Munakoisopyörykät ja linssikastike suppilovahveroilla

Pääsimmepä eräänä syksyisen aurinkoisena päivänä osallistumaan ruokablogikaveri Hannan Kasvis ruokakirjan julkkareihin heillä kotonaan. Miten ihana idea kutsua meidät ruokabloggaajat nauttimaan yhteisen pöydän ääreen kirjan kasvisherkkuja juurikin ohjeiden syntysijoille. Lautaselle sopi nostaa mm. kokonaisena paahdettua, tahinikuorrutteista kukkakaalia ja indonesialaista gado gado salaattia. 

Kasvis ruokakirja on selkeästi jaoteltu kirja, jonka ohjeet ovat vegaanisia tai gluteenittomia hetsillään tai kirjan vinkeillä sellaiseksi muutettavissa. Sekasyöjänä mietin myös (voiko tällaista kasviskirjan yhteydessä sanoakaan) että jos kasvisproteiinit eivät nappaa, saa ohjeista helposti myös vaikkapa jauhelihaisia versioita. 

Hannan kuvat ovat kauniita, mutta eivät ylistailattuja. Ne kertovat uskottavasti, että ruoka on herkullista ja mahdollista tehdä suht helposti kotikeittiössä. 

Kiinnostavia reseptejä ovat esimerkiksi BBQ-burger punajuuri-falafelpihvillä, selleripihvit ja kukkakaalipasta paistetulla parsalla. Hannan kirjan ohjeella voisi ottaa myös uusinnan nyhtökauran kanssa, sillä ensi kosketuksemme nyhtikseen porottoman käristyksen muodossa oli kaikkea muuta kuin onnistunut. Nyhtökauratortillat tai nyhtökaura pad thai voisivat olla potentiaalisia reseptejä. Nyhtöherneestä en ollut kuullutkaan ennen kuin luin moisesta täytettyjen bataattien kohdalla. 

Suurena munakoisofanina päädyin kuitenkin ensialkuun pyöräyttämään munakoisoisia pyöryköitä, joskin korvasin basilikan korianterilla kasvihuoneemme sisällön vuoksi. Kirjan linssi-lehtikaalikastike vaihtui linssi-suppilovahverokastikkeeseen, sillä lehtikaalia meillä ei ollut mutta sieniä yllinkyllin. Maut passasivat hienosti yhteen, joskin lehtikaali olisi raikastanut ulkonäköä mukavasti. Munakoisomassan pyöryköittäminen hermostutti, mutta turhaan. Hyvin pysyivät koossa. Tosin olisi pitänyt seurata ohjetta tarkemmin ja muotoilla massasta pieniä pyöryköitä niin homma olisi ollut vielä yksinkertaisempaa. Sitruuna ja kaprikset toivat pyöryköihin hauskan raikasta makua!

Meillä munakoisopyörykät ja linssikastike tarjottiin täysjyväbasmatiriisin kanssa. Ruoka toimi hienosti myös seuraavana päivänä lounaaksi lämmitettynä, sillä lapsinirsoilujohtoisesti ruokaa jäi. Onneksi.

MUNAKOISOPYÖRYKÄT

neljälle

1-2 munakoisoa (n. 350 g)

1 pieni sipuli

3 valkosipulinkynttä

2 rkl öljyä

2 dl (gluteenittomia) korppujauhoja

2 rkl pieniä kapriksia

1 sitruunankuori raastettuna

1 rkl sitruunamehua

½ rkl balsamiviinietikkaa

1/4 tl chiliä

2 rkl tuoretta basilikaa tai korianteria hienonnettuna

suolaa

mustapippuria

öljyä paistamiseen

Leikkaa munakoiso pieniksi kuutioiksi. Kuori ja hienonna sipulit. Kuumenna pannu, lisää öljyä. Freesaa sipuleita ja munakoisopaloja miedolla lämmöllä, kunnolla munakoiso on saanut kunnolla väriä ja pehmennyt. Anna jäähtyä hetki.  Kaada seos kulhoon tai tehosekoittimeen. Lisää loput aineet ja mausteet. Surrauttele melko sileäksi massaksi tehosekoittimella tai sauvasekoittimella. Muotoile massasta pieniä pyöryköitä. Paista pannulla öljyssä noin kymmenen minuuttia.

LINSSIKASTIKE SUPPILOVAHVEROILLA

neljälle

3 dl kypsiä linssejä (n. 230 g)

1 punasipuli

1 rkl öljyä

pari kourallista suppilovahveroja

400 g säilyke(kirsikka)tomaatteja

1 rkl hunajaa tai vaahterasiirappia

suolaa

mustapippuria

Keitä linssit kypsiksi ohjeen mukaan tai käytä valmiiksi kypsennettyjä. 

Kuori ja hienonna punasipuli. Kuumenna öljy kasarissa ja freesaa punasipulia muutama minuutti. Lisää pannulle sienet ja paista niistä neste pois. Lisää pannulle kirsikkatomaatit ja kuumenna. Lisää joukkoon linssit ja hunaja. Anna muhia muutama minuutti. Mausta suolalla ja mustapippurilla. 

***

Chocochilin Elina on testannut kirjasta bataattimakaronilaatikon, 

52 weeks of deliciousnessin Anne on koonnut lehtikaalicaesarin

ja Ruoka-alkemisti porkkana-bataattikeiton thaimarinoidulla tofulla

Maukas chorizosalaatti + arvonta

Tästä chorizo-kikhernesalaatista veikkaan hittiä grilliruuan kaveriksi kesällä. Mielessä on jo kuuma päivä, jolloin puugrillin tuoksu täyttää pienen pihamme, Jukka grillaa rasvaista entteriä ja minä loikoilen riippumatossa roselasi kädessä kun olen ensin valmistellut tämän salaatin maustumaan. 

Maistui salaatti toki eilen lounaallakin töissä, mutta veikkaan tunnelmalisän parantavan makua entisestään. 

Salaatti on helppo saattaa kokoon muutamasta raaka-aineesta ja marinadista. Maku on mausteisen mukava, kevyehkö ja täyttävä. Makkara tuo kivaa rasvaisuutta ja punasipuli miedon kirpsakkaa rapsakkuutta. Paprikoiden grillaaminen ja kuoriminen on salaatin työläin osa, joten kovin työläs se ei ole, kunhan polttaa paprikat ihan mustiksi. Makea maku ja pehmeä suutuntuma palkitsevat kyllä kuorimisen vaivan!

Salaatti on kotoisin bloggaajakollega Erja Ariela Säkkisen uutukaiskirjasta Andalusian auringossa - kulinaristiretkiä Jerezistä Jerusalemiin. Tiesin Arielan jakavan rakkauteni mustekala- ja munakoisoruokiin, mutta sitä en ennen kirjaa tiennyt että meillä on sama tapas-suosikki - ohuesti paneroidut kroketit. Niitä kokeilen varmasti kirjan ohjeella, serranolisällä. Mustekaloihin ja munakoisoon löytyy kirjasta useita reseptejä, mielenkiintoisimpana uppopaistetut munakoisosiivut jotka nautitaan ruokohunajan tai vaahterasiirapin kanssa. Yhtä lailla kiinnostavaksi nousevat kirsikkagazpacho, ja syyrialainen kananmaksa granaattiomena-siirappikastikkeessa. 

Kulinaristiretkikirjassa makumatkataan Andalusiassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä, joissa kirjoittaja on paitsi reissannut myös asunut. Arvostan sitä, että Ariela on antanut myös ravintolasuosituksia paikanpäälle, sillä hinku matkustaa varsinkin Israeliin senkuin kasvoi tämän kirjan myötä. Pidän kovasti jutuista reseptien ohessa, joiden myötä opin mm. sen mitä meinaa jos joku tuumaa minulle "olkoon chrein kanssasi". Niitä olisi saanut olla vieläkin enemmän, mutta toisaalta vastaavia turinoita löytyy onneksi myös paljon Arielan blogista Andalusian auringossa. 

Selaillessa Andalusian auringossa-kirjaa minulle nousee hinku tehdä brunssi kokonaan teoksen antimilla. Brunssille katettaisiin ainakin tässä ohjeistettua chorizo-kikhernesalaattia, espanjalaista majoneesista perunasalaattia äyriäisillä, mausteisessa tomaattikastikkeessa kypsennettyjä kananmunia eli shakshoukaa, maurilaisia lihavartaita grillistä ja arabialaisia minipizzoja. Churrot appelsiinisella suklaakastikkeella saisivat päättää brunssin makeasti. Tämän pöydän äärelle kelpaisi kutsua kaveriporukan nautiskelemaan ja nauramaan, sillä moinen on tapana kirjan kulttuureissakin: jakaa rakkautta ruuan kautta yhteen kokoontumalla.

Eikö vaan olisikin kiva omistaa tämä kirja ja tehdä omia brunssi- tai lounassuunnitelmia lomapläänäilyistä puhumattakaan? Kirjasta kiinnostuneet voivat jättää sähköpostinsa tämän jutun kommentteihin. Sunnuntaina 26.3 klo 20 lupaan arpoa yhdelle onnelliselle tämän ihanuuden. 

SALAATTI KIKHERNEISTÄ, CHORIZOSTA JA PAAHDETUISTA PAPRIKOISTA

Garbanzo con chorizo y pimientos

lounaana 2-3:lle, lisukkeena useammalle

1 tlk kikherneitä (valutettuna paino 240g)

1 pieni punasipuli, ohuina renkaina

3 paahdettua punaista paprikaa (tai 1 prk valmiiksi paahdettuja paprikoita)

200 g chorizoa (kesto- tai raakamakkarana)

nippu rucolaa

nippu lehtipersiljaa

marinadi

½ dl mietoa öljyä

1 rkl sherryviinietikkaa

½ tl pimientonia (savupaprikajauhetta)

 ¹⁄₄ tl juustokuminaa
 ¹⁄<sub>4 tl korianterinsiemeniä, jauhettuna
suolaa
mustapippuria

tarjoiluun
sitruunalohkoja</sub>

_{Valuta kikherneet lävikössä. Yhdistä punasipulien kanssa kulhossa. Sekoita marinadin ainekset keskenään ja kaada kikherne-sipuliseokseen. Sekoita.} 

_{Halkaise paprikat. Paahda grillissä tai grillivastuksen alla kunnes paprikoiden pinta mustuu kunnolla ja kuplii.} 

_{Nosta sivuun ja peitä kunnes paprikat ovat jäähtyneet käsiteltäviksi. Kuori ja suikaloi (tai paloittele kuten minä).}

_{Leikkaa kestomakkarachorizo noin sentin paksuisiksi siivuiksi ja paista niihin pannulla ilman öljyä hyvä väri. Nosta reikäkauhalla tarjoilukulhoon. Jos käytät raakamakkaraa, plumpsauta makkarapaloja kuorestaan pannulle ja paista ne kunnolla kypsiksi. Itse tein pikkurillinpään kokoisia palluroita jotka kypsentyivät nopsaan.} 

_{Sekoita tarjoilukulhossa makkara, rucola, paprikapalat, persilja ja kikherne-sipuli. Tarkista maku ja tarjoile tuoreen sitruunamehulorauksen kera.} 

_***

Kirja saatu arvostelukappaleena, WSOY toimittaa arvontakirjan. 

Papu-kasviskeitto kylmiin päiviin

Jukan isä antoi joskus palautetta että blogissa on liian vähän tai harvoin keitto-ohjeita. No tässä olisi Jarmo yksi tosi maistuva resepti siltä saralta! Muut keitot löytyvätkin keitto-tunnisteen alta. 

Lämmittävän tuhti keitto on alunperin Kamera ja Kauha-blogin Antin käsialaa, minä muokkasin sitä ihan pikkuisen lisäämällä esimerkiksi nuupahdusuhan alla ollutta palsternakkaa. Vaalea juures sopikin keiton makuun ihan loistavasti! Meillä pavut noukittiin pakastimen kätköstä, jonne olin keittänyt niitä valmiiksi papumuussin teon yhteydessä. 

Juustokannikan hyödyntäminen on hauska vinkki Antilta. Me olemme aiemmin sekoitelleet parmesaaninkantoja risoton seassa, mutta muuhun emme ole juuston loppuja hyödyntäneet. 

Keitto oli yrtteineen aromaattisen ihana ja pekonisuudessaan sopivan suolainen. Pidin keitosta hurjasti tuoreeltaan, mutta myös seuraavana päivänä työlounaaksi mikrolämmitettynä. 

Keitosta saa helposti kasvisruuan käyttämällä kasvislientä ja jättämällä pekonin pois. 

PAPU-KASVISKEITTO

neljälle

2 porkkanaa
3 lehtisellerin vartta
1 palsternakka
2 sipulia
3 valkosipulinkynttä
2 rkl tomaattipyrettä
500 g paseerattua tomaattia
2 oksaa rosmariinia
3 oksaa timjamia
1 laakerinlehti
ripaus chilihiutaleita
mustapippuria
suolaa
n. 7 dl kasvis- tai kanalientä
purkki kypsiä isoja valkoisia papuja
reilusti lehtikaalia
(juustonkannikka)

päälle:

pekonia paistettuna

Kuori ja pilko kasvikset pieniksi kuutioiksi. Kaada kattilan pohja peittoon oliiviöljyä ja lisää porkkanat, palsternakka, lehtisellerit, sipulit ja valkosipulit. Kuullota keskilämmöllä kymmenisen minuuttia välillä sekoittaen. Lisää yrtit ja mausta pippurilla, suolalla ja ripauksella chiliä.

Lisää kattilaan tomaattipyre ja paseerattu tomaatti. Pyörittele aineksia viitisen minuuttia. Lisää

liemi sekä juustonkannikka jos käytät. Anna hautua hiljaa kuplien noin 45 - 60 minuuttia. Lisää tarvittaessa vettä.

Lisää pavut ja paksusta lehtiruodista irtirevitty lehtikaali. Hauduta vielä noin 10 minuuttia.  

Paista haudutuksen aikana pekonit rapeiksi. 

Poista juustonkannikka, mahdolliset yrttihavut ja laakerinlehti keitosta ja tarkista maku.

Tarjoa keitto pekonien kera kuumana vaikka hyvän leivän kanssa.

Marinoidut pavut varrastettuna

Yksinkertaista ja niin hyvää!

Ohje löytyy kirjasta Suupaloja, josta löytyy muutakin yksinkertaista ja niin hyvää!

MARINOIDUT PAVUT

2 dl (170g) isoja valkoisia papuja (säilyke)

1 valkosipulinkynsi

1 rkl oliiviöljyä

1 rkl sitruunamehua

1 dl lehtipersiljaa silpuutuna

suolaa

Huuhtele ja valuta pavut. 

Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. 

Sekoita kaikki ainekset kannellisessa astiassa. Anna marinoitua vähintään tunti välillä sekoittaen. 

Laita pavut tarjolle pieninä vartaina cocktail-tikuissa. 

Papukeitto elikkäs Cajun Bean soup

Tämä papusoppa ei sovi lihattomaan lokakuuhun, jos sellaista sattuu viettämään. Tuhti keitto saa makua savuisesta pekonista, enkä millään jättäisi sitä pois tästä keitoksesta. Pekoni on nimittäin se lopullinen säväys pavuille ja paprikaiselle tomaattiliemelle.

Ruoka on osa ikuisuusprojektiamme, jonka tarkoituksena on lisätä papuruokien osuutta keittiössämme. Hitaasti tuntuu aie etenevän, mutta eteneepä kuitenkin. 

Tämä papukeitto maistuu jo kymmenen minuutin keittämisen jälkeen, mutta vielä paremmin pitkään muhitettuna kun maut ovat tiivistyneet. Ruoka toimii aivan loistavasti myös uudelleenlämmitettynä esimerkiksi lounaaksi. Suosittelemme siis muhittamaan saman tien isomman annoksen. 

Keiton ohjeen löysin Miikka Järvisen ja Maija Koskin kirjasta "Apukokki maailmalla". Kirja tuo minulle jostain syystä hymyn huulille. Ehkä se johtuu kuvista, joissa lapset pilkkovat, mussuttavat ja hymyilevät. Tai ehkä se on rento ote, joka kirjasta välittyy. "Apukokki maailmalla" on syntynyt perheen muutettua vuodeksi Kaliforniaan. Eri ruokakulttuureita huolettomasti yhdistelevä kirja on hyvä siihen tilanteeseen kun miettii mitä ihmettä sitä nyt kokkaisi ja pää ihan kumisee ideattomuutta. Siihen kohtaan voisi kirjan resepteistä valita vaikka mac & cheeseä, intialaista sinikastiketta tai kurpitsaruukkuja. Resepteihin on erikseen merkitty kohdat jotka lapsetkin osaavat tehdä tai joita tehdään yhdessä lapsen kanssa. Saman perheen "Apukokin keittokirja" on myös osa keittokirjakokoelmaamme.

Hämmensin kirjan ohjeella myös jambalayaa, joka mainitaan risoton ja paellan louisianalaiseksi serkuksi. Minusta riisiruoka jäi sieluttomaksi, mutta tykkäsimme yhtä kaikki syödä sitä koko perhe. Tyttäremme rakastui makuun ja otti kolme lautasellista. Ehkä sielua olisi tullut chileistä tai tulisista maustekastikkeista, jotka huomasin vasta jälkilukeneena suositellun nostamaan pöytään jotta jokainen voi lisätä niitä makujensa mukaan. 

Papukeiton ohje on hieman erilainen kuin kirjassa johtuen oman ruokakaappimme sisällöstä ja Suomen pakkauksista. Sulkuihin olen merkinnyt käyttämämme nuupastumisuhan alla olevan varsisellerin, jota ohjeessa ei alunperin ollut mutta joka kävi makuihin hienosti. 

CAJUN BEAN SOUP elikkäs LOUISIANALAINEN PAPUSOPPA

kuudelle

3 purkkia (285g/purkki) erilaisia papuja

paprika

2 sipulia

2 valkosipulinkynttä
(2 varsisellerin vartta)

150 g luomupekonia

1 rkl öljyä

0,5-1 tl suolaa

0,5 tl mustapippuria 

1 l lihalientä

500 g tomaattimurskaa

puolikas sitruuna

Kumoa papupurkit lävikköön, huuhtele ja jätä valumaan.
Pilko paprika. 

Silppua sipuli ja valkosipulinkynnet.
Leikkaa varsiselleri pieniksi paloiksi. 

Leikkaa pekoni pieniksi suikaleiksi. 

Lisää pekonisuikaleet kylmään, paksupohjaiseen kattilaan, laita kattila kuumenemaan ja paista pekonit rapeiksi. 

Lisää pannulle oliiviöljyä ja sipulit. Kuullota. 

Lisää paprika- (ja varsiselleri)palat sekä mausteet. Paista hetki. 

Lisää joukkoon valutetut pavut, tomaattimurska ja lihaliemi. 

Kiehauta ja madalla lämpöä niin että juuri ja juuri kiehuu. 

Hauduta miedolla lämmöllä vähintään 10 minuuttia tai pari tuntia.

***

Kirja saatu arvostelukappaleena

CHIMICHANGA !

Minusta se kuulostaa ihan joltain piirroshahmon huudolta. CHIMICHANGA! Meksikolaiskokkailun myötä tiedän kuitenkin, että se on kokoontaitettu, öljypaistettu tortilla, jonka sisältä löytyy täytettä. Moisia voisi rasvaisuutensa vuoksi luulla texmex-peräisiksi, mutta ainakin Jane Miltonin "Meksikolaisen keittiön" mukaan ne ovat tavallinen näky Texasin rajan tuntumassa, Meksikon puolella. 

Tykkäsimme kovasti öljyssä uitetuista tortilloista. Salsan, quacamolen ja muiden lisukkeiden kanssa näitä meksikolaisia nyyttejä jaksoi syödä vain kaksi, vaikka silmät olisivat vetäneet enempikin. 

En osaa sanoa onko chimichangoihin olemassa autenttista täytettä. Me sulloimme tortilloihin sipuli-pintopapu-täytettä. Noita pilkullisia papuja löytyi viimein meidänkin marketista Amerikka-hyllyltä säilyketölkissä.

CHIMICHANGA
4 nyyttiä

½ tl jauhettua kuminaa

½ tl jauhettua korianteria

½ tl kanelia

½ tl neilikkaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 tölkki pintopapuja
½ chili
suolaa
mustapippuria
4 vehnätortillaa
öljyä paistamiseen

coctailtikkuja kiinnitykseen

Laita kumina, korianteri, kaneli ja neilikka pannulle öljytilkan kanssa. Paista kunnes tuoksu irtoaa kunnolla. Lisää sekaan pilkotut sipulit. Huuhtele tölkiipavut siivilässä ja lisää nekin pannulle. Mausta chilillä, suolalla ja mustapippurilla. Täyte on valmis. 

Laita täytettä tortillakuorelle ja taittele (ohje alla). Lorauta pannulle reilusti öljyä niin että puolet chimichangasta uppoaa siihen. Kuumenna öljy.  Paista tortillanyyttejä öljyssä kerran kääntäen. Laita valmiit, kauniisti ruskettuneet chimichangat hetkeksi talouspaperin päälle valuttamaan ylimääräiset öljynsä. Tarjoa kuumina. 

Pioneer Woman-tyyppinen lähestymistapa chimichangan taitteluun:

Karjapaimenen papupaistos ja bataattisalsa

 

Erikseen loistavia, yhdessä todella loistavia. Papu-pekonipaistoksesta löytyy mausteisuutta ja paksuja makuja, bataattisalsa raikastaa sitä sekä maullaan että väreillään. Nautimme tätä kaksikkoa tortillakuorien sisällä ihan keskenään tai salsojen ja kastikkeidenkin kera osana meksikolaista juhlapöytäämme. 

Ohjeet ovat melkein tarkkaan Jane Miltonin kirjasta "Meksikolainen keittiö", joskin bataattisalsaa emme lähteneet tulisuttamaan. Alkuperäiset ainekset ovat kuitenkin reseptissä suluissa. Pintopapuja emme kaupoista löytäneet, joten mustapavuilla mentiin.

Molemmat ruuat kannattaa valmistaa jo edellisenä päivänä, jotta maut ehtivät tekeentyä hyvin.

PAPU-PEKONIPATA (FRIJOLES CHARROS)
(ks. aloituskuva)

2 tlk pintopapuja TAI n. 600g tarjoiluvalmiita mustapapuja kuten meillä
1 ½ dl meksikolaista olutta
1 ½ dl säilykejalapenon viipaleita valutettuna
2 tomaattia kaltattuna ja pilkottuna
1 tl kanelia
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä pilkottuna
150 g pekonia
3 rkl pehmeää ruskeaa sokeria (meillä ruokosokeri)
(tortilloja tarjoiluun)

Pane valutetut, huuhdellut pavut kuumennettuun kattilaan. Kaada sekaan olutta ja sekoita 5 minuuttia, niin että osa oluesta imeytyy papuihin.
Alenna hiukan lämpöä ja sekoita joukkoon paloitellut jalapenot, tomaattipalat ja kaneli. Jatka keittämistä noin 10 minuuttia sekoitellen välillä.
Kuumenna samaan aikaan pekonia pannulla kunnes siitä alkaa irrota rasvaa. Siirrä pekonit hetkeksi syrjään. Lisää pannuun sipuli ja valkosipuli. Paista ruskeiksi pekonirasvassa. Sekoita sipulit papujen joukkoon, mutta jätä rasvaa pannuun.
Paloita syrjään siirretyt pekonit. Lisää takaisin nyt tyhjälle pannulle ja paista rapeiksi. Sekoita nämäkin hyvin papujen joukkoon.
Sekoita joukkoon vielä sokeri. Hauduta papuja miedolla lämmöllä kunnes sokeri on kunnolla sulanut sekaan.
Tarjoa heti tai jäähdytä ja säilytä kannellisessa astiassa ja lämmitä seuraavana päivänä. Maku itse asiassa paranee säilytyksen aikana.

BATAATTISALSA

650 g bataattia
1 appelsiinin mehu
4 kevätsipulia varsineen
suolaa
(1 tl kuivattua jalapenoa murskattuna)
(1 limen mehu)

Kuori bataatti ja leikkaa se pieniksi kuutioiksi. Kuumenna kattilassa vettä kiehuvaksi. Keitä bataattikuutioita siinä 8 minuuttia tai kunnes ne ovat napakan kypsiä. Kaada vesi pois kattilasta, laita kansi päälle ja pane takaisin pois päältä laitetulle levylle. Anna bataattien kuivahtaa näin 5 minuuttia. Jäähdytä.
Hienonna kevätsipuli. Lisää ne bataattien joukkoon. Purista joukkoon myös appelsiinimehu (ja murskattu jalapeno).
Laita jääkaappiin kannellisessa astiassa vähintään tunniksi tekeytymään. Mausta suolalla ennen tarjoilua. Jos haluat lisäraikkautta, purista joukkoon vielä limen mehu.
Tämä salsa pysyy hyvänä 2-3 päivää, kunhan säilytät sen kylmässä.

Possun potka uunikylvyssä ja valkopapuja

Olen jo kauan uhonnut opettelevani linssien ja papujen käyttöä kotikeittiössä. Hommaa lie hidastanut se, ettei Jukka ole mikään suuri papufani, eivätkä lapsetkaan ole innostuneet asiasta kummemmin. Nellen papukeitoksia Jukkakin on syönyt hyvällä ruokahalulla ja Alian brunssilla tyttäremme tykästyi linsseihin. Enää en keksinyt tekosyitä, miksen aloittaisi treenaamista. 

Jukka kaivoi perjantai-iltaa varten pakkasesta luomupossun potkan, kun kyläreissumme kaveriperheen luo peruuntui edellisenä iltana. Ajattelin että haudutusliemessä pyöräytetyt pavut olisivat varmaan aika helppo rasti. Niin olivatkin ja maistuivat myös hurjan hyviltä. Nyt perustin blogiin uuden tunnisteenkin, *pavut/linssit. Täytyy lisätä sinne myös blogin onnistuneet linssi- ja papuruuat, jotka ovat jääneet yksittäisiksi, mutta herkullisiksi kokeiluiksi. Seuraavaksi voisi käydä nyysimässä papureseptejä vaikkapa Kokit ja Potit-blogista, sillä heidän raikkaita papukeitoksiaan olen usein vilkuillut ihastuneena. 

Perjantaipöytämme papupedillä jököttävän potkan kanssa näytti ja maistui aika bistroiselta niin kuin minä tuon sanan ymmärrän. Ronskia, mutta hyvin valmistettua ruokaa syvillä mauilla. 

POSSUN POTKA 

neljälle

1 luomupossun potka

suolaa ja pippuria 

½ dl vehnäjauhoja 

2 sipulia

1 varsisellerin varsi

2 valkosipulinkynttä 

1 rkl tomaattipyrettä

½-1 dl tuoretta lehtipersiljaa silputtuna

10 oksaa timjamia, noin 1 rkl 

4 dl liha- tai kanalientä (meillä itsekeitelty possuliemi)

1-1½ dl valkoviiniä

Hiero potkan pintaan suolaa ja mustapippuria. Pyörittele potka vehnäjauhoissa niin että se peittyy kokonaan. 

Paista vehnäjauhotettu potka paistinpannulla reilussa määrässä oliiviöljyä. Kun lihan pinta on kauniisti ruskistunut kauttaaltaan, nosta se uunivuokaan. 

Lisää paistinpannulle paloitellut sipuli ja varsiselleri. Paista muutama minuutti. Lisää valkosipuli ja tomaattipyre. Lisää lehtipersiljasilppu ja timjami. Paista minuutti. Lisää possuliemi ja valkoviini. Kuumenna niin että seos kiehahtaa. Kaada potkan seuraksi uunivuokaan. 

Kypsennä lihaa 140 asteisessa uunissa 3 tuntia. 

Nosta liha pois vuoasta. Siivilöi liemi. Laita liemi paistinpannulle ja keittele hetki kokoon. Me laitoimme potkan takaisin liemeen ja nostelimme kauhalla silloin tällöin lientä lihan päälle. 

VALKOPAVUT

Kuivat valkopavut huuhdottiin ja liotettiin yön yli. Vesi vaihdettiin ja papuja keitettiin noin 45 minuuttia. Tarjolle pantaessa pavut sekoitettiin possun muhitusliemen kanssa.

Osan keitetyistä pavuista pakastin tulevia kokailuja varten.

Pavut olisi ollut mahdollista kypsyttää liotuksen jälkeen myös possun kanssa samassa astiassa, mutta suolainen liemi olisi tehnyt keittoajasta paljon pidemmän. Koska kokemattomina pavunkeittelijöinä emme osaa arvioida kuinka pitkän, etenimme näin helpoimman kautta. 

Koko annoksen päälle sopii ripsiä raikasteeksi silputtua lehtipersiljaa. Tai ruohoa, kuten eräät.

Linssit villisti kuhan kanssa

Rasti seinään! Ensimmäinen tekemäni linssiruoka jota Jukka kehui. (Ja seuraava kädet puuskassa lausuttuna, nenää ylöspäin nyrpistäen: Nellen tekemiä on kyllä kehuttu maasta taivaaseen...)

Resepti sisältää villiyrtteinä ruoholaukkaa, isomaksaruohoa ja kuusenkerkkiä, joista meillä kaksi ensinmainittua kasvaa "yrttimaassa". Kuusenkerkät saatiin kun metsurihko mieheni kaatoi kuusen kunnan mailta. Luvalla, täsmennettäköön.

Ohjeistus löytyy Sami Tallbergin Villiyrttikeittokirjasta. Nykyisin Kämp Signen keittiöpäällikkönä toimiva mies paistoi vihreiden linssien kera suomustettua siikaa. Jukka toi Hallikäynniltään kuitenkin kuhaa valmiiksi fileoituna ja linssinä käytimme mustia luomubeluga-linssejä. Valkosipulinkynnen unohdin lisätä, hups, siksi se on reseptissäkin suluissa. Kalaliemi sulatettiin pakkasesta.

Pidin ruuan vastakkainasettelevasta ulkonäöstä ja maku oli aivan loistava. Viimesilauksen annokseen antoi viinietikkainen voikastike ja isomaksaruohon herneenpaloilta maistuvat lehdet. Tätä tehdään toistekin!

PAISTETTUA KUHAA JA BELUGALINSSILISÄKE VILLIVIHREILLÄ

noin kolmelle pääruuaksi

150 g pala kuhafilettä jokaista ruokailijaa kohden

1 sipuli kuorittuna ja hienonnettuna

(1 valkosipulinkynsi kuorittuna ja murskattuna)

25g + 25 g+ 70 g voita

2 dl linssejä

½ l kala- tai kanalientä

½ rkl kuusenkerkkiä (tai tuoretta timjamia)

1 kourallinen isomaksaruohon versoja (tai lehtiä)

3 rkl öljyä

1 rkl hienonnettua yrttiä (saksankirveli, vuohenputkenlehti tms., meillä ruoholaukka)

1 rkl hyvälaatuista valkoviinietikkaa

suolaa ja mustapippuria

Freesaa sipulit 50 g:ssa voita, lisää linssit, kuusenkerkät ja kala- tai kanaliemi. Keitä kunnes linssit ovat pehmenneet. Beluga-linssien kohdalla keittoajaksi mainittiin noin 20 minuuttia, mutta parhaiten kypsyyden saa kohdilleen tämän tästä maistelemalla.

Mausta kalapalat suolalla ja mustapippurilla. Paista ne kuumalla pannulla öljyn ja 70 g voin kanssa. Anna voin ruskistua ja lisää joukkoon hienonnettu yrtti ja etikka. Käytä tämä voisula annoksien kastikkeeksi.

Valuta linsseistä ylimääräinen neste lävikön läpi ja ota kuusenkerkät pois. Lisää linssien sekaan 25 grammaa voita. Mausta pippurilla ja tarkista suola. Sekoita joukkoon isomaksaruohon versot tai -lehdet.

Jasun tomaattinen papumuhennos

Pavut ja linssit eivät meidän keittiössämme läsnäolollaan juhli, niin harvoin niitä tulee kokeiltua. Puhun kokeilemisesta siksi, että oikein vakuuttavaa reseptiä ei vielä ole tullut vastaan. Ennen tätä. Voi tosin olla että makummekin on hivuttanut itseään suvaitsevampaan suuntaan, jolloin tällaisetkin murkinat uppoavat.

Resepti on Chez Jasun blogista. Meillä edettiin lasten vuoksi ilman chiliä. Tosin lapset eivät loppujen lopuksi edes syöneet koko settiä, mutta ihmekös tuo kun kidneypapujen maku ja varsinkin suutuntuma oli niin uudenmoinen.

Söimme upeanpunaisen muhennoksen tylsänväristen kielien kaverina, joten kokonaisuus oli hyvinkin tasapainoinen. Myös maultaan. Seuraavassa ohjeistus suoraan Jasulta:

TOMAATTINEN PAPUMUHENNOS

kahdelle nälkäiselle

oliiviöljyä
3 sipulia
3 valkosipulinkynttä
vajaa tl jeeraa
vajaa tl korianterin siemeniä
(1 tl chili-kaakao-mausteseosta tai molempia erikseen)
laakerinlehti
suolaa ja mustapippuria
ketsuppia
purkki tomaattimurskaa
purkki kidneypapuja

Leikkaa sipulit erikokoisiksi paloiksi: yksi aivan hienoksi, toinen ohuksi viipaleiksi ja kolmas reiluiksi lohkoiksi. Pilko valkosipulit. Kuullota sipuleita padassa oliiviöljyssä, kunnes ne alkavat pehmetä. Jauha jeera ja korianteri morttelissa ja lisää muiden mausteiden kanssa pataan. Hämmennä ja paista vielä hetki. Lisää loraus ketsuppia, tomaattimurska ja pavut. Anna hautua kannen alla aivan pienellä liekillä tunnista puoleentoista. Nestetilannetta kannattaa tietysti tarkistaa silloin tällöin. Me otimme loppupuoleksitunniksi vielä kannen pois padan päältä, sillä muhennos oli vielä melkoisen nestepitoista.

Seuraavaksi kokeiluun papu-linssisaralta mennee Kokkaavan siskon Nellen hehkuttama "jonkinsortindaalpaneer".