Maa-artisokkaa rakuunakermassa muhitettuna

Meillä oli Jukan kanssa varattuna Albanian matka viime viikolle. Meidän piti juhlistaa kahdestaan 17-vuotiasta avioliittoamme syöden, juoden ja nautiskellen. Niin kuin nyt kaikki tiedämme, kirosana korona romutti tämän(kin) suunnitelman. Vara-suunnitelmaksi varasimme pöydät kahteen ihanaan suomalaisravintolaan, mutta luonnollisesti nämäkin suunnitelmat lahosivat omaan mahdottomuuteensa. Lopulta päätimme koostaa kotona herkullisista raaka-aineista kolmen ruokalajin illallisia ja nauttia ne yhdessä rakkauden hedelmiemme kanssa. Hyvä oli tämäkin vaihtoehto, joskin kohdassa tiskaaminen rupesi sapettamaan. Ja siinä kohtaa kun tajusi kuinka pikkumaisista asioista itse voi ärsyyntyä kun tuolla jossain oman kodin seinien ulkopuolella asiat ovat monella aika hurjastikin. 

Yksi illalliskokonaisuuksista sisälsi pääruokana grillattua peuraa, grillattua parsaa ja paistettua sieni-sipuliseosta sekä kermassa muhitettuja maa-artisokkia. Kokonaisuus oli ihan älyttömän hyvä! Juurevia, muhevia makuja yhdessä puugrillimme tuoman savuisuuden kanssa. Riista, metsäsienet ja rakuunalla maustetut maa-artisokkapalat täydensivät upeasti toisiaan ollen kukin itsessäänkin herkullisia. 

Muhitettujen maa-artisokkien ohje on todella suositeltavasta Tommy Myllymäen kirjasta "Kasvikset lisukkeena ja pääruokana". Olemme tehneet kirjasta monia ruokia sekä itsekseen tarjottavaksi että lisukkeiksi ja aina on onnistuttu. Blogiin asti ovat toistaiseksi päätyneet juurisellerirullat, hunajainen salvia-kurpitsa ja muhevan tyylikäs juuriselleri. 

Seurasimme kirjan ohjetta muuten tarkasti, mutta mantelit jätimme kauppaan. Nämä vesisyöpöt saavat jäädä sinne jatkossakin, koetamme pärjätä esimerkiksi siemenillä. Nyt käyttämämme pistaasipähkinät eivät liene manteleita parempi vaihtoehto, mutta vanhat pussinpohjat on käytettävä loppuun. Jotain pureskeltavaa kokonaisuus kyllä kaipaa. Rakuuna oli meillä kuivattua. Me emme Myllymäen kehotuksesta huolimatta kuorineet maa-artisokkia (eikä hänkään kuvan perusteella niin ole tehnyt). Muunnelmaksi ruotsalaiskokki suosittelee sitä, että vaihtaa maa-artisokat palsternakaksi, porkkanaksi tai juuriselleriksi. 

Tommy Myllymäki kehottaa syömään näitä maa-artisokkia punaisen lihan, kalan tai broilerin kanssa. Me suosittelemme erityisesti peuraa ja miksei tulevana pääsiäisenä myös lammasta.

KERMAMUHITETTUA MAA-ARTISOKKAA RAKUUNALLA

lisukkeeksi neljälle 

8-10 maa-artisokkaa (noin 500 g)

2 dl kermaa

50 g parmesaania

1 dl riivittyä rakuunaa tuoreena, hiukan vähemmän kuivattuna

3 rkl siemeniä tai pähkinöitä

rypsiöljyä

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Pese maa-artisokat hyvin. Leikkaa ne koosta riippuen puoliksi tai viipaleiksi. Ruskista paloja kummaltakin puolelta uunin kestävässä pannussa rypsiöljyssä kunnes maa-artisokat ovat saaneet hieman väriä. 

Laita pannu uunin keskitasolle ja kypsennä viipaleita ensin 10 minuuttia. Kaada sitten joukkoon kerma. Jatka kypsennystä toiset 10 minuutia, kunnes maa-artisokat ovat pehmeitä. 

Ota pannu uunista, raasta päälle parmesaani, ripota joukkoon rakuuna ja siemenet. 

Karitsatartar ja pikkelöityä maa-artisokkaa

Saimme viikonloppuna taas tuttuja vieraita kotiimme ja tietysti istuimme yhdessä ruokapöydän ympärille. Vieraamme ovat 10-vuotiasta tytärtään myöten aikamoisia herkuttelijoita, joten menua lähdettiin koostamaan siitä vinkkelistä. 

Poikamme tekemä menukortti.

Lopulta menusta tuli mielestämme oikein hyvä. Mitään kokoavaa teemaa ei oikeastaan ollut. Toistuvia elementtejä olivat kuitenkin gini, varsiselleri ja karitsa. 

Olimme koonneet suupalat ensinaposteluun ja valmistelleet muut ruuat pikkelöimällä, sirkuloimalla, pakastamalla ja jääkaapittamalla. Karitsan niskapaloista valmistettu ossohko buco oli lykätty uuniin kuusi tuntia ennen sen ulosottamista, joten liha irtosi luista melkein ajatuksen voimalla. Valmistimme ruokia pitkin iltaa, sillä mihinkään ei ollut kiire vieraiden jäädessä yökylään. 

Suupaloina meillä tarjottiin varsiselleristä, sinihomejuustosta ja pähkinästä koottuja herkkuja, espanjalaisia juustoja ja leikkeleitä sekä oliiveja. Nämä kulautettiin alas vieraiden toivoman gin & tonicin kanssa. 

Alkupalaksi kokosimme Herrakunnan vastateurastetun karitsan ulkofileestä pilkotun tartarin. Keralle pikkelöitiin maa-artisokkaa ja sous-vide kypsennettiin keltuaista. Opimme tämän tavan tarjota tartaria kokkimaajoukkueen joukkueenjohtajalta Kristian Vuojärveltä Mimisin järjestämässä kivassa kokkailuillassa. Olemme tehneet aiemmin tartarista myös suupalakokoisia naposteltavia ruiskuppeihin. Tuumasimme että keltuaisen voisi joskus tehdä myös confit-menetelmällä. 

Tässä ohjeistetusta kokonaisuudesta riittää viidelle. Maa-artisokkamitoitus tosin on reilu.  

KARITSATARTAR 

500 g karitsan ulkofilettä
lipstikkasuolaa
mustapippuria

Puhdista fileistä kalvot.
Leikkaa liha hienoksi veitsellä.
Mausta liha lipstikkasuolalla ja mustapippurilla. 
Älä hirveästi vaivaa tai sekoita massaa, jotta se pysyy ilmavana.

PIKKELÖITYÄ MAA-ARTISOKKAA

3 kpl maa-artisokkaa
0,3 dl etikkaa
0,5 dl sokeria
0,7 dl vettä
sinapinsiemeniä
korianterinsiemeniä
tähtianis

Mittaa nesteet kattilaan lisää mausteet. Kiehauta liemi
Pese artisokat ja tee niistä mandoliinilla ohutta levykettä.
Laita maa-artisokat pikkeliliemeen maustumaan ainakin kahdeksi tunniksi.
Siivilöi ennen tarjoilua.

KELTUAISKREEMI

3 keltuaista
suolaa

Erottele kananmunista keltuaiset.
Riko keltuaisten rakenne vispilällä. Lisää suola. Siivilöi massa ja laita vakuumipussiin.
Kypsennä sirkulaattorissa 66.5 asteessa 45 minuuttia.
Jäähdytä.

KORISTELUUN

versoja ja syötäviä kukkia

Bottargaa, maa-artisokkaa ja sitruunapastaa

Bottarga (poutargue, karasumi, batarekh) on kuivattua mätiä, jota nyt herkuttelijoiden onneksi saa Helsingin Museokadun Hella & Herkusta. Ostin yhden paketin tuota meilläpäin harvinaista herkkua mielessäni nopea, simppeli lounaspasta. Niinpä ostin samaisesta liikkeestä myös Pici al limone pastaa. Se on toscanalaista, selkeän sitruunaista, hiukan spagettia paksumpaa pastaa. Pasta on puristettu pronssisuuttimien läpi, jolloin tarttumapinta kastikkeille on epätasaisen pinnan vuoksi hyvä. 

Koska blogista löytyy jo yksi bottarga-pasta, halusin kokeilla jotain hiukan erilaista. Kovin kauas ajatukseni ei kuitenkaan lentänyt. Mietin että maa-artisokka voisi käydä merellisen makuisen kuivatun mädin kanssa enkä ollut lainkaan väärässä. Kokonaisuudesta tuli hauskan näköinen! Sitruunapasta ja lehtipersilja antavat settiin raikkautta, bottarga ja maa-artisokka erityisyyttä. 

Pidimme paljon enemmän kokonaisesta mätipalasta veistellyistä siivuista, kuin aiemmin kokeillusta valmiiksi jauhetusta bottargasta. Viimeksimainitussa oli jotenkin tunkkainen maku, joka tästä nyt käyttämästämme puuttui kokonaan. Vaikka kyllä se edellinenkin bottarga-setti meille hyvin maistui kun emme tienneet paremmasta.Vinkiksi sanottakoon, että jos Hella & Herkku bottargoineen ei osu matkasi varrelle, voithan kuivattaa mätiä myös itse sauvajyväsen ohjeilla. 

Ohje on aika summittainen. Passaile määriä oman makusi ja nälkäsi mukaan.

BOTTARGA-PASTA MAA-ARTISOKALLA

kahdelle

125 g pici al Limone-pastaa

bottargaa 

½ dl pilkottua tuoretta lehtipersiljaa

1 maa-artisokka

extra virgin oliiviöljyä

suolaa

mustapippuria

Pese maa-artisokat hyvin. Siivuta maa-artisokat kuorineen ohuen ohuiksi vaikka mandoliinilla. Laita siivut kylmään veteen, jossa on jääpaloja. Maa-artisokat saavat näin hienon rapsakan rakenteen. 

Keitä pasta suolaisessa vedessä ohjeen mukaan. 

Siivuta bottargasta paloja mandoliinilla tai raasta bottargaa. 

Kun pasta on kypsä, valuta se siivilässä. Lorauta sekaan hyvää oliiviöljyä ja lisää pilkotut lehtipersiljat. Sekoita hyvin. Lisää joukkoon myös maa-artisokkasiivut ja sekoita. Mausta mustapippurilla. Nostele lautasille ja asettele päälle bottarga-siivut. Nauti heti.

Maa-artisokkaa viinisti

Ensin oli Blogiringin kamppis, jossa piti keksiä kuivalle luomuviini Emiliana Naturalle ruoka ja kuvata se edustavasti. Ensimmäisen ideamme mukaan siitä piti tulla risotto. Sitten idea kehittyi ja Jukan äidin lahjottua meitä oman maan tuotteilla ruuasta piti tulla maa-artisokkarisotto. Muhkuraisia mukuloita kuoriessani tuumasin, että niistä riittäisi tarpeita ihan omaankin ruokaansa asti. Silloin päähäni pälkähti Sasu Laukkosen "palsterisotto", joka on tehty risoton tapaan, mutta riisin asemesta on käytetty palsternakan paloja. Päätin muuttaa risoton suuntaa ja tehdä sen "vain" maa-artisokkapaloista. 

Lopputulos oli hieno! Maa-artisokan ylväs, joskin maanläheinen maku pääsi täysiin oikeuksiinsa. Parmesaaniraaste kruunasi kokonaisuuden täyteläisemmälle puolelle. Suosittelemme lämpimästi tätä hyvin viinipitoista kasvisruokaa lisäkkeeksi aterialle tai vaikkapa alkupalaksi. Ja lasiin tietysti sitä samaa viiniä kuin ruokaankin, sillä varsinkin arkena ihminen vaatii jotain viiniä fiiniä. 

MAA-ARTISOKKA VIINISTI

kahdelle pienet annokset

300 g maa-artisokkaa

2 rkl voita

1 shalottisipuli

1½ dl Emiliana Natura luomuviiniä

1½ dl kasvis- tai kanalientä

suolaa

mustapippuria

parmesaania

Kuori maa-artisokat ja paloittele ne pieniin paloihin. Silppua sipuli ihan pieniksi paloiksi. Laita kasvis- tai kanaliemi lämpenemään. 

Kuumenna paistinpannu ja nakkaa sille voita. Kun voi on sulanut, lisää sipulipalat. Sipulien hiukan kuullotuttua lisää maa-artisokat ja pyörittele kaikki voissa. Lisää sitten viini ja kiehauta hetki. Lisää myös liemi. Keittele noin 20 minuuttia tai kunnes palat ovat napakan kypsiä. Kypseneminen riippuu tietysti maa-artisokkapalojen koosta. 

Nostele palat liemestä erilliseen astiaan, mikäli lientä on vielä jäljellä. Tarkista maku suolalla ja pikkuripauksella mustapippuria. Laita maa-artisokat lautasille ja raasta päälle parmesaania. Nauti ruokaan käyttämäsi viinin kanssa kynttilänvalossa. 

*

Blogien viinikuvista parasta voi käydä äänestämässä täällä ja voittaa hyvällä tuurilla itsekin luomutuotteita.

Yhteistyössä Emiliana Natura

Omaan makuun rullaamista

Ystäväperheen tullessa kylään intouduimme pitkästä aikaan tekemään vietnamilaisia rullia. Lounaspöytä saatiin kokoon aika nopeasti, kun tarjolle nostettiin pääasiassa raakoja juttuja. Riisipaperit sai jokainen lilluttaa itse vedessä ja sitten koota siihen päälle mitä mieli. 

Tarjolla oli  valkosipuliöljyssä paistettuja jättikatkiksia, suirotettua porkkanaa, pilkottua fenkolia, huuhdeltuja ituja, kylmäsavulohta, pinaattia, pehmitettyjä riisinuudeleita, minttua, chilistä korianteria, ruohosipulia...

...lampaankääpäpaloja paistettuna ja siivutettua maa-artisokkaa raakana.

Paitsi että jokaisen sopi rullata mitä huvitti, jokaisen onnistui rullata myös miten huvitti. Tämän setin dippaaminen kastikkeeseen olisi ollut ehkä hieman haastavaa, JOS lapset olisivat dipistä innostuneet. 

Rullaamistekniikkaan saa hyvää esimerkkiä Kauhaa ja rakkautta-blogista. Munakastäytteistä(kin) rullaa voi matkia Riikan blogista. 

Dippikastikemallia haettiin Ruokalasta, näin: 

DIPPIKASTIKE RULLILLE

1 dl vettä

4 rkl sokeria (josta 3 rkl palmusokeria jos omistat)

1 rkl kalakastiketta

2 rkl riisiviinietikkaa

1 limen puristettu mehu

1 hienonnettu valkosipulinkynsi

Keitä vesi ja sokeri yhteen. Jäähdytä. Sekoita joukkoon muut aineet. 

Sipsii ja drinkkii fiinistiii

Uuden vuoden aattona on kiva laittaa tarjolle jotain fiinimpää, menneen vuoden kunniaksi ja tervetulotoivotukseksi tulevalle vuodelle. Ihan hyvin se voisi olla vaikka kuvanmukaisesti maa-artisokka- ja perunasipsejä sitruunaisella majoneesilla. Päälle vielä mätiä niin saadaan hiukan väriäkin lautaselle. 

Drinkkinä voisi tarjota vaikka tätä raikasta Jukan löytöä:

LYNCHBURG LEMONADE

2 cl                       viskiä

2 cl                       Cointreau

2 cl                       sitruunamehua

8 cl                       sitruunaista limsaa (esim. Sprite)

Lisää viski, Cointreau ja sitruunamehu cockailravistimeen, lisää aimo annos jäitä ja ravista kunnolla. Kaada jääpaloilla täytettyyn (collins)lasiin. Täytä lasi sitruunalimsalla.

Koristeluun voit käyttää sitruunaviipaletta. 

Sitruunaisen majon, mädin ja sipsin innoitus lähti Olosta, jossa ne tarjottiin perunablini-annoksessa. Olossa pottu oli maatiaisemme Blue Kongo, joka olisi toki kauniimpi. Sinistä perunaa ei vaan nyt löytynyt. Maa-artisokka hiukan paikkasi esteettisyyttä. Minusta tuo muhkurainen juures on hurjan kaunis epäsymmetrisyydessään, pehmeässä vaaleudessaan ja maukkaudessaan! Kuoret kannattaa jättää juurekseen, jotta sipsit saavat kauniin, tummemman reunuksen. 

Mäti tuli makuna aika huonosti esille meidän kokonaisuudessa. Pohdimme, että isommat mätipallerot voisivat tuoda settiin mukavaa suutuntumaa palleroiden pirskahdellessa suussa. Vihreä simpun mäti voisi olla kova juttu tässä kohtaa. 

SIPSIT

perunoita
maa-artisokkia
rypsiöljyä friteeraamiseen
sormisuolaa

Pese perunat ja maa-artisokat. Halutessasi myös kuori, me emme halunneet. Vedä kasvikset mandoliinilla ohuen ohuiksi.

Lämmitä öljy paksupohjaisessa kattilassa 160-180 asteiseksi. Käytä lämpötilan passaamiseen digitaalista paistolämpömittaria. Jos öljy on liian kuumaa, kasvikset palavat ja jos liian kylmää, ei sopivaa lopputulosta tule. Perunat imevät ilmeisesti kylmemmässä lämpötilassa itseensä enemmän öljyä ja joka tapauksessa kypsyminen on hidasta. Maa-artisokat nauttivat noin 160 asteisesta öljykylvystä, perunat voi fritata hieman korkeammassa lämpötilassa, 170-180 asteessa.

Laita kasvislastuja sopivasti kattilaan kerralla. Jos laitat liikaa, öljy kylmenee turhan paljon ja lastut tarttuvat toisiinsa kiinni. Nosta lastut muutaman minuutin öljyuiton jälkeen pois reikäkauhalla, kun näyttävät sopivan rusehtuneilta. Laita perunalastut valuttamaan turhat öljyt pois talouspaperin päälle ja ripsi päälle sormisuolaa.

Toista kunnes pottulastut on friteerattu. 

Anna kasvislastujen valuttaa kunnolla ylimääräiset öljyt pois, jotta saat rapsakan lopputuloksen. 

SITRUUNAMAJONEESI

noin 2 dl

1 munankeltuainen
2 tl Dijon-sinappia 
1 rkl vaaleaa balsamico-etikkaa
1,5 dl rypsiöljyä

4:n luomusitruunan kuoret
hyppysellinen suolaa
sokeria
valkopippuria

päälle: valutettua mätiä

Raasta luomusitruunan kuoret muhjuksi. Sekoita korkeassa, kapeassa kulhossa munankeltuaiset, sinappi ja etikka. Vaahdota seosta sähkövatkaimella ja lisää laitteen käydessä joukkoon öljy ensin tipoittain, sitten ohuena nauhana. Valmis majoneesi on vaaleaa ja kuohkeaa. Mausta sitruunankuorilla, suolalla, sokerilla ja valkopippurilla.

Tarjolle laittaessa nakkaa päälle myös mätiä. Jos tähän päädyt, majoneesiastian on syytä olla laakea, jotta jokainen halukas saa sekä mätiä että majoneesia sipsilleen. 

INNOSTAVAA, ILOISTA JA MAISTUVAA

VUOTTA 2013 KAIKILLE LUKIJOILLEMME!

Marinoitu maa-artisokka

Marinoitu maa-artisokka maistui hyvälle. Siinä oli raikkautta ja mukavaa suututuntumaa olematta kovaa taikka pehmeää. Vaaleat "nopat" sopivat hyvin jouluiseen alkupalapöytään, varsinkin lasimestarin sillin tasoittavana makuparina. 

Resepti on kirjasta "Parasta maatiaisruokaa", johon palaan paremmin lähiaikoina. Keittiömestari Mikko Kautton kokonaisuuteen olisi kuulunut maa-artisokkaa neljässä muodossa: terriininä, marinoituna, vaahtona ja sipsinä. Helahoito olisi varmaan upea esimerkiksi alkupalana. 

Seurasimme muuten ohjetta orjallisesti, mutta ruohosipulin vaihdoimme kirveliin. Lautaselle nostettaessa käytimme haarukkaa, jotta ylimääräiset öljyt jäivät marinointiastiaan. Kaksi päivää marinoitu maa-artisokka maistui hyvälle, mutta kolmantena päivänä mukana oli jo käyneen makua. 

MARINOITU MAA-ARTISOKKA

100 g maa-artisokkaa

½ salottisipuli

ruohosipulia tai kirveliä

½ dl rypsiöljyä

loraus (meillä 1 tl) vaaleaa balsamicoa

suolaa

sokeria

Kuori ja pilko maa-artisokat.  Ryöppää kuutiot suolalla maustetussa vedessä. Valuta ja jäähdytä. 

Hienonna sipuli ja ruohosipuli tai kirveli. Yhdistä kaikki ainekset. Sekoita ja tarkista maku. 

Paras, pata ja piirakka

Jos harrastaisin musiikkia blogipostausten taustalla, tähän voisi pläjäistä Tina Turnerin "Simply the best". Meillä kävi meinaten arki-iltaa sulostuttamassa ruokabloggaajista paras, Chez Jasu, perheineen. 

Ruuan suhteen emme halunneet ottaa riskejä, joten muhitimme villisian potkaa noin yhdeksän tuntia tomaattisessa viini-lihaliemessä vihannesten kera. Liha oli hyvin helppo irrottaa luista vain nostamalla luut padasta pois. Samalla tyylillä sujui lihan paloittelu. Padan lisäksi tarjosimme uunissa paahdettuja maa-artisokkia ja simppeliä pinaatti-retiisisalaattia. Kokonaisuus onnistui onneksi hyvin. Lapsosia ajatellen teimme vielä erillisen setin sekoittamalla villisikapataa pastan joukkoon. 

Jälkiruoka oli meille uusi, BBC:n GoodFoodista bongattu "Spiced toffee apple cake". Paksuus viittaa kyllä kakkuun, mutta piirakkavuuassa teko piirakkaan. Maku menee vahvasti taatelikuivakakun suuntaan omenoiden mehevöittäessä kokonaisuutta ja toffeeraitojen tehdessä makeuslisää. Tähän piirakkaan käytettiin isän viimoiset omenat. Talvella voisin kokeilla omppujen tilalle puolukkaa tai karpaloita. Jukka kaipasi kakun kera jäätelöä, me muut emme. 

Tämän jutun lopusta löytyy resepti pienin muunnoksin. 

Kylässä olleen Jasun vaimo bloggaa myös. Kokkaamisen ihastuttava rouva jättää miehelleen, mutta eräänlaista ruokablogia kirjoittaa hänkin: nainen pitää pihapiirin myyrät ja peurat lihoissa. Kerkeäväinen "Akvamarin" aikaansaa myös kauniita koruja, myyntiinkin. Ja tiedättekö, minä sain tuliaiseksi kuvassa olevan upean korun täynnä ruokasymboliikkaa! Lusikan merkityksen nyt ymmärtää vähemmänkin taiteellinen, mutta se että vihreä siruhelmi meinaa viiniä ja helmet "kulinarismin helmiä" onkin jo daideellista se. Muita hienoja merkityksiä voi kurkata täältä ja nähdä siellä myös paremman kuvan korusta. Aivan ihana tuliainen, kiitos vielä kerran!

Koru olisi ollut jo tarpeeksi hieno juttu, mutta lisäksi saimme huippukauniita, oman maansa sipuloita ja kuulemma hyvää viiniä. Ei etiketistä heti arvaisi. 

Oli rentouttavaa ja mukavaa nähdä vastavuoroisesti meillä tätä perhettä. Arki-illat vain ovat kovin lyhyitä, varsinkin kun lasten nukkumaanmenoajan kohtuullisuuttakin on ajateltava. 

OMENA-TAATELIKAKKU TOFFEERAIDOILLA

piirakkavuokaan

200 g pehmeitä taateleita

2 dl täysmaitoa

250 g voita

280 g vehnäjauhoja

1 ½ tl leivinjauhetta

4 kananmunaa

150 g fariinisokeria

50 g sokeria

1 tl kanelia

ripaus muskottipähkinää

ripaus inkivääriä

ripaus cayennepippuria

3 omenaa

(sitruunamehua)

toffeeta (esim. Alku-toffeeta pussillinen)

liraus kermaa tai maitoa

Pilko taatelit ja laita ne maidon kanssa kattilaan. Anna porista muutama minuutti ja laita 15 minuutiksi syrjään levyltä muhimaan. Surraa sileäksi vaikkapa sauvasekoittimella. 

Tarvittaessa kuori, ja lohko omenat haluamasi kokoisiksi paloiksi. Minä tein tosi ohuita paloja. Jos olet tarkka omenapalojen tummumisesta, pirskottele jo paloiteltuihin lohkoihin sitruunamehua. Minä en niin tehnyt. 

Sekoita huoneenlämpöinen voi, jauhot, munat, sokerit, mausteet ja taatelitahna keskenään kulhossa sähkövatkaimella. 

Kaavi taikina leivinpaperoituun piirakkavuokaan. Asettele päälle omenalohkot. 

Kypsennä 180 asteisessa uunissa noin 50 minuuttia. Jäähdytä.

Laita pieneen kattilaan toffeet ja liraus kermaa tai maitoa. Kuumenna koko ajan sekoitellen, kunnes seoksen rakenne on juoksevaa. Liruttele piirakan päälle raitoja toffeesta. 

VINKIT! 

• Kun syöt loput toffeet lusikasta ja /tai kattilasta, odota että se hiukan jäähtyy. 
• Älä siirrä kakkua leivinpaperista nostamalla, jos kerran tiedät että leivinpaperi on halki keskeltä
• Ole ylpeä siitä että kerrankin rikoit munat erilliseen kulhoon, sillä viimeinen muna oli pilalla ja kulhossa oli jo kaikki muut aineet. 

Valkoviinissä kypsennettyä kukkoa ja paahdetut maa-artisokat

Te vakiolukijat jo tiedättekin, että meillä ei ole enää aikoihin syöty broileria. Sen sijaan meille maistuu hurjan hyvin Viskilän kukonpojat, jotka on häkkikasvannaisserkkujaan eettisempi vaihtoehto. Tällä kertaa arvosiivekäs päätyi pataan muhi(noi)maan valkoviinin ja mausteiden kera. Resepti on hyvin inspiroivasta kirjasta "Italialaiset mestarit". Yltiöhelpon, tiskausystävällisen ohjeen nimi  on italiaksi "Pollo casalingo al vino bianco". 

Kukko oli maukas ja sitruunainen. Tosin nesteen piti imeytyä ja kukonpoikien saada väriä, eikä meillä näin käynyt. Siksi irrotin ällöttävän lötköt nahat kukkojen päältä ja paistoin ne erikseen runsaassa öljyssä rapeiksi. Ei ehken se hehkeimmän näköinen kukkoruoka, mutta ei taatusti myöskään huonoimman makuinen! Reseptiin tarvitaan 6 desiä valkoviiniä, joten kokille jää oikein passeli määrä ruuanlaittoviiniä. 

maa-artisokka, tuo symmetrian ystävän painajainen

Kukon seuraksi lautaselle päätyi paahdettuja maa-artisokkia. Tähän lisäkkeeseen ryhtymisestä on kiittäminen  sen ohjeistanutta Nelleä, maa-artisokan epäkuorimisinnokkuuttani ja lastemme mummua jolta muhkuraiset saimme. 

Kuorineen syötävät maa-artisokat olivat paahdettuna hurjan hyviä! Basilika ja tomaatit lisättiin lautaselle värikkyyssyistä, mutta yllättäen basilika olikin mainio kumppani paahdetulle maa-artisokalle. 

KUKKOA VALKOVIINISSÄ JA ETIKASSA

1,2 kg kanan- tai kukonpaloja (koipia, rintaa, reittä tms.)

600 ml valkoviiniä

3 rkl valkoviinietikkaa

2 salottisipulia 

2 porkkanaa 

1 lehtisellerinvarsi

4 laakerinlehteä

2 mausteneilikkaa

suolaa

10 mustapippuria

40 g voita

4 sitruunaviipaletta

Laita kaikki aineet isoon pataan tai kattilaan. Kiehauta, vähennä lämpöä ja peitä osittain kannella, jotta osa höyrystä pääsee ulos. Anna kiehua hiljallee noin tunti. Käännä kukkoa puolivälissä kypsennystä. 

Kypsennä kukkoa kunnes ovat kypsiä (liha pakenee luista).

Poista liedeltä ja tarjoile. 

PAAHDETUT MAA-ARTISOKAT

maa-artisokkia

öljyä

suolaa

mustapippuria

Pese maa-artisokat hyvin. Halkaise. Laita vuokaa.

Lorota päälle reippaasti öljyä. Mausta suolalla ja mustapippurilla. 

Kypsennä 200 asteisessa uunissa kunnes maa-artisokkien kuori on paahtunut. Tähän menee noin 20-30 minuuttia. 

Ylevän hieno maa-artisokkarisotto

Minulle tulee maa-artisokan mausta mieleen aina sana ylevä. Möykkyisen mukulan maussa on jotain kartanomaista, mutta rustiikilla tavalla. Olenko makumielikuvani kanssa yksin?

Jääkaapissa hyvin säilyneet mummun maa-artisokat kaipasivat hyvää reseptiä. Risottosellainen löytyi Pieni Vispilänkauppa-blogista. Heille ohje oli kulkeutunut Glorian ruoka ja viinistä. Perusrisoton sekaan laitetaan loppuvaiheessa paahdettua maa-artisokkapyrettä. Meillä mukuloita oli jäljellä vain 130 g, josta tuli valmista pyrettä 1,5 desiä. Tämä oli vain puolet alkuperäisen ohjeen määrästä, mutta  riitti onneksi saamaan aikaan hyvin selkeän maa-artisokan maun risottoon. Kasvisliemenä käytin pyreen siivilöinnistä syntynytty lientä, johon lisäsin vettä ja suolaa.  Viininä toimi punaviini, siitä väri. Tyttäremme kommentoi heti ettei syö liilaa risottoa. Perusrisottomme ohje poikkeaa hieman Vispilänkaupan vastaavasta.

Meillä maa-artisokkia ei valitettavasti riittänyt sipsien tekoon asti, niin ihana kuin rouskuva lisä olisi ollutkin. Laitan ohjeistuksen kuitenkin perään.

PAAHDETTU MAA-ARTISOKKAPYRE
(noin 1,5 dl - riittää yhteen risottoon)

1 iso keltasipuli
130 g maa-artisokkaa
1 rkl ruokaöljyä
1 rkl voita
2 rkl vettä
2-3 dl vettä

Kuori ja hienonna sipuli. Kuori ja kuutioi maa-artisokat. Kuumenna öljy paksupohjaisessa kattilassa ja paahda maa-artisokkia, kunnes ne ovat kauniin tummanruskeita. Lisää voi ja sipuli ja jatka paahtamista, kunnes sipuli on läpikuultavaa. Lisää vettä niin, että kasvikset peittyvät ja hauduta kypsiksi. Tähän menee noin 10 minuuttia. Siivilöi kasvikset vedestä. Säilytä siivilöity vesi. Soseuta kasvikset tehosekoittimella tasaiseksi pyreeksi.

MAA-ARTISOKKARISOTTO

Perusrisotto
50 g voita

1 sipuli
3-4 dl risottoriisiä
1 dl viiniä
noin 1 l kasvislientä (meillä maa-artisokkien keitinliemi + vettä + suolaa)

Lisäksi
1,5 dl maa-artisokkapyreetä
1 dl raastettua parmesaania
suolaa myllystä
mustapippuria myllystä

1 rkl balsamiviinietikkaa

Laita kasvisliemi kiehumaan kattilaan. Kuori ja hienonna sipuli.
Sulata voi paksupohjaisessa kattilassa tai kasarissa. Lisää sipulit ja kuullota. Lisää riisit ja kuullota edelleen muutama minuutti. Lisää viini ja sekoittele muutama minuutti. Lisää sitten kauhallinen kerrallaan kasvislientä. Anna liemen imeytyä riisiin ja lisää seuraava kauhallinen. Anna risoton kiehua hiljalleen näin noin 15 minuuttia.  Kun riisi on napakan kypsää, lisää artisokkapyree, parmesaani ja balsamiviinietikka. Sekoita hyvin ja viivytä kattilassa muutama minuutti jotta lämpiää kauttaaltaan.  Tarkista maku suolalla ja mustapippurilla. Raasta päälle parmesaania ja koristele maa-artisokkasopseillä.

MAA-ARTISOKKASIPSIT

1 maa-artisokka per ruokailija
½ dl öljyä friteeraukseen

Kuori maa-artisokka kuoritaan ja höylää ohuiksi siivuiksi mandoliinilla, kuorimaveitsellä tai raastimen sivulla. Kuumenna öljy pienessä kasarissa tai pannussa 160-asteiseksi. Nosta maa-artisokkasiivut öljyyn ja paahdetaan ruskeiksi. Nosta sipsit talouspaperin päälle kuivumaan ja mausta merisuolalla.

Gratinoitu maa-artisokka

Mummun maa-artisokat köllöttivät vihanneslokerossamme ja vaativat arvoistaan reseptiä. Se löytyi pienellä vaivalla Yaelianin Appelsiineja ja hunajaa-blogista. Gratinoitujen maa-artisokkien  ohje houkutteli hunajaisuudellaan ja timjamisuudellaan, sekä sillä ettei se sisältänyt kaikenkattavaa juustokuorrutusta (jolla toki myös on paikkansa).

Tykkäsimme kovasti näistä uunitetuista maa-artisokista, vaikka emme malttaneet gartinoida ihan tarpeeksi kauan pinnan parasta karamellisoitumista silmälläpitäen. Nälkä voitti.

Meillä maa-artisokat nautittiin possun sydämen ja palsternakkapyreen kanssa. Itsekseen herkuteltuna alkuperäisen reseptin juustolisäys voisi olla paikallaan.

Hunajainen maa-artisokka

noin ½ kiloa maa-artisokkaa
2½ rkl hunajaa
3½ rkl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria (alkuperäisessä ohjeessa valkopippuria)

pari rkl joko tuoretta tai kuivattua timjamia

(lampaanjuustoa raastettuna)
Kuori maa-artisokat. Laita ne kuorinnan ajaksi kylmään veteen. Keitä artisokkia puolikypsiksi,niin että ne ovat napakan kypsiä. Tähän menee vain viitisen minuuttia, riipuen tietysti maa-artisokan koosta.
Sekoita hunaja,oliiviöljy,suola,pippuri sekä timjami. Aseta maa-artisokat uunivuokaan ja kaada kastike päälle. Kypsennä 220 C asteessa noin 20 minuuttia. 

Alkuperäisessä ohjeessa päälle ripoteltiin lampaanjuustoraastetta ja laitettiin uuniin vielä 10 minuutiksi.

Maa-artisokka muikunmädillä ja tillimuruilla

Tämä herkku kulkee alunperin nimellä muikunmätisalaatti. Meistä se tuntui liian arkiselta ja yksinkertaistavalta. Kyseessä on nimittäin upean näköinen ja makuinen pikkupala, jonka raaka-aineyhdistelmät yllättivät ainakin meidät.

Resepti löytyi Kauppalehti Opiton erikoisnumerosta 20/2010 ja se on Olon keittiöpäällikön Jari Vesivalon käsialaa. Me hieman yksinkertaistimme hommaa jättämällä tillimajoneesin pois.

aloita TILLIMURUN tekemisellä

(aika iso setti. Kestää kuitenkin olla pakkasessa, josta muruja voi raastaa tarpeen tullen sopivasti)

50 g voita

50 g jauhoja

50 g mantelijauhoja

20 g sokeria

3 g suolaa

hienonnettua tuoretta tilliä

Ohjeessa kehotetaan laittamaan ainekset kutteriin, mutta sen puutteessa Jukka sulatti voin mikrossa ja sekoitti kaikki ainekset. Kelmuta massa ja laita pakkaseen. Raasta jäisenä muruiksi leivinpaperille ja kypsennä 140-asteisessa uunissa noin 12 minuuttia. Anna jäähtyä (ja hienonna sekaan tilliä). Kokeilin paahtaa muruja myös kuumalla paistinpannulla muutaman minuutin onnistuen hommassa.

jatka MAA-ARTISOKAN työstämisellä

maa-artisokkaa yksi tai puoli mukulaa/ruokailija

jääpaloja

muikunmätiä

ranskankermaa

suolaa

sokeria

sitruunamehua

Kuori ja leikkaa maa-artisokat ohuiksi siivuiksi. Laita siivut jääveteen likoamaan puoleksi tunniksi. Maa-artisokan siivut rapsakoituvat ihanan rouskuviksi. Ravistele siivut kuivaksi (ja mausta suolalla, sokerilla ja neutraalilla öljyllä. Me maustoimme ekalla kerralla, mutta tulos oli makuumme liian suolainen. Toisella kerralla maustamatta jättäminen toi mielestämme paremman maun suuhun.)

Sekoita ranskankermahitusen joukkoon mainittuja mausteita.

Kokoa annos: Alle jäävedessä liotetut maa-artisokka siivut (ja masutaminen +öljy). Sitten maustettu ranskankerma ja mätiä. Kaiken kruunuksi tillumurua, joka paitsi tuo mielenkiintoa suutuntumaan myös kokonaisuuden makuun.

Suosittelemme ehdottomasti vaikkapa uuden vuoden vastaanottajaisiin!