Papu-kasviskeitto kylmiin päiviin

Jukan isä antoi joskus palautetta että blogissa on liian vähän tai harvoin keitto-ohjeita. No tässä olisi Jarmo yksi tosi maistuva resepti siltä saralta! Muut keitot löytyvätkin keitto-tunnisteen alta. 

Lämmittävän tuhti keitto on alunperin Kamera ja Kauha-blogin Antin käsialaa, minä muokkasin sitä ihan pikkuisen lisäämällä esimerkiksi nuupahdusuhan alla ollutta palsternakkaa. Vaalea juures sopikin keiton makuun ihan loistavasti! Meillä pavut noukittiin pakastimen kätköstä, jonne olin keittänyt niitä valmiiksi papumuussin teon yhteydessä. 

Juustokannikan hyödyntäminen on hauska vinkki Antilta. Me olemme aiemmin sekoitelleet parmesaaninkantoja risoton seassa, mutta muuhun emme ole juuston loppuja hyödyntäneet. 

Keitto oli yrtteineen aromaattisen ihana ja pekonisuudessaan sopivan suolainen. Pidin keitosta hurjasti tuoreeltaan, mutta myös seuraavana päivänä työlounaaksi mikrolämmitettynä. 

Keitosta saa helposti kasvisruuan käyttämällä kasvislientä ja jättämällä pekonin pois. 

PAPU-KASVISKEITTO

neljälle

2 porkkanaa
3 lehtisellerin vartta
1 palsternakka
2 sipulia
3 valkosipulinkynttä
2 rkl tomaattipyrettä
500 g paseerattua tomaattia
2 oksaa rosmariinia
3 oksaa timjamia
1 laakerinlehti
ripaus chilihiutaleita
mustapippuria
suolaa
n. 7 dl kasvis- tai kanalientä
purkki kypsiä isoja valkoisia papuja
reilusti lehtikaalia
(juustonkannikka)

päälle:

pekonia paistettuna

Kuori ja pilko kasvikset pieniksi kuutioiksi. Kaada kattilan pohja peittoon oliiviöljyä ja lisää porkkanat, palsternakka, lehtisellerit, sipulit ja valkosipulit. Kuullota keskilämmöllä kymmenisen minuuttia välillä sekoittaen. Lisää yrtit ja mausta pippurilla, suolalla ja ripauksella chiliä.

Lisää kattilaan tomaattipyre ja paseerattu tomaatti. Pyörittele aineksia viitisen minuuttia. Lisää

liemi sekä juustonkannikka jos käytät. Anna hautua hiljaa kuplien noin 45 - 60 minuuttia. Lisää tarvittaessa vettä.

Lisää pavut ja paksusta lehtiruodista irtirevitty lehtikaali. Hauduta vielä noin 10 minuuttia.  

Paista haudutuksen aikana pekonit rapeiksi. 

Poista juustonkannikka, mahdolliset yrttihavut ja laakerinlehti keitosta ja tarkista maku.

Tarjoa keitto pekonien kera kuumana vaikka hyvän leivän kanssa.

Munakoisocarbonara suppilovahveroilla

Tässä ruuassa yhdistyy todella maukkaasti monta hyvää elementtiä: munakoiso, sienet, pekoni ja parmesaani. Ruoka on kohtuunopea ja helppo valmistaa. Teimme tätä arki-illalliseksi lisäten kuvanoton jälkeen vielä runsaasti pinaattia päälle. Jos sinulla on nuupahtaneita pinaatinlehtiä jääkapissa, niitä voi paistaa hetken munakoisopannulla.

Minä ja Jukka pidimme ruuasta kovasti, lapset samoin ronkittuaan munakoiso-suppilovahveropastasta pois munakoisot ja suppilovahverot. 

Idea on napattu Alisalta Suusta suuhun-blogista.

MUNAKOISOCARBONARA 
neljälle

500 g tagliatellea
1 munakoiso
1 rkl öljyä
150 g luomupekonia
2 sipulia
1 valkosipulinkynsi
kolme reilua kourallista suppilovahveroita
1-1 ½ dl parmesaania raastettuna
2 kananmunaa
mustapippuria
suolaa
pinaattia

Pilko munakoiso kiekoiksi.  Rouskauta pinnalle suolaa ja jätä itkemään vartiksi. Kuivaa kyyneleet talouspaperilla. Pilko suupaloiksi.

Pilko pekoni ja sipulit. Kypsennä pannulla pari minuuttia lisäten öljyä tarpeen mukaan. Nakkaa joukkoon munakoisokuutiot. Anna kypsyä miedolla lämmöllä.

Paista sienet kuivaksi pannulla.

Keitä tagliatelle paketin ohjeen mukaan suolatussa vedessä.

Laita tarjoilukulhoon raastettu parmesaanijuusto ja kananmunat raakana. Lisää joukkoon pekoni–munakoisoseos ja sienet. Kaada pasta siivilään ja siitä munakoisoseoksen päälle kuumana. Sekoita huolellisesti. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Lisää lautasella pinaatteja annoksen päälle.

Tomaattikeitto ginillä

Tomaattikeitto ginillä kuulostaa hiukan paremmalta kuin tomaattikeitto, eikö? Me ainakin innostuimme ideasta heti sen huomattuamme ollen kuitenkin hieman skeptisiä ginin tuomasta lisäarvosta. Turhaan.

Jukka hoksasi tämän ohjeen Kauppalehti Option Mikko Takalan isännöimästä Reseptitesti-osiosta, jonne se oli päätynyt Jonna Pulkkisen ja Merja Ruotsalaisen Viinakeittokirjasta. Takala myy keiton ideaa tokaisemalla, että kelpuuttaa gininsä seuraksi jatkossa muutakin kuin tonicia. Huomaavainen naapuri vinkkasi meille myös tätä ohjetta, ihan sillä jos olisi sattunut menemään ohi silmien. Gini-innostuneisuutemme on näköjään tunnettu juttu. 

Reilun desin lorautus giniä toi keittoon hedelmäistä makua ja raikkautta. Me aikuiset pidimme keitosta kovasti siloittelemattomana versiona, lasten mielestä ruoka oli "hassulla tavalla hassua". Kysymykseen hyvällä tavalla vai ei, vastaus oli vain "hassulla". Ota noistakin sitten selvää. Sen verran verkkaisesti lautaset kyllä tyhjenivät, että ihan lempparia ei tainnut olla. 

Lehden reseptissä oli pieni epäselvyys pekonin lisäämisen suhteen - se kyllä paistettiin rapeksi muttei kerrottu miten keittoon sujautetaan. Ratkaisimme asian ohjeessa näkyvällä tavalla tiskiä säästäen ja kaikki maut talteen ottaen. Ohjeessa ei myöskään otettu kantaa mitä giniä keittoon tulisi laittaa. Me valitsimme hyllystämme "perusginiä", josta kumpikaan ei ole löytänyt mitään erityisiä vivahteita tonicin kanssa nautittuna. Muutama pieni muutos ohjeeseen tehtiin. 

Tomaattiginikeitto toimisi hyvin myös alkupalana ja sileäksi surrautettuna shottilaseista tarjoiltuna vaikka osana brunssia. Tätä keittoa teemme varmasti toistekin. 

TOMAATTIKEITTO GINILLÄ
neljälle 

70 g eli puolikas paketti luomupekonia
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
2 tomaattia
1 siivu ranskanleipää
1 tölkki kuorittua tomaattia
1,5 tl suolaa
1 tl mustapippuria
tuoretta chiliä oman maun mukaan
2 rkl hunajaa
1 tl kuivattua timjamia
3 dl vettä
1,25 dl giniä
0,5 dl kermaa

Pilko pekoni suupaloiksi. Paista rapeaksi paistiunpannulla.
Pilko kuoritut sipulit. Pilko tomaatti poistaen kanta. Kuullota pekonien seassa pannulla.
Revi leipä paloiksi ja lisää pannulle. Anna paistua hetken.
Lisää mausteet ja tölkkitomaatit. Painele tomaatit rikki pannulla. Anna kiehua noin 15 minuuttia.
Lisää vesi ja gini. Anna kiehahtaa.
Lisää kerma. Tarkista maku.
Jos haluat keitosta sileää, soseuta se sauvasekoittimella.

Upea leipä uppomunalla ja paljastus

Tämä lauantai alkoi loistavasti! Kokosimme kahvin kanssa nautittavaksi paahtoleivälle sientä, parsaa, uppomunan ja pekonimurua. Leipä oli ihan tolkuttoman hyvä kokonaisuus - runsas ja ylellinen olematta överi. 

Nyt seuraa pienesti nolo paljastus: uppomuna oli ensimmäinen pyöräyttämämme. Olemme harkinneet moista kyllä usein, mutta mietinnäksi on jäänyt. Nyt päätimme ottaa munaa kuorista ja lähteä hommaan Henri Alenin järkeenkäyvillä ja videon myötä selkeillä ohjeilla. Yksi muna levahti turhan paljon kun pyöräytin vettä liian lujasti, mutta muuten homma toimi hienosti! 

Sienet pannulla olivat kuningasosterivinokkaita. Nappasin marketista mukaan näitä viljeltyjä luomusieniä, sillä ne olivat minulle ihan uusi juttu. Sienten pinnalla ollut nukkaisuus olisi pelästyttänyt minut pilaantumisepäilyillä, ellen olisi netistä lukenut että se on sienilajille tyypillistä itiöpölyä. Kuningasosterivinokas ei vaadi kummempia esikäsittelyjä, vaan sienen voi nakata suoraan vaikka pannulle. Nyt siivutin sienet noin puolen sentin paksuisiksi paloiksi ja paistoin pannulla pekonirasvassa. Sienen rakenne oli miellyttävän tiivis eikä se kutistunut paljoakaan. Makua on enemmän kuin vaikkapa viljellyssä herkkusienessä. Näitä ostamme toistekin!

Sopisiko tämä leipä sunnuntain aamua avaamaan tai vaikkapa äitienpäivän aamuun?

UPPOMUNALEIPÄ KUNINGASOSTERIVINOKKAALLA
2 kpl

2 paahtoleipäsiivua
6 siivua luomupekonia
4 tankoparsaa
2 kuningasosterivinokasta

uppomunaan:
2 kananmunaa
0,7 dl väkiviinaetikkaa
1 l vettä
suolaa

Laita vesi kiehumaan kattilaan, jossa aiot kypsentää uppomunat. 

Pane pekonisiivut kylmälle pannulle. Paista pekonit keskilämmöllä välillä kääntäen. Nosta pekonit talouspaperin päälle rapsakoitumaan. Leikkaa jäähdyttyä muruiksi. 

Ota tarvittaessa osa pekonirasvasta pois pannulta säästäen se, mutta jätä osa paistorasvaksi. Siivuta kuningasosterivinokkaat. Napsaa parsasta kuiva tyvi pois ja pilko loppuosa kahtia niin että se mahtuu leivälle. Paista parsoja ja sieniä pekonirasvassa muutama minuutti kääntäen. Siirrä syrjään pannulta. 

Lisää tarvittaessa pekonirasvaa pannulle ja paista siinä paahtoleivät kauniin ruskeiksi. 

Pyöräytä lopuksi uppomunat: 

Riko munat varovasti kuppiin. Lisää kiehuvaan veteen etikka. Odota että seos kiehuu uudelleen, mutta älä keitä. Tee veteen pyörre vaikka reikäkauhalla pyöräyttäen. Lisää muna pyörteeseen varovasti läheltä pintaa kumoten. Pyöräytä vettä uudelleen hellästi. Samaan tapaan voit lisätä myös toiden munan veteen pyörimään. Anna munan kypsyä tasan 2 minuuttia, jolloin se on täydellisen valuvaa. Nosta uppomuna reikäkauhalla pois vedestä, jotta ylimääräinen vesi valuu pois. Tarjoa heti. 

Kokoa leipä: 

Lautaselle paahdettu leipä. 

Päälle paistetut kuningasosterisiivut.

Tähän päälle paistetut tankoparsapalat. 

Tähän ylle saat nostaa reikäkauhalla uppomunan. Mausta hiukan suolalla, mutta huomaa että pekonimurut ovat suolaisia. 

Ripsi ylle pekonimurut. 

Koristele halutessasi pienellä kuningasosterivinokkaalla. 

Suolainen vohveli: feta, avokado ja pekoni

yhteistyössä Arla

Ystävänpäivän aamuksi tyttäremme toivoi vohveleita. Lapset mielivät natustaa omansa makeina, mutta me aikuiset halusimme vohvelin suolaisena. 

Täyte rakennettiin takuuvarmoista aineksista. Avokado, pekoni ja feta (tai no, välimerellinen juusto) tuoreen korianterin kanssa suorastaan soivat suussa. Pohjalle paistettu vohveli oli rasahtelevan rapsakka. Aamu alkoi siis aivan loistavasti!

Yksi vohveli ositettiin sydämiksi. Tämä makeapala tarjottiin ruusunterälehdistä keitellyn hillon kanssa.

Täytteen aineksia en lähtenyt mittaamaan, sillä jokainen kasaa ne mielensä mukaa. Suuntaviivoiksi sanottakoon, että meillä laitettiin kokonainen avokado ja kolme pekonisuiroa per vohveli. Välimerellistä, fetatyyppistä juustoa murusteltiin noin neljäsosa palaa per vohveli. 

TODELLA RAPEAT VOHVELIT 
5 kpl

vohvelit:
2 dl Arla vähälaktoosinen kuohukerma
1 dl kylmää vettä
1 ½ dl vehnäjauhoja
1/4 tl suolaa
Arla laktoositonta voita paistamiseen

täyte:
pekonia
avokadoa
Arla Apetina laktoositon pala välimerellistä juustoa
tuoretta korianteria
suolaa
mustapippuria

Valmistele täyteaineet:

Paista pekonit kypsiksi. Laita talouspaperin päälle valuttamaan ylimääräiset rasvat. Pilko pekonit. Puolita avokadot, ota siemen pois keskeltä ja  lusikoi avokadot pois kuorestaan. Siivuta avokadonpuolikkaat. Irrota korianterista lehdet erilleen. Murusta juusto. 

Tee vohvelit:

Laita vohvelipannu kuumenemaan. Vaahdota kerma. Sekoita kylmä vesi, jauhot ja suola yhteen. Sekoita joukkoon kermavaahto varovasti nostellen. 

Laita nokare voita tai valmiiksisulatettua voita vohvelipannulle ja sivele sitä silikonisella sudilla molempiin vohvelipannun puoliskoihin kauttaaltaan. Kauhaise taikinaa vohvelipannulle ja sulje kansi. Paista rapsakan kypsäksi. 

Nosta lautaselle, täytä kerroksittain muistaen myös suola ja pippuri. Tarjoa heti. 

Mustajuuri elegantisti

Mustajuuria löytyi tyrkylle aseteltuna marketin kausihyllyssä, mikä muistutti meille oivallisesti tämän hienon juureksen olemassolosta. Voikukan sukuinen kasvi on saanut meillä hienostuneen raaka-aineen statuksen herkän makunsa ja harvinaisen vierailutahtinsa vuoksi. 

Idea mustajuuren valmistustavasta lähti Kotiliedestä 21/2013 nappaamastani sivusta, jonka olin viisaasti arkistoinut juureskeittokirjan väliin. Resepti hiukan muuttui matkalla. Lopputulos oli oikein maistuva ja mielestämme näyttävän näköinenkin. Kaikki komponentit pääsivät esille juuri sopivissa määrin. Maustekirveli päätyi settiin yksinkertaisesti siksi, että jotain vihreää oli saatava raikasteeksi.  Maustekirveliä sattui  yrttikasvattamo plantuissamme hyvin kasvamaan. Annos on parhaimmillaan alkupalana.

Jännä juttu oli, että mustajuuren maku jäi nyt tosi miedoksi. Maku on tuntunut vehvempana aiemmin tekemässämme mustajuurikeitossa tai mustajuurigratiinissa. Lieneekö ero yksilöiden tai kasvupaikalla? Luulisi nyt että sellaisenaan tarjottuna maku pääsisi vahvimmin esille. Hyvää oli joka tapauksessa!

MUSTAJUURI JA PEKONI
4 annosta alkupalaksi

250 g mustajuuria
½ sitruunan mehu + vettä liotukseen
1 dl valkoviiniä
1 dl vettä
2 rkl oliiviöljyä

Lisäksi:
75 g luomupekonia (½ pakettia)
2 vaaleaa kuivahtanutta leipäviipaletta
3 salottisipulia
1 rkl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
½ dl parmesaanilastuja
hentoista vihreää koristeluun, meillä maustekirveliä

Pese ja kuori mustajuuret. Paloittele ne valmiiksi tarjoilukokoon. Kaada vettä astiaan ja purista sitruunanpuolikas veden joukkoon. Nosta kuoritut mustajuuret sitruunaveteen estääksesi valkoisen pinnan tummumista. 

Poista leivistä kuoret ja kuutioi leipäsiivut. Kuori ja siivuta salottisipuli ohueksi. Paista pekonit laittamalla ne kylmälle pannulle, jonka lämmön nostat noin puoliväliin. Käännä pekonisiivut kun toinen puoli on hieman saanut väriä. Nosta kypsät pekonit pois talouspaperin päälle rapsakoitumaan. Lisää tarvittaessa pannulle 1 rkl oliiviöljyä ja paista leipäpalat sekä sipulisiivut nopeasti. Nosta myös nämä talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen rasva imeytyy pois. 

Kiehauta kattilassa 1 dl vettä ja 1 dl valkoviiniä. Lisää mustajuuripalat. Keitä 3-4 minuuttia. Valuta. 

Kuumenna pannulla 2 rkl öljyä ja paista keitettyihin mustajuuriin kaunis väri pintaan. Mausta suolalla ja mustapippurilla. 

Pilko pekonit paloiksi.

Nosta juurekset tarjoiluvadille.  Ripottele päälle pekoni- ja leipäpalat. Vuole päälle muutama parmesaanilastu. Koristele vihreällä. 

Papukeitto elikkäs Cajun Bean soup

Tämä papusoppa ei sovi lihattomaan lokakuuhun, jos sellaista sattuu viettämään. Tuhti keitto saa makua savuisesta pekonista, enkä millään jättäisi sitä pois tästä keitoksesta. Pekoni on nimittäin se lopullinen säväys pavuille ja paprikaiselle tomaattiliemelle.

Ruoka on osa ikuisuusprojektiamme, jonka tarkoituksena on lisätä papuruokien osuutta keittiössämme. Hitaasti tuntuu aie etenevän, mutta eteneepä kuitenkin. 

Tämä papukeitto maistuu jo kymmenen minuutin keittämisen jälkeen, mutta vielä paremmin pitkään muhitettuna kun maut ovat tiivistyneet. Ruoka toimii aivan loistavasti myös uudelleenlämmitettynä esimerkiksi lounaaksi. Suosittelemme siis muhittamaan saman tien isomman annoksen. 

Keiton ohjeen löysin Miikka Järvisen ja Maija Koskin kirjasta "Apukokki maailmalla". Kirja tuo minulle jostain syystä hymyn huulille. Ehkä se johtuu kuvista, joissa lapset pilkkovat, mussuttavat ja hymyilevät. Tai ehkä se on rento ote, joka kirjasta välittyy. "Apukokki maailmalla" on syntynyt perheen muutettua vuodeksi Kaliforniaan. Eri ruokakulttuureita huolettomasti yhdistelevä kirja on hyvä siihen tilanteeseen kun miettii mitä ihmettä sitä nyt kokkaisi ja pää ihan kumisee ideattomuutta. Siihen kohtaan voisi kirjan resepteistä valita vaikka mac & cheeseä, intialaista sinikastiketta tai kurpitsaruukkuja. Resepteihin on erikseen merkitty kohdat jotka lapsetkin osaavat tehdä tai joita tehdään yhdessä lapsen kanssa. Saman perheen "Apukokin keittokirja" on myös osa keittokirjakokoelmaamme.

Hämmensin kirjan ohjeella myös jambalayaa, joka mainitaan risoton ja paellan louisianalaiseksi serkuksi. Minusta riisiruoka jäi sieluttomaksi, mutta tykkäsimme yhtä kaikki syödä sitä koko perhe. Tyttäremme rakastui makuun ja otti kolme lautasellista. Ehkä sielua olisi tullut chileistä tai tulisista maustekastikkeista, jotka huomasin vasta jälkilukeneena suositellun nostamaan pöytään jotta jokainen voi lisätä niitä makujensa mukaan. 

Papukeiton ohje on hieman erilainen kuin kirjassa johtuen oman ruokakaappimme sisällöstä ja Suomen pakkauksista. Sulkuihin olen merkinnyt käyttämämme nuupastumisuhan alla olevan varsisellerin, jota ohjeessa ei alunperin ollut mutta joka kävi makuihin hienosti. 

CAJUN BEAN SOUP elikkäs LOUISIANALAINEN PAPUSOPPA

kuudelle

3 purkkia (285g/purkki) erilaisia papuja

paprika

2 sipulia

2 valkosipulinkynttä
(2 varsisellerin vartta)

150 g luomupekonia

1 rkl öljyä

0,5-1 tl suolaa

0,5 tl mustapippuria 

1 l lihalientä

500 g tomaattimurskaa

puolikas sitruuna

Kumoa papupurkit lävikköön, huuhtele ja jätä valumaan.
Pilko paprika. 

Silppua sipuli ja valkosipulinkynnet.
Leikkaa varsiselleri pieniksi paloiksi. 

Leikkaa pekoni pieniksi suikaleiksi. 

Lisää pekonisuikaleet kylmään, paksupohjaiseen kattilaan, laita kattila kuumenemaan ja paista pekonit rapeiksi. 

Lisää pannulle oliiviöljyä ja sipulit. Kuullota. 

Lisää paprika- (ja varsiselleri)palat sekä mausteet. Paista hetki. 

Lisää joukkoon valutetut pavut, tomaattimurska ja lihaliemi. 

Kiehauta ja madalla lämpöä niin että juuri ja juuri kiehuu. 

Hauduta miedolla lämmöllä vähintään 10 minuuttia tai pari tuntia.

***

Kirja saatu arvostelukappaleena

Rockkaava brunssi

Miehet -omani ja siskon- olivat tuossa yhtenä viikonloppuna lähdössä RadioRockin risteilylle rälläämään katsomaan bändiä jos toistakin. Alle piti tietysti tehdä tuhti brunssi, jotta jantterit jaksaisivat riekkua seurata soitantaa yömyöhään. Rockhenkisyyteen käyvät loistavasti mausteisemmat maut, joten päädyimme tuhdittamaan ruokia TABASCO® maustekastikkeilla. 

Brunssista rakentui lopulta meksikohenkinen, vaikka emme sitä lähteneet alunperin hakemaan. Pöytään nostettiin nyhtökanaa ja maissitortilloja, kuhaceviceä, sekä guacamoletyyppistä avokadotahnaa joka lusikoitiin croissantin väliin. Edelleen napaan sopi vetää pekoniin käärittyjä avokadoja jotka nautittiin TABASCO®majoneesin kanssa. Jälkiruokamakeaksi tarjottiin simppelisti lakritsia ja fudgea.

 

Maut kaikissa ruuissa olivat mausteisia olematta tulisia. Siskoni mies on kovasti tulisen ruuan ystävä, joten hän lisäili joihinkin ruokiin lisää TABASCO® maustekastikkeita pöydällä lojuvista pulloista. Jälkikäteen hän kiitteli huulien kihelmöivän kivasti. 

Yllättävin oli fudge, johon lorautimme myös maustekastiketta. Tujakan TABASCO® Habanero Sauce-kastikkeen maku tuli suuhun mietona poltteena vasta karkin nielaistua. En ole pitkään aikaan ollut näin innostunut omakehittelemästäni reseptistä. Näihin karkkeihin tuli ihan himo, joten älä sano ettei sinua varoitettu!

Käyttämistämme maustekastikkeista vielä sen verran, että ne ovat kaikki lisäaineettomia. TABASCO® Saucet sisältävät vain chiliä, suolaa ja etikkaa. Perinteikkään TABASCO®-maustekastikkeista tekee se, että niitä on valmistettu saman omistajasuvun voimin jo vuodesta 1868 asti. Nykyään perusmaun lisäksi on saatavilla esimerkiksi pecan puulla savustetuista jalapenoista tehtyä maustekastiketta, jossa todella maistuu ihana savuisuus. 

Tässä vielä kaikki brunssiruuat ohjeiden kanssa nyhtökanaa lukuunottamatta:

TABASCO®FUDGE

16 palaa

100 g valkosuklaata

1 dl kuohukermaa
1½ dl sokeria
50 g voita

1tl TABASCO® Habanero Sauce

Rouhi valkosuklaa pieniksi paloiksi. Mittaa kuohukerma, sokeri ja voi kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä koko ajan sekoitellen 8-10 minuuttia. Lisää valkosuklaarouhe ja TABASCO® Habanero Sauce. Sekoita hyvin, kaada leivinpaperilla vuorattuun reunalliseen astiaan (10 x 10 cm) ja nosta jääkaappiin jähmettymään.

Leikkaa parin sentin kokoisiksi annospaloiksi. Säilytä makeiset kylmässä.

CEVICHE 

240 g merikuhafilettä 

2 tl TABASCO® Green Sauce

½ punasipuli 

1 dl tuoretta korianteria silputtuna

2 limen mehu

suolaa 

sokeria

Pilko kala pieniin paloihin. Silppua puolikas punasipuli aivan pieneksi. Silppua joukkoon myös korianteri. Yhdistä nämä kulhossa vaikka jo valmiiksi jääkaappiin. 20 minuuttia ennen brunssin alkua purista joukkoon limen mehu kypsentämään kala. Lisää joukkoon myös TABASCO® Green Sauce, suola ja sokeri. Tässä ohjeessa jalapeno maistuu vienosti taustalla jättäen kalan maun ansaitusti etusijalle. Tulisuutta kaipaavat voivat ripsiä lisäpotkua ceviceen pöytä TABASCO®-kastikkeista. 

Cevichen voi hyvin tehdä myös herkkutattisena korvaamalla kalan sienellä. Silloin suosittelemme käyttämään savunmakuista TABASCO® Chipotle Saucea.

PEKONIIN KÄÄRITYT AVOKADOT

12 kpl

2 avokadoa 

12 kpl luomupekonia

4 tl TABASCO® Chipotle Sauce

(suolaa)

Puolita avokado, poista kivi. Lusikoi puolikkaat kuoristaan kokonaisena pois. Leikkaa jokainen puolikas kolmeen osaan. 

Laita pekoni työlaudalle ja sutikoi niille TABASCO® Chipotle Saucea. 

Kääri pekoni avokadon ympärille kastikepuoli ulospäin. 

Nosta leivinpaperoidulle uunipellille ja lykkää 200 asteiseen uuniin noin 15 minuutiksi. 

Tarjoa lämpimänä tai jäähtyneenä. Toimii kummin vaan!

Jos tarjoat pekoniavokadot TABASCO®majoneesin kanssa, unohda suola. Jos tarjoat ne pelkälteen, ripsi ennen pekoniin käärimistä avokadoille hiukan suolaa. Luomupekonit ovat eettisyytensä lisäksi sopivan lyhyitä tähän hommaan. Tavallisen pekonisiivun puolittaisin. 

TABASCO®MAJONEESI

1 munankeltuainen
2 tl sinappia 
1 rkl vaaleaa balsamico-etikkaa
1,5 dl rypsiöljyä
hyppysellinen suolaa
sokeria

paprikajauhetta

2 tl TABASCO® Chipotle Sauce

Sekoita korkeassa, kapeassa kulhossa munankeltuaiset, sinappi ja etikka. Vaahdota seosta sähkövatkaimella ja lisää laitteen käydessä joukkoon öljy ensin tipoittain, sitten ohuena nauhana. Valmis majoneesi on vaaleaa ja kuohkeaa. Mausta.

GUACAMOLEHKO

8 kpl miniluumutomaattia

2 avokadoa

reilusti korianteria

suolaa

2 tl TABASCO® Green Sauce

Puolita tomaatit. Puolita myös avokadot ja poista kivi. Koverra avokadot pois kuorestaan. Pilko korianteri silpuksi.Yhdistä kaikki ainekset morttelissa ja nuiji karkeaksi seokseksi. Tarjoa tortillan tai croissantin välissä.

Viime viikolla omat TABASCO® reseptinsä julkaisseet olisivat hyvin sopineet saman brunssipöydän äärelle. Vai mitäs sanotte jos tähän olisi lisätty Avaruusaseman Huevos Rancherosit ja Chocochilin Venezuelaiset maissipannukakut. Lisää TABASCO® brunssiherkkuja tulossa Blogiringin kampanjasivulle. 

TABASCO®, the Diamond and Bottle Logos are trademarks of McIlhenny Co

Yhteistyössä TABASCO® Brand Pepper Sauce

Aamiaispizza

Meidän uusi vuosi 2015 alkoi ihan loistavasti. Nukuimme koko perhe valvomisen päälle tooosi pitkään. Heräilimme rauhassa valoisaan päivään.  Kiirettömyys on ihan paras tapa aloittaa päivä! Tai vuosi.

Hella & Houkutus blogista löytyi viime vuoden viime päivinä ihan mahtavan oloinen idea: aamiaispizza. Se sisälsi paljon maistuvia elementtejä. Vai mitäs sanotte rapsakasta pekonista, avokadosta ja tuoreista kirsikkatomaateista. Aamuisen pizzasta teki pohjalle kipatut kananmunat, jotka hyytyivät uunissa juuri hyvin. Päätimme aloittaa vuotemme tällä aamiaisella. Yhdistettynä kiireettömyyteen se oli ihan loistoajatus. Lapset nostivat pyynnöstä pizzataikinan jääkaapista pöydän päälle lämpiämään, kun me vanhemmat vielä köllimme sängyssä.

Pohja pizzaan tehtiin turkulaisen mahtipizzeria Pizzariumin ohjeen mukaan. Ostimme heiltä joskus erikoispizzajauhoja, jonka kylkiäisenä saimme todella toimivan reseptin pizzapohjaan. Testasimme taikinaa joulun välipäivinä Jukan isän leivinuunilla ja nyt uudestaan aamiaispizzoissa. Taikina tehdään jo edellisenä päivänä jääkaappiin ja se tulisi ottaa lämpiämään vähintään kaksi tuntia ennen pizzoiksi leipomista. Tuolloin se todella toimii paremmin, mutta malttamattomat aamiaisleipuritkin saivat hyvää aikaan tällä ohjeella. Huomatkaa muuten että tämä ei sitten ole se sama resepti jolla Luca ja Salla-Maria Pizzariumin pizzat pyöräyttävät ja paistamisvaihekin meni hiukan Pizzariumin ohjeesta poikeavalla tavalla. Pizzariumin ohjeessa meinaten valmiiksitäytettyä pizzaa paistetaa uunissa kunnes pohja saa väriä ja vasta sitten lisätään juusto. 

Meillä toteutus meni pikkaraisen erilailla kuin Monalla Hella & Houkuts-blogissa. Lapset halusivat oman pizzanpuolikkaansa omilla herkuillaan kinkulla ja ananaksella. Ohjeeseen olen silti laittanut selvyyden vuoksi täytteet pellilliseen aamiaispizzaa. Miten sinä rakentaisit aamiaispizzasi?

AAMIAISPIZZA

pellillinen taikinaa 60 cm uuniin

250g Iaquone-jauhoa (meillä nyt durum-jauhoja)

1,5 dl kylmää vettä

2 g kuivahiivaa

2 g sokeria

5 g suolaa

Yksi ruokalusikallinen extraneitsytoliiviöljyä

Kaada jauhot, sokeri ja kuivahiiva suurehkoon taikinakulhoon ja sekoita ne hyvin keskenään. Lisää kylmä vesi vähitellen ja sekoita kunnes vesi on imeytynyt jauhoseokseen. Lisää sitten suola ja oliiviöljy.

Vaivaa taikinaa käsin puhtaalla keittiötasolla kunnes taikinasta tulee tasainen ja kiinteä. Pistä taikinapallo takaisin taikinakulhoon, peitä se muovikelmulla ja anna kohota jääkaapissa yön yli.

Seuraavana päivänä:

Ota taikinapallo jääkaapista ja anna sen levätä hyvin peitettynä ainakin kaksi tuntia huoneenlämmössä ennen seuraavaa vaihetta. Lämmitä uuni 250–300 -asteeseen.

Levitä taikina kevyesti öljytylle uunipellille. Älä missään nimessä käytä leivinpaperia. 

täytteet 

2 palloa mozzarellaa raastettuna

emmentaalia raastettuna

(sinihomejuustoa)

6 kananmunaa

2 avokadoa pilkottuna

13 siivua pekonia rapsakaksi paistettuna

kirsikkatomaatteja puolitettuna

ruukullinen korianteria

granaatinomenan siemeniä

Laita juustoraasteet pizzapohjan päälle. Riko kananmunat varovasti tähän päälle niin että keltuaiset pysyvät kasassa. Lykkää uunin keskitasolle ja kypsennä kunnes reunat ovat saaneet väriä ja kananmunanvalkuainen hyytynyt.

Ota pizza uunista ja laita loput täytteet päälle. Nauti!

NakuNöpöstä muhevaksi eli maistuva kanipata

Jos haluaisi edetä tässä postauksessa niin, että googlehaussa sivulle eksyisi tosi moni alle sekunniksi, voisi laittaa postaukseen sanoja alaston kani, rintafile tai nakuna selällään. Pehmeä jänis menisi ihan liiallisuuksiin. Siksi päätinkin aloittaa postauksen asiallisemmin ja aiheessa tiukasti pysyen. 

Meillä on sellainen onni, että bloggaavat kaverimme kasvattavat kaikenmoisia pikkuelukoita. Kanit kuuluvat myös tuohon porukkaan. Saimme yhden tällaisen valmiiksi teurastettuna, nyljettynä ja pakastettuna, mikä ilahdutti meitä kovasti. 

Ohjeen haimme blogikaverilta, joka kysyy taajaan meidän kaikkien nälkää. Chef Jones oli pyöräyttänyt kanille mielenkiintoisen kastikkeen tomaattipohjaisena mantelilisällä. Lopputulos oli muhevan maukas, itse asiassa herkumpi mitä olin odottanutkaan. Jasu neuvoi kania ojentaessaan, että se kaipaa pitkän haudutusajan. Lisäsimme siis ohjeistetun kahden ja puolen tunnin aikaan vielä puolitoista madaltaen kuitenkin uunin lämpöä.

Yhdestä jänöstä meidän perhe syö useammin kuin kerran. Ensimmäisen aterioinnin jälkeen liha irroiteltiin luista. Kastikkeineen se oli aivan valmis maustamaan seuraavan päivän pastan. 

Lämmin suositus sekä eettisen lihan ostamiseen että tähän kanipataan. Nöpö kohtasi arvoisensa lopun. 

Ai mikä luutörö? No, ekaa kertaa leikkasin kania paloiksi. Me tarjosimme kanipadan palsternakka-perunapyreen ja paahdettujen ruusukaalien kanssa. 

TOMAATTINEN KANIPATA MANTELILLA

1 - 1,5 kg jänistä pilkottuna
1,5 tl suolaa
100 g pekonia
1-2 kpl porkkanaa kuutioina
2 kpl varsisellerin vartta
1 kpl sipulia
6 kpl valkosipulinkynsiä
2 rkl tomaattipyreetä
2 dl punaviiniä
3 dl kanalientä
200 g tomaattimurskaa
1 tl oreganoa
1 tl kuivattua timjamia
1 rkl savupaprikajauhetta
80 g kuorittuja manteleita
1 rkl voita
öljyä paistamiseen
suolaa
mustapippuria

Pilko pekoni ja kypsennä se paistinpannussa. Nosta pekonit hetkeksi syrjään mutta jätä rasva pannuun. Lisää tarpeen mukaan öljyä ja ruskista jänispalat. Nosta jänöpalat pataan ja nosta pekonipalat takaisin paistinpannulle.  Lisää sekaan tomaattipyree, sipulit, porkkana ja selleri.  Edellisten pehmittyä lisää sekaan viini ja anna kiehahtaa. Lisää tomaattimurska, kanaliemi ja yrtit. Anna poreilla miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Lisää kuoritut mantelit ja soseuta kastike. Lisää vielä voi. Sekoita.

Kaada kastike jänöpalojen päälle pataan.

Nosta pata 100 asteiseen uuniin ja hauduta 4 tuntia.

Pekoninen tattipasta timjamilla

Metsät ovat nyt sieniä pullollaan. Pariin vuoteen emme ole löytäneet kunnolla tatteja, mutta nyt taas lykästää. Tänäänkin lähdimme pienelle metsäpläntille jonka Jukka kolusi jo eilen ja saimme taas paljon hyviä, toukattomia herkkutatteja. Siinä on jotain riemastuttavan ihanaa, kun sammalten seasta pilkistää tuore sieni tai kun metsässä jököttää tomera tatti. Vielä riemullisempaa lie syödä ihanuuksia eri muodoissa. 

Siskot kokkaa Nellen innoittamana kokeilin tänä vuonna ensi kertaa timjamia herkkutateille ja ihastuin kovasti. Nelle oli laittanut timjamia sienien sekaan risotossa, minä ryyditin näillä yrteillä kermaista ja pekonista pastaa. Tuumasimme Jukan kanssa tätä taivaallisuutta haarukoidessamme, että kaipa ruokaan olisi kuulunut laittaa jotain happoakin, mutta meille se maistui juuri tällaisena: paksun, täyteläisen ja syvän makuisena. Lapsetkin yllättyivät kun pitivät sieniruuasta. Tosin ne varsinaiset sienipalat jäivät armotta lautasen reunalle. 

Tattipasta on nopeaa, helppoa ja herkkua ruokaa. Ja melkein ilmaistakin kunhan vain hakee sienensä metsästä. 

TATTIPASTA PEKONILLA
kolmelle-neljälle

4 siivua pekonia
2 sipulia silputtuna
300 g herkkutattia paloina
4 oksaa timjamia
(voita tai öljyä)
2 dl Arla Ingman Luomu kuohukermaa
suolaa
mustapippuria
parmesaania

Laita pastaa keittymään. 

Pilko pekonit paloiksi ja laita kylmälle pannulle. Lämmitä pannu. Kun pekonit ovat päästäneet osan rasvoistaan, lisää sipulit kuullottumaan pekonirsvaan. Lisää myös timjaminoksat antamaan makua. Lisää herkkutattipalat ja paista kauniin ruskeiksi. Lisää tarvittaessa voita pannulle. Kun sienet ovat kauniin paahtuneita, lisää kerma ja keittele hetken kokoon. Mausta suolalla ja pippurilla, 

Sekoita kermainen tattikastike pastan sekaan. Tarjoa heti. 

Raasta lautasannoksen päälle parmesaania. 

***

YHTEISTYÖSSÄ ARLA

Paprikaa pekonikierteellä grilliin

Makeita pikkupaprikoita, joiden sisus täytetään rosmariinisella sinihomejuustotahnalla kietaisten pekonin hellään syleilyyn. Ihan huippu alkupala grilli-iltaan!

Kaikki alkoi siitä, kun näin paikallisessa Ameriikanmarketissa tällaisen säkin pieniä, makeita paprikoita. Tai oikeastaan kaikki alkoi siitä, kun sain maistaa vastaavia grillitettynä Jonnan toimesta Kivistössä. Päätin jo napostellessani Jonnan pikkupaprikoita, että jonain grillikertana tekisin näitä Jukallekin. Kaupassa en kuolemaksenikaan muistanut millä Jonna oli omat paprikansa täyttänyt, mutta Jenkkilän isänpäivän kunniaksi tartuin Jukka-isän suosikkiin sinihomejuustoon. Huoneistohotellin jääkaapista löytyi vielä rosmariinia, jonka uumoilin käyvän settiin mukavasti. Ja näin kävi!

Juhlittu isä grillasi paprikat itse, sillä hotellimme allasosastolla todella on grillit asukkaiden käytössä. Kiittelimme koko perheemme aikuisväestön voimin rosmariinin ja savuisan pekonin makuharmoniaa, joskin myös kokonaisuuden herkullisuutta. Näitä tehdään varmasti toistekin! Lapset ronklasivat päältä pelkät pekonit, kuten arvata saattoi. Pääruuan pihvi sentään maistui!

GRILLATUT PIKKUPAPRIKAT SINIHOMEJUUSTOLLA JA PEKONILLA
10 puolikasta paprikaa

5 kokonaista makeaa pikkupaprikaa
4 rkl sinihomejuustoa
3 rkl ranskankermaa tai smetanaa
1 ½ rkl tuoreita rosmariinihavuja pilkottuna
suolaa
mustapippuria
5 pekonisuiroa puolitettuna
(coctailtikkuja)

Pese paprikat. Halkaise ne pitkittäin. Poista siemenet.
Sekoita sinihomejuustosta, ranskankermasta ja rosmariinisilpusta tahna. Mausta sopivaksi suolalla ja mustapippurilla.
Täytä paprikanpuolikkaat juustotahnalla.
Puolita pekonisuirot. Kääri paprikan ympärille. Meillä suurin osa pekoneista pysyi hyvin paprikoiden ympärillä ilman hammastikkuja, mutta varmuudeksi suosittelemme keihästämään pekonit tikuilla.
Grillaa ensin juustopuoli alaspäin ja käännä heti pekonin ruskistuttua ympäri.

#AAMIAISKUTSU - Quesadilloja aamupalaksi

Quesadillat - eli täytetyt, paistetut tortillat- toimivat etenkin niihin aamuihin, jotka edellisyön juhliminen on jäykistänyt hieman kankeaksi. Kun mieli halajaa tavallista enemmän jotain tuhdimpaa purtavaa, paljon vahvaa kahvia ja kylmää tuoremehua. Ja johon toimii myös erittäin hyvin mustikkajogurtti, sanokaa minun sanoneen. 

Kun Arla heitti meitä #aamiaiskutsu-haasteella, innostuimme heti. Ideana on kutsua joku aamiaiselle ja viettää yhteinen, rento hetki yhdessä. Mieleeni pamahtivat heti quesadillat, joihin littyy parikin ihanaa aamiaismuistoa. 

Ensimmäistä kertaa nautimme quesadilloja aamupalaksi ystäviemme luona, kun perheen isä paisteli niitä lyhyiden yöunien jälkeen. Quesadillat syötiin ulkoterassilla auringonsäteiden lämmittäessä hurjasti. Tuona samaisena aamuna kyläpaikan emäntä teki lapsille vohvelit, jotka tarjoiltiin pikkuikkunan kautta ulos takapihan trampalle. Siinä aamussa oli jotain hyvin erityistä juurikin rentouden vuoksi. 

Toinen quesadilloihin vahvasti liittyvä aamu sijoittuu vuokramökille, jonne kokoonnuimme aikuisten kesken koko viikonlopuksi. Kavereiden heräillessä lauantaiaamuna sotkutukkaisina, mutta hyvin valmiina seuraaviin koitoksiin, paistelin minä vahvikkeeksi quesadilloja. Täytteitä en enää muista, mutta sen muistan miten ihana oli hääriä lieden ääressä ja antaa osaltaan vahva startti vaativaan päivään, josta nauru, soitto ja saunominen eivät ihan lyhyeksi jääneet.

Arlan aamiaishaasteeseen halusin kokeilla uusia täytteitä, jotka rokkasivat yhteen juuri niin hyvin kuin arvata saattoi. Rapsakaksi paistettu pekoni, makeaksi muhitettu sipuli ja vain hetken pannulla käytetty lehtikaali olivat Arla Goudan kanssa ihan loistosetti. Ja eikös kaikki missä on lehtikaalia ole terveellistä?

Quesadillojen lisäksi halusin vielä väriä ja lisämakua lautaselle, joten tein salaatin joka on vahvasti nojollaan kohti guacamolea. Mehuina meille kelpaavat loistavasti luomulaatuiset God Morgon appelsiinitäysmehu ja tyttäremme suosikki God Morgon appelsiini-veriappelsiinitäysmehu. 

Ota ihmeessä sinäkin haaste vastaan ja instagrammaa oma aamupalahetkesi!

QUESADILLA

2 tortillakuorta
lehtikaalia silputtuna ja hiukan paistettuna
sipulia pehmeäksi paistettuna
pekonia rapsakaksi paistettuna
Arla Goudaa raastettuna

Laita tortillakuori leikkuulaudalle. Laita päälle ensin juustoraastetta, sitten muita täytteitä ohuelti. Laita päällimmäiseksi uudestaan juustoa.  Aseta kaiken ylle vielä toinen tortillakuori.
Paista näin muodostunut quesadilla lämpimällä, ei kuumalla pannulla joko pienessä öljytilkassa tai kuiviltaan. Käännä ympäri ja paista vielä toiselta puolelta. Juuston on tarkoitus sulaa quesadillan sisällä ja ”liimata” tortillat yhteen. Samalla tortillojen pinta saa kauniin värin.

Laita valmis quesadilla takaisin leikkuulaudalle ja pilko terävällä veitsellä neljään osaan.

AVOKADOSALAATTI

1 avokado
tuoretta korianteria
puolikas punasipuli
sokeria
limelohko
suolaa
mustapippuria

Kuori sipuli ja pilko puolikas ohuiksi rinkulanpuolikkaiksi. Laita pieneen astiaan, ripsi päälle hiukan sokeria ja hiero sipuleita sormissa. Näin sipulin ärtsyin maku taittuu. 

Puolita avokado kuorineen ja poista kivi. Kaiva hedelmäliha kokonaisena kuoresta. Pilko avokado ronskeiksi paloiksi. Purista päälle limemehua.

Silppua korianteria.

Yhdistä avokado, punasipuli ja korianteri.  Mausta suolalla ja mustapippurilla.

VINKIT!

Tortillat voi tehdä aamuksi valmiiksi jo vaikka edellisenä päivänä ja säilyttää muovipussissa. Ohje itsetehtyihin tortilloihin täällä. Tortillat voi myös ostaa valmiina.

Quesadilloihin voi kokeilla monenlaisia täytteitä. Ihan lemppareitani on metsäsieni-sipuli- tai chorizo-sipulitäyte. Tärkeää on, ettei täytteitä laita liikaa ja että aina on mukana juustoa.

*

YHTEISTYÖSSÄ ARLA

Hurmaava itsestäänselvyys

Valtaosa grillaajista on täysin selvillä mitä on tulossa, kun leikkuulaudalle nostetaan herkkusieniä, sinihomejuustoa ja pekonia. Ainakin ne grillaajat jotka ovat eläneet 90-luvulla. 

Jukan himoitessa näitä täytettyjä, grillattuja palleroita tuumailin, miten niitä voisi tuunata. Pitäisikö juusto vaihtaa tai maistuisikohan sinihomejuuston kanssa sekaan upotettu oliivi tai aurinkokuivattu tomaatti? Laittaisiko pekonin alle samansuuntaisesti porkkanasuiroja tai kenties suirotettua parsaa? Juuston sekaan voisi lisätä vaikka timjamia tai jotain muuta kivaa yrttiä, mitä? Lopulta tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että miksi korjata sitä mikä toimii jo loistavasti. Kaikkeen ei tarvitse kajota vain sen vuoksi, että se kuulostaisi jotenkin uudelta tai paremmalta. 

  

Molemmilla meillä on tahoiltamme vahvat ensimuistot grillatuista, pekonikäärityistä sienistä. Ne edustivat tuolloin vähän erikoisempaa kokkailua ja tuntuivat melko eksoottisilta makkaroiden seassa. Ajatuksena epäilytti, mutta maistettua hymyilytti. 

Tekeminen on juuri niin yksinkertaista ja nopeaa kuin kuvitella saattaa.

GRILLATUT, SINIHOMEJUUSTOTÄYTETYT HERKKUSIENET PEKONILLA

herkkusieniä
pekonia (½-1 kpl siivuja per sieni)
Arla Castello Luomu Sinihomejuustoa 

Pyyhi sienet puhtaiksi. Irrota sienen jalka pois (ja käytä se myöhemmin vaikka munakkaaseen, marinoi ne tai upota vaikka jauhelihakastikkeen sekaan). Lusikoi sinihomejuustoa sienen lakin sisään ja kääri ympärille pekoni tai pekonin puolikas. Grillaa parilalla molemmin puolin kunnes pekoni on saanut kauniin pinnan. 

Nauti muiden grilliherkkujen kanssa. 

*

Tämä postaus jatkaa Arlan kanssa tehtävää yhteistyötä. Postaamme kerran kuussa Arla-aiheisen jutun.