Näytetään tekstit, joissa on tunniste *juusto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste *juusto. Näytä kaikki tekstit

perjantai 18. kesäkuuta 2021

Grillatut raparperi-broileri-halloumivartaat

Olipas hauska yhdistelmä makeaa, suolaista ja hapokasta rosmariinin tuodessa oman havuisen lisänsä mausteöljyssä. Kyse on Dani Hännisen Glorian Ruoka ja Viinissä ohjeistamasta grilliruuasta, joka oli helppo ja nopea saattaa kokoon. Ainekset vain pilkottiin, päälle sipeltiin sekoiteltua mausteöljyä grillauksen alkuun ja loppuun. Lehdessä oli ohjeistettu tekemään keralle smetanavaahtoa, mutta se jäi meiltä nyt tekemättä. Hyvin maistui ilmankin! 

Jukka tuumasi että hänellä menee aina reilusti enemmän mausteöljyjä grillaamisessa kuin on ohjeistettu. Tästäkin hän teki kolminkertaisen määrän, joskin muitakin aineksia taisi olla reilummin. Minä tuumasin että vartaat olisivat olleet hyviä ilman broileriakin, mutta muut olivat eri mieltä. 

RAPARPERI-HALLOUMI-KANAVARTAAT

400 g luomubroileria fileetä
2 raparperinvartta
200 g halloumia

mausteöljy:

2 oksaa rosmariiniä
1 valkosipulinkynsi
2 rkl rypsiöljyä
1 tl hunajaa
1 tl suolaa

varrastikkuja

Laita puiset varrastikut likoamaan veteen niin ne eivät syty niin helposti grillatessa. 
Leikkaa broilerifileet, raparperit ja halloumi sopiviksi paloiksi. Pujota varrastikkuihin. 
Laita varrastikut laakeaan astiaan. 
Sekoita mausteöljy. Sivele sitä tikuille. 
Grillaa vartaita käännellen noin 10 minuuttia.
Lisää mausteöljyä vielä ennen tarjoilua grillattujen vartaiden päälle. 


Blogimme muut raparperijutut läytyvät *raparperi-tunnisteen takaa

sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Loistava quiche eli juustopiirakka vappupiknikille

Minä rakastan suolaisia piirakoita. Muut perheenjäsenet eivät jaa intohimoani, vaikka monista piirakoista toki tykkäävätkin. Siksi meillä ei tehdä piirakoita ihan joka päivä eikä edes viikko. 

Suunnitellessamme vappupiknikkiä halusin mukaan ehdottomasti jonkin suolaisen piirakan, mieluummin uudella reseptillä. Hyllystä käteen osui aikoinaan arvostelukappaleena saatu Suvi Rüsterin Täydellinen ohje, jonka myötä piirakka muotoutui Quiche Lorraineksi, juustopiirakaksi. 

Ja voi miten hyvä piirakasta tulikaan! Luonteikas gruyèrejuusto takasi umamisen makumaailman, jota päälle asetellut ilmakuivatut kinkut täydensivät salvianlehtien mielenkiintoistaessa makua. Kokonaisuus oli minusta kauniin näköinen ja todella maukas! Reseptin mukaan piirakkaan pitäisi laittaa tuoreita salvianlehtiä, mutta kokonaisena kuivatut lehdet ajoivat vallan hyvin asian. 

Täydellinen ohje on muuten hieno reseptikirja. Siinä kerrotaan reseptin lisäksi kyseisen ruuan historiaa, kriittiset vaiheet perustellen ja annetaan vielä ammattilaisvinkit. Quichen kohdalla pro-vinkkinä annetaan mm. se, että piirakkavuokaa ei kannata voidella jottei taikina valu esikypsennyksen aikana alas reunoilta. 

Tänä vuonna vappupiknik nautittiin meillä olohuoneen lattialla, sillä ketään ei kiinnostanut mennä ulos hytisemään vilusta. 

LOISTAVA JUUSTOPIIRAKKA ILMAKUIVATULLA KINKULLA JA SALVIALLA

10 annosta

pohja
3 dl erikoisvehnäjauhoja
75 g kylmää voita
1 munan keltuainen
1 rkl vettä 

täyte
2 kananmunaa
3 dl kermaa
200 g hienoksi raastettua gruyérejuustoa
100 g ilmakuivattua kinkkua
12 salvianlehteä 

Nypi vehnäjauhot ja voi murumaiseksi seokseksi. Lisää joukkoon keltuainen ja vesi. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Kääräise taikina tuorekelmuun ja nosta jääkaappiin lepäämään ainakin 15 minuutiksi. 

Älä voitele piirakkavuokaa. Painele taikina jauhotetuin käsin piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa 200 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Pohjan tulee olla lähes kypsä ennen täytteen lisäämistä, muuten täyte imeytyy raakaan pohjaan. 

Sekoita kananmunat, kerma ja juustoraaste kulhossa. Kaada seos esikypsennetyn pohjan päälle. Asettele pinnalle ilmakuivattua kinkkua ja tuoreita tai kuivattuja salvianlehtiä. 

Kypsennä 175 asteisessa uunissa 30-35 minuuttia. Jos pinta alkaa tummua mutta piirakka ei ole vielä kypsä, asetapäälle leivinpaperi. Anna jäähtyä rauhassa ennen tarjoamista. 

torstai 13. kesäkuuta 2019

Mehevä lohi ja parmesaanikastike

Lohi on meillä aika harvinainen vieras. Kun se keittiöömme ostetaan, tulee kokeiltua monesti jotain erilaista ja uutta. Niin kävi tälläkin kertaa. 

Herkuttelimme työpäivän päälle uusilla perunoilla ja 42 asteisella lohella, jonka päälle oli liruteltu parmesaanikastiketta. Kokonaisuus oli ihan hurjan hyvä! Parmesaanikastikkeen maku oli ihanan suolainen ja syvä, lohi taas oli mehevää ja kaunista. Vaikka kastikkeen maku oli tuhti, kokonaisuus veti hyvinkin kesäisen puolelle uusien perunoiden kanssa. Tämä kokonaisuus sopisi loistavasti vaikka juhannuspöytään. Itse asiassa harkitsemmekin moista, sillä olemme luvanneet tehdä ystäväperheen mökille mennessä yhden illan ruuat ja Jukka käy juuri ennen Firenzessä reissussa. Jonkinlainen italialainen setti tämän lohen ympärille voisi olla kovinkin toimiva. 

Helppotekoinen ja nopea parmesaanikastike menisi hyvin varmasti myös muunlaistenkin lohiruokien kanssa, esimerkiksi lämmin- ja kylmäsavulohien kanssa. Makustelimme myös että naudan lihallekin kastike varmaan passaisi.

Ohje on uusimmasta Glorian ruoka & viinistä Trattoria Corretto-cateringin keittiömestarin ja ravintoloitsijan Jukka-Pekka Repon ohjeistamana. 
Suolaveden määrä riippuu suolaantumisastian koosta, meillä riitti litra vettä. 
Kastikkeen öljyä kannattaa passailla kananmunan koon ja halutunlaisen kastikepaksuuden mukaan vähitellen. Meillä jäi laittamatta neljäsosa desi oliiviöljyä. 

MEHEVÄ UUNILOHI JA PARMESAANIKASTIKE

neljälle

uunilohi
800 g lohifileetä
1 l vettä
1 dl merisuolaa

parmesaanikastike
1 kananmuna
1 rkl dijoninsinappia
1/4 dl valkoista balsamiviinietikkaa
1 1/4 dl oliiviöljyä
1 1/4 dl rypsiöljyä
50 g parmesaania raasteena
1/4 tl mustapippuria myllystä

tarjoiluun
parmesaanilastuja
rucolaa

Tee suolaliemi lohelle. Kiehauta vesi ja liuota suola veden joukkoon. Leikkaa lohifileestä pois selkä- sekä vatsarasva. Laita lohi reunalliseen astiaan. Kaada jäähtynyt liemi päälle niin että filee peittyy kokonaan. Anna kalan suolautua liemessä 30 minuuttia. 
Kuumenna uuni 120 asteeseen. Ota kala liemestä ja pyyhi pinta. Aseta lohifile leivinpaperin päälle uunivuokaan. Paina paksuimpaan kohtaan paistomittari. Kypsennä 35 minuuttia tai kunnes sisälämpö on 44 astetta. (Meillä Jukka otti kalan ulos uunista kohdassa 42 astetta koska lämpö aina nousee vielä hiukan). 
Tee kastike. Riko huoneenlämpöinen muna korkeaan, kapeaan astiaan. Lisää sinappi ja etikka. Laita sauvasekoitin kulhon pohjalle. Kaada päälle huoneenlämpöiset öljyt. Käynnistä sauvasekoitin kulhon pohjalla ja vatkaa kunnes kastike on majoneesimaista. Lisää kastikkeeseen raastettu parmesaani. Mausta mustapippurilla. 
Liruta kastiketta jäähtyneen kalan ylle nauhoina. Koristele rucolalla, parmesaanilastuilla ja muutamalla rouhautuksella mustapippuria. Jos tarjoat kalan lämpimänä, tarjoa kastike erikseen. 

torstai 2. toukokuuta 2019

Gluteeniton varsiselleripiirakka

 
En ole mikään erityisruokavalioiden ekspertti. Ystävissämme ja tuttavissamme on minimaalisen vähän ihmisiä, joilla olisi minkäänmoisia rajoitteita syömisen suhteen jos makumieltymyksiä ei lasketa. Kokemukseni ton-ton-ruokien saralta on siis olematon.
Yksi kavereistamme on gluteeniton. Hänen tullessa syömään olemme monesti tehneet luontaisesti gluteenittomia ruokia - esimerkiksi salaatteja, lihapatoja tai wokkia riisinuudeleilla. Kun kutsuimme hänet vappubrunssille jonne halusin leipoa varsiselleripiirakkaa, päätin kokeilla ensimmäistä kertaa gluteenittoman pohjan kokoonsaattamista. 

Hannan kehuttua blogissaan juustoista gluteenitonta pohjaansa uskalsin lähteä sen osoittamaan suuntaan. Ja hyvä että tein niin! Juustoinen pohja oli mukavan maistuva. Taikina oli helppo käsitellä. Leipoessa tinttanan oloinen taikina ei ollut semmoinen syödessä, vaan kevyen oloinen. Tätä pohjaa voin lämpimästi suositella muihinkin suolaisiin piirakoihin, sillä tyttäremme teki sen kanssa myös juustoisen kinkkupiirakan. 
Miedosti chiliseen varsiselleripiirakkaan löytyi ohje Glorian ruoka & Viini lehden numerosta 3/2019 Sanna Manderin ohjeistamana. Tykkäsimme täytteestä kovastikin! Maukkaat juustot toivat täyteläisyyttä, jota varsiselleri raikasti ja keveytti. Miedot chilit toivat mukavaa jälkipotkua ja syrjää piirakan makumaailmaan. Varsisellerin määrää voisin seuraavaan piirakkaan vielä lisätäkin. Chiliä olisi hyvä maistaa jo pilkkoessa, sillä osan ronklasin pois paistaessa nenän alkaessa kirvellä. 

Tätä teemme toistekin! 

VARSISELLERIPIIRAKKA
gluteeniton
piirakkavuoallinen

gluteeniton piirakkapohja:
200 g (n. 3 dl) vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta
50 g voita
½ tl suolaa
50 g voimakasta juustoa raastettuna
1 kananmuna
½ rkl omenaviinietikkaa
n. 3-4 rkl kylmää vettä
voinokare piirakkavuuan voiteluun

täyte:
200-250 g varsiselleriä 
2 vihreää (mietoa) chiliä
2 rkl oliiviöljyä
1 tl suolaa
½ tl mustapippuria rouhittuna

3 kananmunaa
3 dl kermaa
200 g voimakasta juustoa (esim. cheddar, parmesaani, pecorino)

Mittaa kulhoon jauhoseos, voi pieneksi kuutioituna, suola ja juustoraaste. Nypi taikina murumaiseksi seokseksi. Sekoita joukkoon kananmuna ja omenaviinietikka. Lisää vettä ruokalusikallinen kerrallaan kunnes taikinasta saa muodostettua kiinteän taikinapallon. Kääri taikina kelmuun. Laita jääkaappiin noin tunniksi. 

Tee täyte. Leikkaa varsiselleri ½ cm paksuiksi tikuiksi. Ota halutessasi siemenet pois chileistä ja maista chilien vahvuus. Pilko chilit. Pehmennä selleritikkuja ja chiliä ruokaöljyssä miedolla lämmöllä pannulla noin viisi minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla. 
Sekoita täytteen munat ja kermat keskenään. Lisää raastettu juusto. 

Voitele piirakkavuoka nokareella voita. Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Kaada päälle muna-kerma-juustoseos. Asettele - tai minun tavallani ripottele- päälle varsiselleri-chiliseos. 

Kypsennä uunissa noin 30 minuuttia, kunnes piirakka kiinteytyy ja saa kauniin värin pintaan. Tarjoile hiukan tai kokonaan jäähtyneenä. 

tiistai 30. lokakuuta 2018

Juustotarjotin rennosti

kaupallinen yhteistyö ARLA
Vietin nelikymppisiäni kavereiden ja ystävien kesken viime viikonloppuna. Juhlat tekivät minut hurjan onnellisiksi, sillä sain paikalle roppakaupalla tärkeitä ihmisiä. Vieraat todella tekevät juhlan! 

Muusta juhlasta lisää myöhemmin, mutta tässä alkuun jälkiruuasta. 

Olen aiemmin ollut melkoinen suklaahiiri ja nauttinut kovasti kaikesta makeasta. Ikä (?) on tehnyt tässä(kin) suhteessa tehtävänsä ja maku on muuttunut melko radikaalistikin. Otan ravintolassa ruokaillessa mieluummin alkupaloja pidemmän kaavan mukaan ja jätän vaikka jälkiruuan syömättä. Olen myös ottanut tartarin jälkiruuaksi kun en makeiden listalta löytänyt passelia vaihtoehtoa. Juustot ovat kuitenkin ikuinen intohimoni, varsinkin makean hillon kanssa naposteltuna. 
Omiin juhliini en siis lähtenyt väkästämään kakkua tai edes viitsinyt tilata moista. Sen sijaan ostin itselleni parhaiten passaavia kovia, kypsytettyjä juustoja. Tällä kertaa ne meinasivat Kalbach gruyereä ja kolmevuotista comtéa. 
Koska monet pitävät homejuustoista, päätin hankkia niitäkin valikoimaan yhteistyökumppaniltamme Arlalta. Castellon kermaisen pehmeässä Black-sinihomejuustossa yhdistyy lehmän- ja lampaanjuusto, mikä tuo siihen pientä makeutta. Castellon Brie-valkohomejuustossa ilahduttaa luomuisuus. Molemmat juustot ovat laktoosittomia. 

Juustojen keralle laitoin tarjolle suolaisia keksejä ja piparkakkuja, jotka sopivat erityisen hyvin sinihomejuuston kanssa. Itsekeitelty omena-varsisellerihillo toimii hienosti varsinkin kypsytettyjen juustojen kanssa, joten sitä halusin ehdottomasti tarjota juhlavieraille. 

Kyse oli rennon letkeistä juhlista, joten juustolautasten stailaukseen en käyttänyt aikaa lainkaan - kuten huomaatte. Hyvin näytti maistuvan näinkin, joskin olisi maistunut kuulemma enemmältikin jos leikkuuvälineet varsinkin kovemmilla juustoilla olisi olleet paremmat. Onneksi tutut ihmiset olivat minun hummatessa ymmärtäneet itse hakea keittiöstä kunnon puukon leikkaamiseen.

Pieneksi makeaksi tarjosin lakritsia, joka nykyään on suuhuni usein parempaa kuin suklaa. 

Itsehän unohdin maistaa jälkiruokia kokonaan, 
sillä tässä vaiheessa tanssitutti jo kovasti. 


sunnuntai 12. elokuuta 2018

Viikonloppuaamupala: briecroissant

kaupallinen yhteistyö ARLA
Huh huh. Ensimmäisestä koko perheen arkiviikosta on selvitty. Lomat ovat siis päättyneet kaikilta ja työt sekä koulut alkaneet. 

Muistelin juuri menneitä lomanloppumisia. Esimerkiksi sitä kun lopetin kotiäidin uran mennen töihin ja lapset aloittivat päiväkotinsa. Ei ollut ihan helppoa se aika sairasteluineen ja kränäisine aamuineen. Välillä piti polkea hoitoon huutavan lapsen kanssa ja miettiä minuutit tarkkaan että ehti ajoissa töihin. Nykyelämä tuntuu jo helpolta kun kaikki suoriutuvat ihan itse matkaan. Tahmaiset aamut lienevät näinä päivinä niitä tiukimpia. 
Vaikka elämä onkin lasten kasvamisen myötä juuri nyt helpompaa - tai hei, ehkä juuri siksi - halusimme juhlistaa ensimmäistä lomanjälkeistä viikonloppua syömällä vähän fiinimmän aamupalan. Mallia otimme tyttäremme kummien kesällä Yyterin mökillä loihtimasta aamusyömisestä

Kyse ei ole mistään vaikeasta, vaan hyviä, harkittuja makuja yhdistävästä kokonaisuudesta joka vielä näyttääkin hyvältä. Croissantti halkaistaan, sisään asetellaan siivutettua valkohomejuustoa ja tuoreita vadelmia. Päälle lorotetaan paksua balsamicoa noroina ja nautinto on valmis. 
Valkohomejuustona käytimme yhteistyökumppanimme Arlan Castello luomu Brietä juurikin sen luomuisuuden ja laktoosittomuuden vuoksi. Kyllä maistui hyvältä tujun kahvin kanssa terassilla nautittuna!

Miten sinä hellit itseäsi viikonloppuaamuisin?

torstai 5. heinäkuuta 2018

Fetatahna, kreikkalainen tuliainen keski-Suomesta

kaupallinen yhteistyö ARLA
Me tuomme harvoin matkoilta mitään tavaratuliaisia. Saatamme tuoda mausteita, juomia tai muita raaka-aineita kotikokkailuun, mutta siihen se melkeinpä jää. Sitä useammin tuomme makumuistoja reissuilta, joita kokeilemme sitten toistaa kotona. Näin kävi myös kun matkasimme keski-Suomeen muutama viikko sitten. 

Saimme viettää aivan ihanan lauantain ja sunnuntai aamupäivän Campasimpukoiden luona yökyläillen koko perhe. Meillä oli tosi leppoisaa keskenämme! Miehet kävivät lentonäytöksessä ja me muut mm. Jyväskylän satamassa jäätelöillä. Valmistelimme myös yhdessä ruokia iltaa varten. Minulle lankesi vieraassa keittiössä onneksi helppo homma: fetatahnan teko. 
Katsoessani ainesosalistaa tiesin Jukan rakastuvan tahnaan, sillä hän on semmoinen kaikkimömmöinen mies. Yllätyksekseni myös minä tykkäsin fetatahnasta ihan hurjasti erotuksena siihen että olisin pitänyt siitä hiukan. Päätin että tätä tehdään ehdottomasti kotonakin! Koostaessamme vieraille kreikkalaista iltaa tämä tahna pomppasi heti valmistettavien listalle. 

Seurasin Sarin ohjeita muuten ihan täsmällisesti, mutta tuoreet kirsikkatomaatit vaihdoin uteliaisuussyistä aurinkokuivattuihin tomaatteihin. Molemmat tahnat ovat todella hyviä, mutta tomaattien vaihto tekee niistä ihan eri luonteiset: tuoreilla tahna on raikkaampi, aurinkokuivatuilla syvempi ja umamisempi. 

Fetana käytin yhteistyökumppanimme Arlan Apetina kokkailujuustopalaa, perheen pierusyistä laktoosittomana. Hyvin toimi tämäkin, vaikkei aitoa fetaa olekaan. 

FETATAHNA

200 g Apetina Laktoositon pala
yhteensä kourallinen tuoretta ruohosipulia ja basilikaa
2 aurinkokuivattua tomaattia
½-1 dl oliiviöljyä
savustettua paprikajauhetta
sitruunamehua
mustapippuria

Murustele juusto korkeaan astiaan. Laita sekaan yrtit, ja aurinkokuivatut tomaatit sekä osa oliiviöljystä. Surrauta tahnaksi sauvasekoittimella. Lisää öljyä kunnes tahna on toivomasi paksuista. Mausta maistellen paprikajauheella, sitruunamehulla ja mustapippurilla.

Fetatahnaa tarjottiin kreikkalaisella arki-illallisella ystäväperheen kanssa. Tahnan lisäksi tarjolla oli munakoisosalaattia, patonkipaloja, marinoitua possua ja kanaa grillivartaissa, kreikkalaista salaattia, jogurttikastiketta, kalamatalaisia oliiveja, paahdettuja perunoita ja mausteisia makkaroita. Jälkiruuaksi lusikoimme kreikkalaista jogurttia karkkiporkkanoilla. 

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Pintxo vuohenjuustosta ja sipulihillokkeesta

Maistoimme tällaisen pintxon taannoisella San Sebastianin kaksinreissulla, kun pysähdyimme taas kerran lasilliselle, tällä kertaa Cocktail Bar Sebastopoliin. Pysähdys taisi sijoittua aamupalan ja ginikauppaan menon väliin. Matkaa oli kuitenkin reilu puoli kilometriä. 
Pintxo oli koottu leipäpalasta, ilmakuivatusta kinkusta, paistetusta vuohenjuustosta ja makeasta sipulihillokkeesta. Tämä tarjoiltiin kylmänä. Suolaisen ja makean leikki täytti suun eri tekstuureiden hivellessä makunystyröitä. 
Minä en erityisemmin pidä vuohenjuustosta. Sellainen perusmarkettikamaa kermaisempi menee kyllä hyvin, mutta juustoista puhuttaessa vuohenjuusto ei ole ensimmäisenä herkkuna mielessäni. Tässä kokonaisuudessa se kuitenkin maistuu todella hyvältä. Tai siis täydentää kokonaisuuden herkuksi, miten vaan. 
Koostaessamme naapureille espanjalaista iltaa teimme yhtenä alkupalana myös näitä pintxopöytään. 

Hyvän makuinen ja punasipulisuudessaankin kivan värinen sipulihilloke löytyi Soppa 365 sivulta Anne-Maaritin lisäämänä. Me teimme pienen tarpeen vuoksi reseptin puolikkaana ja silti sitä hiukan jäi lasipurkkisäilöttäväksi jääkaappiin.

SIPULIHILLOKE

2 punasipulia
1 keltasipuli
1 valkosipulinkynsi
½ dl vettä
½ dl väkiviinaetikkaa
½ dl sokeria

Kuori sipulit. Leikkaa ohuiksi renkaiksi/puolirenkaiksi.
Silppua valkosipulinkynsi.
Laita pieneen kattilaan vesi, etikka ja sokeri. Kuumenna seos kiehuvaksi.
Lisää sipulit.
Miedonna lämpöä ja muhita sipuleita noin 15 minuuttia kunnes ne ovat kunnolla pehmenneet.
Tarjoa jäähtyneenä.

tiistai 26. joulukuuta 2017

Suupaloja uuden vuoden vastaanottajaisiin

kaupallinen yhteistyö ARLA 

Me emme ole kotona vastaanottamassa uutta vuotta. Jos olisimme, kattaisin pöytään paljon erilaisia suupaloja, joita sopisi sitten huuhtoa alas kuohuvan ja/tai gin & tonicin kanssa. Monet sormisyötävistä suupaloista on valmisteltavissa etukäteen, jolloin juhlahetkeen jää vain kokoaminen. Jos vielä rennommin kattaa, voi tahnat laittaa kulhoon ja vierelle vaikkapa vaaleaa näkkäriä tai keksejä joille tahnaa lusikoida.

Harkitut makuyhdistelmät tuovat elegantisti tarjoiltuna juhlavaa tunnelmaa. Itse ainakin rakastan maistella erilaisia makuja ja vertailla sitten niitten passaavuutta juomaan. 

Olemme tehneet Arlalle kerran kuussa jo pidemmän aikaa jutun, useimmiten jonkin reseptin. Tämän jutun kuvitetut sormisyötävät on koottu niiden joukosta. Kuvan alta löytyy linkki kuhunkin reseptiin. Näiden lisäksi blogista löytyy mielenkiintoisina sormisyötävinä esimerkiksi lakritsia ja tomaattia filokupeissa, raikkaasti maustettua manchegoa ja maa-artisokkaa sekä kylmäsavulohta sipulikupeissa unohtamatta juustoisia kukkakaalipyöryköitä




perjantai 27. lokakuuta 2017

Kurpitsaa ja paistettua tuorejuustoa

kaupallinen yhteistyö ARLA
Tässä ruuassa on rutkasti syksyä paitsi maussa myös väreissä. Kurpitsaa muhitetaan sipulin kanssa uunissa niin että molemmat pehmenevät herkullisiksi. Makua terävöitetään salvialla, chilillä ja punaviinietikalla. Tuttuun ruokaan lisättiin nyt pannulla paistettua tuorejuustoa,jonka pinta rapsakoitui kivasti sisuksen jäädessä edelleen pehmeäksi. 
Teemme Arlalle kerran kuussa postauksen johonkin heidän tuotteeseensa liittyen. Lokakuun toiveena oli tehdä jotain uutuustuoteesta Apetina Queso Fresco. Olen kokeillut juustoa ansiokkaasti paistettuna lounassalaatin päälle ja murustettuna keiton yllä. Muut bloggaajat ovat kokanneet juustoa mm. kuorrutettuina tikkuina ja perunankuoritäytteenä papujen kanssa
Herkutellessamme viikonloppuna grillatuilla entrecôte-pihveillä mietin kuumeisesti kivaa lisuketta niille. Päädyin salviapitoiseen kurpitsapaistokseen, mutta halusin siihen uutta kulmaa paistetun juuston avulla. Olimme lopputulokseen hurjan tyytyväisiä, vaikka chiliä humpsahtikin hiukan aiottua enemmän. 
Tämä ruoka toimii loistavasti vaikkapa grillatulle lihalle tai lämpimänä lounassalaattina. Jos tarjoat kurpitsa-juustopaistoksen itsekseen, lisäisin jotain pureskeltavaa suutuntumaksi.  Sellainen voisi olla vaikkapa paahdettu sipuli tai erilaiset paahdetut pähkinät. 

KURPITSAA JA PAISTETTUA TUOREJUUSTOA

400 g kurpitsaa
4+2 rkl oliiviöljyä
2 sipulia viipaloituna
12 tuoretta salvianlehteä
hyppysellinen kuivattua chiliä
1 rkl punaviinietikkaa
suolaa
mustapippuria

ruokaöljyä paistamiseen

(päälle paahdettua sipulia tai pähkinää)

Poista kurpitsasta siemenet ja kuori. Leikkaa noin sormen paksuisiksi viipaleiksi.
Pane 4 ruokalusikallista öljyä uunivuokaan ja lisää sitten sipuliviipaleet. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita hyvin.
Asettele kurpitsaviipaleet sipulisiivujen päälle. Laita näiden päälle salvianlehdet.  Liruttele ylle loppu öljy. Mausta chilillä, pippurilla ja suolalla. Anna paistua 225 asteisessa uunissa puolisen tuntia niin että kurpitsasiivut pehmenevät.

Pirskota valmiin paistoksen päälle punaviietikkaa. 
Kurpitsapaistoksen ollessa uunissa siivuta juusto ja paista siivut molemminpuolin runsaassa öljyssä pannulla niin että pinta ruskettuu. Nosta siivut kurpitsapaistoksen päälle. 

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Loistavat juusto-perunakroketit serranolla

Minä rakastan kroketteja! Tilaan niitä melkein aina tapaspöytään Espanjassa reissatessa. Parhaimmillaan rapsahtavan rapea, ohut kuori yhtyy maistuvaan täytteeseen, jonka ei todellakaan tarvitse olla silkoisen siloinen. Huono puoli kroketeissa on että niillä saa helposti poltettua kitalakensa. 

Taannoiseen vieraspöytään tein Glorian ruoka & viini-lehden 3/2017 ohjeella juustoisia perunakroketteja lisäten sekaan vielä serranoa. Varsinkin aikuiset pitivät kauniin ruskeista, friteeratuista palloista kovasti. 
Alkuperäiseen ohjeeseen verattuna saimme pyöritettyä taikinasta enemmän palloja. Kananmunia meni sitä rataa sitten tuplaten. Ohjeen vehnöjauho- ja korppujauhomäärä on ohjeellinen, sitä saattaa mennä enemmänkin. Kroketit oli helppo muotoilla ja tehdä tällä ohjeella, joten teemme taatusti näitä toistekin. Kroketit ovat myös siitä käteviä, että perunasoseen voi valmistaa ja maustaa jääkaappiin jo vaikka edellisenä iltana. 

Blogista löytyy aiemmin hiukan eri tyyliin valmistetut korvasienikroketit ja hauki-kapriskroketit.
JUUSTO-PERUNAKROKETIT SERRANOLLA
30 kpl

1 kg jauhoisia perunoita
2 rkl lehtipersiljaa hienonnettuna
3 rkl huoneenlämpöistä voita
½ tl suolaa
1/4 tl valkopippuria
1/4 tl chilihiutaleita
200 g manchego-juustoa
150 g serranoa pilkottuna

leivitykseen
4 kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja
3 dl panko-tai korppujauhoja

friteeraukseen
monta desiä rypsiöljyä

Pese perunat. Keitä perunat kuorineen. Kuori perunat kuumina. Painele siivilän läpi soseeksi. Lisää hienonnettu persilja, voi ja mausteet. Sekoita. Peitä seos kelmulla. Laita jääkaappiin noin 2 tunniksi. 

Raasta juusto ja pilko serrano. Lisää ne perunasoseen joukkoon. 

Pyörittele seoksesta tasakokoisia palloja. 

Riko kananmunat lautaselle. Vatkaa niiden rakenne rikki. 
Laita toiselle lautaselle vehnäjauhoja.
Laita kolmannelle lautaselle korppujauhot. 

Pyörittele perunapallot ensin huolellisesti vehnäjauhoissa, sitten kananmunissa ja lopulta korppujauhoissa niin ettö pallot ovat kauttaaltaan kuorruttuneet. 

Lämmitä öljy paksupohjaisessa kattilassa 180 asteiseksi. Paista kroketit öljyssä muutamassa erässä kullanruskeiksi. Laita valuttamaan ylimääräiset öljyt talouspaperin päälle. Tarjoa heti. 

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Raikkaasti maustettu manchego

Tämä ohje on helppoakin helpompi, mutta silti -tai ehkä siksi- se ilahdutti maullaan meitä kovasti taannoisessa vierastarjoilussa. Manchegot maustetaan kaikessa yksinkertaisuudessaan hunajalla ja limetin kuorella saaden aikaan makea ja raikas setti. 

Idean nappasimme Mikko Takalan ja Sami Rekolan Street Food-kirjasta. Tosin unohdimme lisätä mustat seesaminsiemenet, jotka olisivat varmaan tuoneet mukavaa rakennetta settiin. Kivan näköisen pilkutuksen nyt kuitenkin. Takala on valuttanut mausteet juustokuutioiden ylle, me pyöräytimme ne kauttaaltaan astiassa. 
Varrastimme juustot coctailtikkuihin, keihästäen osaan myös oliiveja. 

Ihanan iisiä ja hullun hyvää! Suosittelemme!
HUNAJAINEN MANCHEGO LIMETISTI

250 g manchego-juustoa
2 rkl juoksevaa hunajaa
1 limetin kuori raastettuna
(2 rkl mustia seesaminsiemeniä)
mustia ja vihreitä oliiveja
varrastikkuja

Leikkaa juusto isohkoiksi kuutioiksi niin että tikut pysyvät niiden voimin pystyssä. Laita kulhoon. Valuta päälle hunajaa, raastettu limetinkuori (ja seesaminsiemeniä). Pyöräytä niin että kaikki juustopalat maustuvat. 
Keihästä juustot varrastikkuihin yhdessä oliivien kanssa. 

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Vuohenjuustoinen punajuuripiirakka

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ / ARLA
Punajuuri on minulle suuri herkku, mutta mieheni on sille valitettavasti allerginen. Siksi kauniinpunaista juuresta tulee harvoin kokattua kotona. Punajuurihimon yltyessä suureksi päätin leipoa siitä piirakan ja viedä sitä sitten vaikka työkavereille, että herkku tulisi syötyä. Piirakasta tulikin niin erinomainen, että luulenpa työkaverien ilahtuvan huomenna. 

Hunajalla ja balsamicolla maustettu punajuuri kohtaa piirakan täytteessä vuohenjuuston upotettuna timjamilla maustettuun tuorejuustoon ja kermaan. Pitääkö kuvailla vielä enemmän vai uskotko jo että herkkua on? Ajattelin itsekin ottaa piirakkaa huomenna lounaaksi pinaattipohjaisen salaatin kanssa jossa on reilusti cashew-pähkinöitä.
Innostus tähän punajuuripiirakkaan lähti Alisan blogista, jonne herkku oli päätynyt muokattuna Maku-lehden päätoimittajan Satu Koiviston piirakasta. Omassa toteutuksessani menin mutkat oikoen. En esimerkiksi keittänyt punajuuria lainkaan etukäteen, vaan paistelin raakaa punajuuriraastetta noin vartin verran pannulla. Pohjaan lisäsin suppilovahvero"jauhetta", eli kuivattuja suppilovahveroita pieneksi murskattuna. Sientä olisi voinut olla enemmänkin niin olisi maistunut selkeämmin muiden vahvojen makujen joukossa. Vehnäjauhoina käytin spelttiä, mutta tavallinen käy yhtä lailla. Minusta vain speltti-punajuuri-sienet-vuohenjuusto on ihanan juureva porukka, joiden maut menevät muhevasti yhteen. Koita vaikka! 

PUNAJUURIPIIRAKKA

piirakkavuokaan

pohja:
3 dl (speltti)vehnäjauhoja
100 g Arla laktoositon vähemmän suolaa meijerivoita
1 tl suolaa
2 tl kuivattuja suppilovahveroita murustettuna
1 kananmuna
2 rkl kylmää vettä
½ rkl Arla laktoositon vähemmän suolaa meijerivoita vuuan voiteluun

täyte:
3 punajuurta
1 punasipuli
1 rkl oliiviöljyä
1 rkl balsamicoa
1 rkl hunajaa

150 g pehmeää vuohenjuustoa
150 g Arla tuorejuusto maustamaton laktoositon
1 dl Arla luomu kuohukermaa Suomesta
3 kananmunaa
1 tl suolaa
2 rkl timjaminlehtiä oksistaan riivittynä

Aloita pohjan leipomisesta. Yhdistä kulhoon jauhot, suola ja suppilovahverojauhe. leikkaa voi pieniksi kuutioiksi ja nypi se jauhojen sekaan. Lisää kananmuna ja vesi, sekoita nopeasti. Muotoile taikinasta pallo ja laita jääkaappiin noin puoleksi tunniksi.

Kuori punajuuret ja raasta ne. Pilko sipuli pieniksi paloiksi. Paista näitä kasviksia pannulla oliiviöljyssä noin 15 minuuttia miedolla lämmöllä. Mausta hunajalla ja balsamicolla.

Murusta vuohenjuusto pienemmiksi paloiksi. Sekoita kulhossa keskenään vuohenjuusto, tuorejuusto, kerma, 3 kananmunaa, suola ja timjami.

Voitele vuoka. Painele taikina pohjalle ja reunoille. Laita päälle leivinpaperi ja painoksi kuivattuja herneitä tai riisiä. esipaista piirakkapohjaa 175 asteisessa uunissa 15 minuuttia.

Ota leivinpaperi ja painot pois. Levitä pohajlle ensin juuresseos ja päälle juustoseos. Kypsennä uunissa noin 25 minuuttia, kunnes piirakan pinta on saanut hiukan väriä.

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Glögi-juustokakku valkosuklaalla

Ihanaa, että joskus kyläilyt onnistuvat nykyäänkin ilman viikkoja aiemmin lähettyjä kutsuja ja suunnitelmia. Tuumasimme Jukan kanssa alkuviikosta, että perjantaina meillä ei olisi mitään ohjelmaa. Samalta istumalta päätimme kokeilla josko kahdella ystäväperheelläkin olisi vapaata. Meitä lykästi ja saimme yökylään yhteensä seitsemän henkeä. Poitsumme huone oli yhtä isoa petiä, kun sänkyjä yhdisteltiin ja patjoja aseteltiin lapsia varten. Aikuisille levitettiin sohvasänky olohuoneeseen ja pumpattiin patja tyttären huoneeseen. Sopu sijaa antaa. 
Lupasin illaksi rentoa syötävää, mikä meinasi nyt luomupossun kaslerista muhitettua kuubalaista ropa viejaa. Laitan ohjetta siihen myöhemmin, sillä sitä ehdittiin jo instagrammin puolella pyydelläkin. Jälkiruuaksi tein pitkästä aikaa juustokakun, johon halusin näin pikkujouluaikaan glögikiilteen. Sopiva ohje löytyi Maku.fi-sivustolta. Tein torstai-iltana pohjan ja moussen ja kiilteen vasta perjantaina puoliltapäivin töiden jälkeen. Näin jaettuna kakun leipominen ei tuntunut lainkaan työläältä tai aikaa vievältä. 
  
Lopputulos oli oikein maukas! Mousse oli ihanan pehmoista rakenteeltaan ja valkosuklaisuudessaan kovasti tuhtia. Piparkakkupohja sopi hyvin joulunalusaikaan. Glögikiille punaisuudessaan teki kakun kauniiksi. 
Tosin uumoilin kiilteen tulevan tummemmmaksi, enkä niin tarkkaan tasoitellut moussea. Kiille olikin kovasti läpikuultavaa, jolloin kaikki möykyt näkyivät selvästi. Kertokaas taitavat leipojat millä keinoin kiilteen saisi tummemmaksi ilman liian tukevaa glögimakua?


GLÖGI-JUUSTOKAKKU VALKOSUKLAALLA
noin 16 palaa

pohja
200 g piparkakkuja
100 g voita

valkosuklaamousse
2 dl kuohukermaa
300 g maustamatonta tuorejuustoa (ei kevyttä)
150 g valkosuklaata
1 dl tomusokeria
¼ tl vaniljaa TAI 1 tl vaniljasokeria
4 kpl liivatelehteä
2 rkl sitruunamehua

glögikiille
3 kpl liivatelehteä
3 dl glögiä

pohja:
Murskaa piparkakut puhtaassa pakastepussissa, kaulimella päältä painaen tai surrauta monitoimikoneessa jauhomaiseksi.
Sulata voi. Sekoita siihen piparimuru.
Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan (Ø 22 cm) reunan ja pohjan väliin. Painele keksimuru tiiviisti vuoan pohjalle. Siirrä kakkupohja jääkaappiin odottamaan.

valkosuklaamousse:
Vatkaa kerma vaahdoksi. Notkista tuorejuusto lusikalla kännellen. Paloittele valkosuklaa. Sulata suklaa miedolla teholla mikroaaltouunissa välillä sekoittaen. Yhdistä kermavaahto, tuorejuusto ja valkosuklaasula. Mausta seos tomusokerilla ja vaniljalla.
Liota 4 liivatelehteä kylmässä vedessä viisi minuuttia. Kuumenna sitruunamehu kattilassa ja nosta pois liedeltä. Purista liivatelehdistä ylimääräinen vesi pois. Sekoita liivatteet hyvin kuumaan sitruunamehuun, jolloin ne liukenevat mehuun. Anna liivateseoksen jäähtyä pieni hetki. Sekoita se muihin mousseaineksiin ohuena nauhana. Levitä ja tasoita mousse piparkakkupohjalle.
Nosta juustokakku jääkaappiin muutamaksi tunniksi (tai yön yli) hyytymään.

glögikiille:
Liota 3 liivatelehteä kylmässä vedessä viitisen minuuttia. Mittaa 1/2 dl valmista glögiä kattilaan. Kuumenna glögi kiehuvaksi, ja nosta kattila pois liedeltä. Purista liivatelehdistä ylimääräinen neste pois ja liuota liivatteet kuumaan glögiin. Lisää liivateseokseen loput 2 1/2 dl glögiä. Anna seoksen jäähtyä haaleaksi ja valuta se varovasti valkosuklaamoussen päälle. Nosta kakku jääkaappiin hyytymään 4–5 tunniksi tai yön yli.


Säilytä glögi-juustokakku ennen ja jälkeen tarjoilun jääkaapissa.

tiistai 12. heinäkuuta 2016

Leivänpaahtimessa paahdetut munakoisot

yhteistyössä ARLA 
Munakoiso on minulle ainainen intohimon aihe, kun ruuasta puhutaan. Tämä vihanneshedelmä hurmaa paitsi ulkonäöllään, myös maullaan ja monipuolisuudellaan. Munakoisoruuissa on vähän samaa kuin sieniaterioissa - lihan syöminen vähentyy. Blogistamme löytyy useita munakoisoreseptejä, joissa kasvista käytetään ihan eri tavoilla. Näistä esimerkkinä vaikkapa grillatut munakoisot sahramijogurttikastikkeella, munakoisovuoka villisialla, cheddar-bataattitäytteiset munakoisokääröt ja munakoisoraaste

Voitte siis kuvitella miten ilostunut olin kun näin MieliRuoka-blogissa Outin kokeilemana leivänpaahtimella paahdetut munakoisotoastit. Himoamani munakoiso yhdistyy helppoon ja nopeaan reseptiin, joka toteutetaan hullunhauskasti leivänpaahtimella. Aikoinaan ylioppilaslahjaksi saamaani paahdinta on (tässä muutaman vuoden ajan) käytetty meillä aiemmin...tuota...leivän ja karjapiirakoiden paahtamiseen. Tasan. Vaan nyt muuttuu meininki. Outi on testannut myös bataattikiekkojen paahtamista, niitäkin onnistuneesti. Idean hän oli saanut taas tuulian blogista. Ihan hullua ja mahtavaa! Leivänpaahdin onkin kasvispaahdin!
Idea ja toteutus on hirvittävän yksinkertainen:
Siivuta munakoiso noin puolen sentin viipaleiksi ja leikkaa paahtimeen mahtuviksi paloiksi. 
Paahda leivänpaahtimen suurimmalla teholla 2-3 kierrosta, riippuen miten tehokas paahtimesi on. 
Päällystä paahdetut munakoisot millä ikinä mielit. 

Lopputuloksena on päältä rapsakat, sisältä pehmeät munakoisosiivut ilman öljyllä läträämistä. Päälle laitettavat lisukkeet vievät ruuan aasialaiseen, välimerelliseen tai mihin vaan suuntaan. Meillä jääkaapin sisältö määräsi tällä kertaa päälle laitettavat herkut ilman että niitä oli erikseen leivänpaahdinmunakoisoille tuumailtu. Jotain kosteaa tai tahnaa tulee heti munakoison pinnalla olla, jotta kokonaisuus ei käy kuivakaksi ja täytteet pysyvät hyvin siivun päällä. Outi käytti omissa paahdetuissa munakoisoissaan tahinia ja suositteli myös hummusta, me etenimme Arla Apetinan laktoosittomilla välimerellisillä juustopaloilla. Kutsumme niitä tutummin fetaksi, vaikka tarkimmat henkilöt saattavatkin siitä ärsyyntyä. Murskasimme ennen päällystämistä fetan haarukalla, joskin voihan fetasta tehdä vaikka tahnaakin yhdessä ranskankerman kanssa
Suosikkipäälliseksi nousi feta-mustapippuri-kantarelli-krassinlehti. Tähän kokonaisuuteen paistoimme pannulla nopeasti kesän ensimmäiset lilliputtikantarellit. 
 Raikas ja klassinen yhdistelmä oli feta-mustapippuri-aurinkokuivattu tomaatti-tuore tomaatti-basilika.
 
Kirpsakan kivaksi kokonaisuukseksi muodostui feta-mustapippuri-aurinkokuivattu tomaatti-pikkelöity varsiselleri. Jukka sai omaan munakoisoonsa eiliseltä grilliaterialta jäänyttä sataykastiketta. 
Munakoisotoastit käyvät hyvin gluteenittomaksi aamupalaksi, jossa munakoiso korvaa leivän. Me innostuimme leivänpaahtimella paahdetuista munakoisoista eniten alkupala- tai brunssitarjottavana. 

Blog Widget by LinkWithin