat todella kovassa lämmössä tarvittaessa useammassa erässä.
Alenna lämpö keskilämmölle ja lisää kaikki lihat sekä sipulit takaisin pataan.
Lisää lihaliemi, olut, valkosipuli ja mausteet sekä reilusti suolaa ja mustapippuria. Kiehauta.
Peitä pata kannella ja vähennä lämpöä. Anna ruuan porista hiljalleen 2(-3) tuntia.
Pilko kurpitsa suupalan kokoisiksi. Lisää valmiiseen pataan ja anna pehmetä 5-10 minuuttia.
Tarjoile hyvän vaalean leivän ja tuhdin punaviinin kanssa. Leipäsiivuihin voit imeyttää ihanaa kastiketta.

Trendikäs pieni suuri kaali

Ruokamaailmastakin bloggaavan mediayrittäjä Kalle Kirstilän "Pieni suuri kaali" oli yllättäen kirja, joka sai minut hirmu hyvälle tuulelle. Kirjan idea, kaalin profiilin nostaminen ja monikäyttöisyyden korostaminen on jo hyvä lähtökohta kaalifanille, mutta sisällössäkin on paljon hyväntuulisuutta. Esimerkiksi hapankaalipiirakan esittelyssä todettiin sen toimivan "---vanhanajan illanistujais-ruokana tai saunan jälkeisen huikopalana---kylkiäisinä tuima sinappi, kylmä olut ja - mikä ettei - huurteinen vodkasnapsi. Maistuu tämä lapsillekin, juomasuosituksena perinteinen jaffa, kylpytakki päällä kotona tai mökin kuistilla nautittuna."

Kirja on jaettu selkeisiin osiin: Aluksi esitellään kaalilajit ja kerrotaan niiden viljelystä. Kaaliruokien juomasuosituksista on kirjoitettu aukeaman verran ja toinen mokoma kaalille sopivista mausteista. Maustamiseen suositellaan mm. kaalille tuttua meiramia, mutta myös esimerkiksi kanelia ja inkivääriä. Listasta uupuu mielestäni erinomainen kaalimauste lipstikka. Esittelyosuutta seuraa yli 80 reseptiä, joista löytyy kaikenmoisia ohjeistuksia kotoisesta kaalilaatikosta ja liha-kaalikeitosta fine dining-kelpoisiin annoksiin. Fiinimmistä esillepanoista voisi mainita esimerkkinä vaikkapa "paahdettua kampasimpukkaa ja vanilja-kukkakaalikermaa" sekä "possunposkia ja savoijinkaalia". Yksi villiyrttejä sisältäväkin resepti löytyy. Kirjan kokkina on toiminut Petteri Luoto.

Kaalikirjassa kerrotaan myös hauskasti asioita reseptien kehittelyvaiheesta. Esimerkiksi Lidströmin kaalikääryleitä oli testattu punakaalilla, mutta lopputulema oli ollut "hiilen värinen" eikä makuakaan kummoisemmaksi kuvattu.

Pieni suuri kaali-kirja innosti ja hymyilytti minua hyvin monella tavalla. Se sai minut ottamaan tarkemmin selvää  1920-luvun yhteiskeittiöistä, tutustumaan hapankaaliin ja odottamaan varhaiskaalia melkein yhtä paljon kuin mansikoita. 

Viinisuosituksia kahteentoista kaaliruokaan antanut Vuoden nuori sommelier Arttu Sademaa toteaa osuvasti kaalin trendikkyydestä: "Vallalla on nyt bistrobuumi, eikä mikään ole bistrompaa kuin kaali."

Kirjan lopussa kiitoksien jälkeen kirjan tekijät suosittelevat paitsi turkulaisia herkkuapajia, myös Hank Williamsin koko tuotantoa. Minä suosittelisin aloittamaan loistobiisistä "Alone and forsaken". Samalla voi lukea "Pieni suuri kaali"-kirjaa, joka tulee olemaan meillä varmasti kovassa käytössä.

Me käytimme hapankaalipiirakassa Aito.-kaupan myymää luomuhapankaalia.

Ensimmäinen kokeilemamme resepti, hapankaalipiirakka, maistui illanhämyssä oikein hyvin aikuisille. Reseptissä pientä haastavuutta teki se, että hapankaalia kehotettiin laittamaan "rasia" ja lehtitaikinaa "paketti". Jälkimmäisen kohdalla koko lie aika selvä, mutta kaalin kohdalla ei laisinkaan, ainakaan meille. Tosin eivät nuo määrät tällaisessa ruuanlaitossa tarkkoja olekaan. Jukka tykkäsi kovasti suositellusta sinappilisästä piirakan yllä. Resepti alla hieman muunneltuna määrien osalta. 

                                                                                                                                    

LIHAISA HAPANKAALIPIIRAKKA

kahdeksalle

700 g lehti- tai voitaikinaa isoina levyinä

2 rkl voisulaa piirakan voiteluun

TÄYTE:

250 g paistijauhelihaa (meillä kyyttöä)

200 g suppilovahveroita TAI 2 dl kuivattuja suppilovahveroita noin ½ tuntia vedessä liotettuina

480 g hapankaalia

1 purkki (120g) smetanaa

1 porkkana

1 sipuli

suolaa ja mustapippuria

voita paistamiseen

Ota taikina sulamaan. Laita hapankaali valumaan lävikköön.

Valmista täyte: Paista jauheliha ja sienet pannussa nokareessa voita. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää lihan ja sienten joukkoon valutettu hapankaali, hienonnettu sipuli ja raastettu porkkana. Paista vielä hetki kevyesti sekoittaen.

Voitele suorakulmainen uunivuoka. Kaulitse sulatetut levyt sopivan kokoisiksi ja levitä vuokaan. Laita täyte pohjan päälle ja nosta toinen taikinalevy kanneksi. Pistele haarukalla ja voitele voisulalla.

Paista piirakkaa 200-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia eli kunnes on saanut kauniin värin.

*

Pieni suuri kaali-kirja saatiin arvostelukappaleena kustantajalta.

Hirvipullat arvonnalla

Ei kun sitä minä vaan, että jauhetusta hirvenlihasta pyöritellyt lihapullat on aika namia niin ikään pannulla paistettujen kasvisten kanssa. Laittais ainakin kurpitsaa, herkkutattia, ruusukaalia ja kukkakaalia. Maustais vaan suolalla ja mustapippurilla ja antais soida suussa.

Ja sitä minä kans että feisbuukin puolella on menossa arvonta huomisiltaan saakka, koska te lukijat olette ihania kun käytte täällä kurkkimassa - edellispäivänä meni rikki 600 000 kävijää.

Sadonkorjuu-kaalilaatikko

Tämä ruoka sai alkunsa, kun pohdimme sopivan arvokasta ruokaa hirven jauhelihalle. Tuo liha on meille meinaten tosi harvinaista. Kaalilaatikko on upean muhevaa syysruokaa, jonka syliin sukelsivat tällä kertaa myös mummulasta saatu kesäkurpitsa, vihtiläiset sienet ja kotimainen ohra. Lihaliemen osana toimi viikonlopun pataruualta jäänyt kastike. Siis jääkaapintyhjennysruokaa, joskaan ei yhtään vähättelevässä merkityksessä. Maistui loistavalle omena-puolukkamarmeladin ja punaviinin kanssa.

yhdistä ja sekoita

KAALILAATIKKO HIRVEN JAUHELIHASTA
kahdeksalle

600 g kaalia suikaleina
2 sipuli viipaleina1 kesäkurpitsa puolikiekkoina

1 porkkana kiekkoina

öljyä kuullottamiseen

2 kourallista suppilovahveroita

500 g hirven jauhelihaa

voita paistamiseen

kourallinen silputtuja yrttejä (sitruunatimjami, mäkimeirami)
5 dl kypsää ohraa

70 g smetanaa

4 dl lihalientä (jossa osa patalientä)
½ dl siirappia
suolaa ja pippuria

Keitä ohra. Kuullota kasviksia öljyssä noin 15 minuuttia isossa kattilassa. Ruskista jauheliha pannussa voissa sienien kanssa. Mausta suolalla, pippurilla ja yrteillä. Sekoita kasviskattilaan myös ohra, siirappi ja jauheliha. Tarkista maku ja kaada seos uunivuokaan. Kiehauta kattilassa lihaliemi, smetana ja yrtit. Kaada kastike uunivuokaan muiden aineiden päälle. Paista 175 asteessa noin tunti.

Me kylläkin laitoimme tunnin jälkeen uunin pois päältä jättäen laatikon lämpöiseen ja suuntasimme sienimetsään. Uuden suppilovahverosaaliin kanssa metsästä palannut porukka sai sitten hyvin muhinutta laatikkoa syötäväkseen.

Suo Meks

Tämä ei ole Tex Mex, vaan otsikon mukainen Suo Meks. Tulette varmaan havaitsemaan yhtäläisyyksiä, joskin myös eroavaisuuksia meksikolaistyyppisiin burritoihin.

Valmistimme Jukan kanssa tämän setin siskolleni ja hänen miehelleen muksujen painuttua pehkuihin. Nautiskelimme siis aikuisten kesken kaikessa rauhassa. Seuraavana aamuna saimme tunnustussähköpostia, joten jemmasimme tähän asti mielestämme loistavaa ruokaa.

Idea lähti hirven jauhelihasta laajentuen sitten suomalaisiin juureksiin ja metsän antimiin. Koska tähän aikaan ei enää tomaatteja puutarhoissa kasva, jätimme ne pois. Samoin heitimme yli laidan avokadon. Jotain kosteutta kääröihin kuitenkin piti saada. Kastikkeiksi pyöräytettiin sitten juustovalkokastike ja kesäkurpitsoista "guacamole". Tortillan virkaa hoitivat ohueksipaistetut ohrarieskat. Suomalaistettu setti oli mielestämme oikein maistuva. Suosittelemme!

aloita Rieskojen paistosta

seuraava ohje on alunperin Pirkan Paras Leivontakirja-opuksesta, joskin leivontatapamme poikkeaa kirjan ohjeesta. Seuraavassa määrät yhteen satsiin (jonka tuplasimme):

3 dl ohrajauhoja

2 ½ dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa

½ tl soodaa

4 dl piimää

Yhdistä kuivat aineet. Lisää piimä ja sekoita tasaiseksi. Ota taikinasta nokareita leivinpaperille, jauhota hyvin. Kaulitse taikina tortillamaisen ohueksi runsaasti jauhoja apuna käyttäen. Pistele haarukalla. Paista 250 asteisessa uunissa noin 5 minuuttia, rieskojesi paksuudesta riippuen. Jos rieskoja paistaa uunissa liian kauan, ne kovettuvat reunoiltaan ja kääräisyminen vaikeutuu. Puolita rieskat mikäli ovat turhan isoja kuten meillä. Lado valmiit rieskat leivinliinan alle pehmenemään.

Hirven jauheliha

Paista voissa. Mausta suolalla, mustapippurilla ja tuoreella timjamilla.

Seuraavia juureksia paistellaan pannulla raasteena:

porkkana mausta suolalla

lanttu mausta hunajalla ja suolalla

palsternakka mausta suolalla ja mustapippurilla

juuriselleriä mausta suolalla ja mustapippurilla

Kaali

pilkotaan ja kuullotetaan pannulla. Maustetaan epäsuomalaisesti soijalla, koska se vaan sopii niin loistavasti kaalin kanssa!

Suppilovahveroita ja sipulipaloja

paistetaan pannulla. Maustetaan suolalla ja pippurilla.

Koska paisteltavaa oli paljon, lämmittelimme esimerkiksi raasteita samaan aikaan eri puolilla pannua. Raasteet voi toki tarjota kylminäkin, mutta itse pidimme lämmitetyistä versioista, jotka kuumetessaan myös mehevöityivät.

"Guacamole" kesäkurpitsasta

puolikas pieni kesäkurpitsa
suolaa
mustapippuria
paprikajauhetta
chiliä (kuivattuna)
2 valkosipulinkynttä


Paista kesäkurpitsapaloja hetki kattilassa. Mausta. Murskaa morttelissa tahnaksi.


Juustokastike
50 g voita
1 rkl vehnäjauhoja
maitoa
juustoraastetta (erilaisista juustonlopuista)

Kuumenna ja sulata voi kattilassa. älä anna ruskistua. Lisää jauhot ja sekoita tasaiseksi. Sekoita sitten joukkoon maito niin että saat tasaisen kastikkeen. Nakkaa perään juustoraastetta. On haastavaa, josko melko mahdotontakin pitää kastike juoksevana. Ei haittaa. Tämä onkin rentoa syömistä!

Sitten vain herkkutäytteitä rieskalle, kääritään kokoon ja nautitaan!

Hyvää ruokahalua, sanoisi suomalainen!

Tai sitten vaan että :"Syömään!"

Hirvipullat

Pakastimestamme löytyi hirvijauhelihaa. Tein siitä kokeilueriä nautittavaksi muussin kanssa.

Maun ja ulkonäön puolesta voiton veivät tuoreella timjamilla maustetut pullat, korianterinsiemenpullien tullessa toiseksi. Muut kokeilumausteet olivat katajanmarja ja ihan pelkkä suola sekä mustapippuri. Kuvassa taitaa olla tavallisia pullia, sillä timjamin tuomaa kaunista viherpilkutusta ei siinä ole näkyvissä.

Kokeilimme kiepauttaa hirvipulien päälle myös pekonia. Moiset lihapullat olivat myös oikein maistuvia ja niin erilaisia ilman pinnoitetta oleviin, ettemme oikein osanneet sanoa kummat olivat parempia. Ehkä oli hyvä että molemmanlaisia löytyi lautaselta!

Pekoni on osa puolikkaan possun tuhoamisurakkaa. Kiven Säästöpossussa ei ollut pekoninleikkuuvälineitä, joten saimme matkaan kylkipalan ilman luita. Siitä Jukka sitten pakkaskohmeisena leikkaili mahdollisimman ohuita siipaleita onnistuen oikein hyvin. Näiden lihasiivujen kohdalla huomioitavaa on, ettei niitä ole suolattu kuten kaupasta saatavia valmiita pekoneja.

TIMJAMILLA MAUSTETUT HIRVILIHAPULLAT

200 g hirvestä jauhettua jauhelihaa

1½-2 tl (ruusu)suolaa

2-3 tl tuoretta timjamia

mustapippuria myllystä

voita paistamiseen

(pekoni)

Sekoita liha, suola,pippuri ja timjami yhteen käsin. Pyörittele taikinasta pieniä pyörylöitä. Jos mielit, pyöräytä joidenkin pullien päälle luomupossun pekonia. Paista voissa pannulla.

Naapurin anopin portterihirvi

Portteriolut, tarkemmin sanottuna Fuller´s London porter, oli hyvää. Maistoin sitä hirveä marinoidessani ensi kertaa: olin aistivinani suklaata ja savua miellyttävällä tavalla paksunmakuisessa oluessa. Onneksi hirvellekin jäi hiukan lientä.

Seuraavan ohjeen sain naapuriltani, joka oli sanut sen taas anopiltaan. En ole aiemmin tehnyt hirveä ja lopputulos jännitti kovasti, varsinkin kun tarjosimme vieraille taas kerran testaamatonta reseptiä.

Hirvi oli maukasta, joskin hiukan kuivaa. Kaikki hirveä enemmänkin maistelleet sanoivat sen olevan ominaispiirre kyseessäolevalla lihalla, ei kokin paistosta johtuva asia. Ja nyökyttelivät lihan olevan hyvää.

Marinoidun lihan ympäriltä kerätty ja kokoonkeitetty liemi oli kuulemma huippumaukasta. Itse en tuosta tiedä koska pääni särki ruoan aikana niin hurjasti ettei syömisestä tullut mitään. Onneksi muut nauttivat.

PORTTERIHIRVIPAISTI

n. 1 kg paistia
1 pullo portterolutta
n. 0,5 dl mustaherukkamehua
vajaa 1 dl soijakastiketta
1 tl timjamia
6 katajanmarjaa
6 mustapippuria
2-3 lihaliemikuutiota tai vastaava määrä fondia
2 isoa valkosipulinkynttä litistettynä
1 iso sipuli lohkottuna
(paistopussi)

Kastike:
paistolientä siivilöitynä niin paljon kuin tulee
2 dl kermaa
(2 rkl maizenaa)

Kiehauta marinadin aineet, lisää liha ja keitä n. tunti tai kunnes mittari näyttää 75 astetta.

TAI

Voit myös marinoida lihan vuorokauden etukäteen ja paistaa uunissa, kuten me nyt teimme. Tällöin laita liha (jäisenä) paistopussiin marinadeineen ja laita jääkaappiin. Kääntele pari kertaa jotta marinadia imeytyy joka puolelle. Valuta ylimääräiset marinadit pois pussista juuri ennen paistoa. Meillä uuni oli noin 160 asteessa. Hirveä kypsyteltiin kunnes mittari näytti 75 astetta.

Liruta paistista valuneet liemet pussista kattilaan ja keitä kastiketta kokoon. Lisää kerma. Jos et keitä kastiketta kokoon, voit saostaa sitä esim. maizenalla. Sekoita tällöin maizenaa kylmän kerman sekaan ja saosta sillä kastike.

Meillä arvoliha nautiskeltiin osana syysmenuta.