Vietnamilaisia makuja salaattikäärössä

yhteistyössä Cosmopolitan-salaatti

Salaatin sisälle on käärittynä vietnamilaisittain grillattua possua ja pikkelöityjä kasviksia. Siinäpä loistava gluteeniton, maidoton ja maukas tarjottava isompiinkin juhliin. Kasvikset ja lihan pystyy maustamaan jo edellisenä päivänä, joten varsinaisena juhlapäivänä ei ole niin paljoa hommaa. 

Näillä tarjottavilla pärjäsimme lastemme yhteisten sukulaissynttäreiden suolaisen osuuden hurmaten muutaman epäilevänkin syöjän. Salaattikääröjen rouskutus sopi erinomaisesti kesäisen kuumaan päivään ja grillaus toi juhlaan aina kaivattua rentoutta. 

Olemme monesti tehneet vastaavia täytteitä patongin väliin, sillä ihastuimme moisiin aivan silmittömästi Vietnamissa Phan Thietin iltaisella kujalla. Nyt käytimme käärimiseen makeahkoa, kitkeryysvapaata Cosmopolitan salaattia. Paksusta keskiruodista huolimatta salaatti taipui rikkirepeämättä hyvin käärimiseen ja säilyi jääkaapissakin useamman päivän kiitettävän hyvin nuupastumatta. 

PIKKELÖIDYT PORKKANAT JA KURKUT
Dưa muối
neljälle lisukkeeksi

4 porkkanaa
1 kurkku

3 rkl kalakastiketta
4 rkl sokeria
4 rkl riisiviinietikkaa
1 punainen chili pienenä silppuna
4 valkosipulin kynttä pienenä silppuna

Raasta porkkanat mandoliinilla noin 5 cm pitkiksi tikuiksi kulhoon. Tietysti voit pilkkoa porkkanat ohuiksi tikuiksi myös veitsellä.
Leikkaa kurkku noin 5 cm pätkiin ja halkaise kurkkupätkät pitkittäin. Koverra vetinen sisus pois halkaistuista kurkuista. Raasta mandoliinilla (tai pilko veitsellä) jäljelle jääneet tiiviit kurkkupalat tikuiksi omaan kulhoonsa.
Sekoita pikkelöintikastikkeen aineet keskenään, niin että sokeri sulaa kastikkeeseen. Jaa pikkelöintikastike suurinpiirtein puoliksi porkkanoille ja kurkuille. Anna maustua muutama tunti jääkaapissa.

GRILLATTU KASLERI VIETNAMILAISITTAIN MAUSTETTUNA 
Bun Thit Nuong
neljälle

500g luomukasleria
1 sitruunaruoho silputtuna
2 rkl sokeria
4 rkl kalakastiketta
1 rkl hunajaa
1 tl vastajauhettua mustapippuria
½ dl ruohosipulisilppua
3 valkosipulinkynttä silputtuna
2 rkl ruokaöljyä

Jos ei sinulla ole halsteria, leikkaa kasleri noin 1-1,5 cm paksuiksi pihveiksi. Jos käytössäsi on halsteri, pilko liha vielä pihveistä mahdollisimman pitkiksi suiroiksi, niin että lihat pysyvät halsterissa. 

Sekoita lopuista raaka-aineista marinadi kulhossa. Lisää joukkoon lihat ja sekoita hyvin, jotta marinadi tarttuu kaikkiin lihapaloihin. Marinoi lihaa jääkaapissa vähintään 5 tuntia, mielellään yön yli 10-15 tuntia. Grillaa lihat kypsiksi ja paikoin tummiksi asti kokonaisina pihveinä tai paloina halsterissa. Jos teet halsterissa, niin lihat ovat heti valmiita nautittaviksi. Jos grillaat kokonaisina pihveinä, leikkaa lihat kypsinä noin 5 cm pitkiksi suupalasuiroiksi.

KLASSINEN (DIPPI)KASTIKE

2 rkl kalakastiketta
1/2 dl limemehua
1 tl riisiviinietikkaa
3/4 dl sokeria
3 valkosipulinkynttä pilkottuna
1 chili silputtuna

Sekoita ainekset keskenään pienessä kulhossa. Voit säätää makua halutessasi laimeammaksi lisäämällä vettä kastikkeeseen. Toisaalta makua voi säätä lisäämällä kalakastiketta tai limemehua, riippuen kumman maun haluat dominoivan kastiketta.

 

KOKOA SALAATTIKÄÄRÖT

Laita kämmenen pohjalle pesty, kuivattu Cosmopolitan-salaattilehti. 

Laita salaatin päälle grillattua possua, pikkelöityä kurkkua ja porkkanaa, sekä suolapähkinöitä. 

Lisää myös pestynä ja kuivattuna tuoretta minttua, thaibasilikaa ja korianteria. 

Lisää halutessasi (dippi)kastiketta. 

Vieraat ottivat ruokaa ensin varovasti, mutta maistettuaan uusia makuja kaikki kiittelivät kovastikin. Vaikka meillä ei lasketa, muutama taisi hakea kolmekin kertaa lisää.

Muita reseptejä Cosmopolitan-salaatille löydät täältä. Samalla sivustolla arvotaan neljän hengen matka New Yorkiin. 

Sasor Restaurant & Winebar Tampereella

Kävin Tampereella. Illallispaikaksi valikoitui muutamaa päivää aiemmin Kauppalehden jutun perusteella bongattu Sasor Restaurant & Winebar, joka on avattu huhtikuun alussa. Jutun mukaan Sasor panostaa skandinaavisiin makuihin ja paikallisuuteen, sekös sopii minulle. Sasor nimen tarinaa en huomannut kysyä ravintolassa. Käynnin jälkeen ajattelin että vieressä on Sorsapuisto ja Sasor on tavut vaihtamalla sorsa. Toisaalta ravintoloitsija on Sari Sorri, jonka etunimen Sa ja sukunimen Sor muodostavat Sasor. Lieneekö kumpikaan arvaus oikein?

Aloitin iltani GT:llä, kuinkas muuten, joka on Sasorissa hiukan punertavansävyinen ja nimeltään Gin 'n' roses. G:ksi valitsin Helsinki Dry Ginin. Alkuun tuotiin leipää ja levitteeksi currymajoneesia ruokia odotellessa. Yllätyksekseni leipä ei ollut omaa tuotantoa vaan tamperelaisen italialaisleipomon leipää. Skandinaavisia makuja tarjoavassa ravintolassa italialaista leipää ja levitteenä currymajoa? No ei se mitään, josko jatko olisi lokaalia. 

Otin alkupalaksi lämminsavustettua siikaa, jossa oli marinoitua perunaa, kananmunaa, punasipulia, voisulaa, lämmintä riihiruisleipää. Kaunis ja varsin kesäinen annos. Voisula on aina mahtava juttu perunan ja kalan kanssa. Punasipulit olivat rapsakoita vaikkakin marinoituja. Tarjoilija kertoi että vinegretti pehmittää punasipulin, mutta oliiviöljyllä ja mausteilla marinoituna kuulemma ei sipuli pehmene. Pitää tutkia tätä myös kotona, sillä suutuntuman takia tämä oli erittäin kiva juttu. Halusin yhden viinin joka sopisi alku- ja pääruualle ja tarjoilijan suosituksesta se oli Gramona Gessamí 2014 Kataloniasta, Espanjasta. Tässä valkoviinissä oli jäännössokeria kuulemma 10g mutta hapokkuus vei makeuden tunteen. Minulle kuivien valkkareiden ystävälle yllättäen tämä ei ollut liian makea. Hyvin toimi siian kanssa. 

Pääruuaksi valitsin Naapurin maalaisbroileria, jossa oli Juustoportin Grand Reserve-vuohenmaitojuustoa, ohrattoa ja kermaista kastiketta. Tilasin annoksen oikeastaan vuohenmaitojuuston takia. Valitettavasti juusto hukkui annokseen. Jossain kohtaa uskoakseni maistoin juustoa, mutta en lopulta tunnistanut missä juusto lymyili. Tämä oli aika iso harmi. Kermakastike tuotiin erikseen pöytään ja se toi mukavaa lisämakua. Kuvassa ei ole kastiketta. Kasvisten kypsyys oli kohdillaan ja pyree (olisko ollut kurpitsaa) oli kiva lisä. En huomannut ilmoittaa punajuuriallergiaani ja onneksi annoksessa oli vain yksi punajuurisipsi, jonka jätin luonnollisesti syömättä. Annos oli tuhti ja kokonaisuutena maistuva, vaikkakin jäin kaipaamaan vuohenjuustoa. Gramona Gessamí sopi mainiosti broilerin kanssa. 

Jälkkäriksi otin salmiakin ystävänä Ja salmiakkia myös-annoksen, jossa oli vaniljalla maustettu kermavanukas, salmiakkisoosia ja vadelmaa. Salmiakkisoosi oli todella tuhti, josta iso plussa. Salmiakki sopi hienosti kermavanukkaan kanssa. Jälkiruokaviininä brachettoa, jonka kuplaisuus ja maku täydensivät kivasti jälkkäriä. 

Kokonaisuus oli maistuva. Tuhdit annokset, mielestäni hyvää bistrotyyliä. Annosesittelyt olivat kovin vaihtelevia ja joskus puuttuivat. Ei minulta niinkään, mutta yksin illastaessa kuulin mitä viereisessä pöydässä tapahtui. Naapurit kehuivat alkupalalistan simpukka-annosta, josta olisi heidän mukaansa aineksia pääruuaksikin annoskokoa kasvattamalla. Liemi oli kuulemma parasta maistamaansa. Vaikea sanoa maistamatta, mutta tuoksut lupasivat hyvää. Sijainti on Sasorilla hyvä ja ainekset ovat kohdillaan. Tarjoilijat olivat rentoja ja illallisesta jäi kaikelleen hyvä maku. Kolmen lajin illallinen juomineen maksoi 69,02 eur. 

Loppuun vielä kuva Tampereen Torni hotellin kattobaarista, josta on hienot näkymät kaupungille. 

Sasor Restaurant & Winebar

Yliopistonkatu 50

Tampere

Etanakierteet kinkulla

yhteistyössä Arla

Etanoita voi nauttia myös tuorejuustolla ja kinkulla täytettynä, lapsellisesti. Oikeastihan kyse on kyllä kotiloista, mutta kuka näistä nyt nillittää. 

Leppoisaa brunssia kootessa pyysin lapsiltakin ideoita tarjottaviin. Poitsumme hoksasi kirjastolainassa olevasta Aku Ankan keittokirjasta Etanakierteet, joita hän halusi tehdä omilla täytteillään. Täytteiksi valikoitui tuorejuusto ja kinkku, sekä äidin pakottama salaatti. Viimeksimainittu todettiin lopulta hyväksi rapsakkuuslisäksi ja se sopi kuulemma etana-ajatukseenkin mukavasti. Etanoiden pään poika leikkasi pikkuruisista säilykekurkuista sopiviksi. Tuntosarvet taiteiltiin ruohosipulista. Kivan näköisiä vai mitä?

Etanakierteet maistuivat hyvin sekä lapsille että aikuisille. Mitään yllättävää makumaailmassa ei ollut, mutta käärittynä maut sekoittuivat kivasti. 

ETANAKIERTEET

suorakaiteen muotoisia rieskoja

Arla Tuorejuusto maustamatonta

palvikinkkua

salaattia

pikkuruisia säilykekurkkuja

ruohosipulia

kelmua

Sivele rieskoille Arlan lisäaineetonta, maustamatonta tuorejuustoa. Asettele päälle kinkkua ja salaattia. Rullaa tiukaksi rullaksi. Laita kelmu ympärille ja pistä jääkaappiin odottamaan. Odottaessa rulla myös tiivistyy mukavasti ja pysyy siis paremmin kiinni.

Hiukan ennen tarjoilua leikkaa rieskapötköistä sopivan kokoisia kiekkoja. Avaa niitä hiukan alhaalta. 

Laita pikkukurkkujen toiseen päähän kaksi reikää ja tökkää niihin ruohosipulipalat tuntosarviksi. 

Leikkaa pikkukurkuista toisesta päästä viistottain pieni pala pois, jotta saat etanan pään ujutettua sopivammin paikoilleen. 

Kokoa etana mallin mukaisesti lautaselle. 

Shanghain eläintarha

Viime kesäisellä Shanghain reissulla metroilimme lasten kanssa kolmisin myös eläintarhaan. Vietimme paikassa koko päivän, sillä katsottavaa oli paljon. Kävelemistä lyhentävää oikotietä ei väsymisen iskiessä ollut, vaan puisto piti kiertää kokonaan päästäkseen taas portille. 

 

Eläinten oloista huolehdittiin puistossa kovin eri tasoisesti, mutta pääosin kuitenkin tavallisen oloisesti. Apinahäkit olivat todella ankeita ja niihin ihmiset heittelivät ties mitä huudellen ja häiriten. Karhuaitauksellakin joku yritti ruuan ja roskien heittelyä, mutta tiukka vartija kielsi sen heti. 

 

 Poseeraisko näin vai näin?

Nälän iskiessä seurasimme paikallisten esimerkkiä ja ostimme kojusta nuudelit, jotka saivat makunsa maustepussista. Kojun vierestä sai kuumaa vettä, jolla nuudelit oivallisesti pehmittyivät. Lapset ihastuivat hurjasti näihin nuudelisankoihin ja halusivat niitä kaupastakin. Gourmet. 

  

Eläintarhassa opimme että Afrikan norsut nukkuvat pääosin seisaalteen esimerkiksi puuta vasten, aasialaiset elefantit taas makuulla. Jos aasialainen norsu nukkuu seisaalteen, se voi olla merkki siitä että eläin on kipeä.

Poislähteissä olin aivan puhki kaikesta kävelemisestä ja kuumuudesta. Kysyin lapsilta eivätkö heidän jalkansa ole ihan tohjona johon tuolloin ekaluokkalainen tyttäremme tuumi napakan kärkevästi: "On mullakin mutta mä en viitti vitistä."

Salonkikelpoinen särki suupalana

yhteistyössä Komppa-Seppälän luomutila

Särki coctailpalana. Ei kovin usein kuultu yhdistelmä. Vielä. Me toivomme ja uskomme että asia muuttuu, sillä niin hyviä suupaloja ennen hyljeksitystä järviemme kalasta saa.

Kuten ennenkin on kuultu, olemme kovasti ihastuneet JärkiSärki-säilykkeisiin ja ilolla saaneet tehdä tuotteen tiimoilta yhteistyötäkin kalaisan perunasalaatin myötä. Tällä kertaa kokeilimme miten miedosti, mutta selkeästi valkosipulin makuinen, savustettu särki taipuisi suupalana. Halusimme hyödyntää säilykepurkista kaiken, myös öljyn, joten surrautimme siitä majoneesin. Kalaisa kokonaisuus maistui loistavalta yhdessä happamanmakean limpun ja toisaalta myös siemennäkkärin kanssa. Lehtipersiljan lehti paitsi koristi myös raikasti kokonaisuutta.

Joissakin JärkiSärki purkeissa osa paloista on muhjuuntunut. Tämä ei luonnollisesti vaikuta makuun, mutta ulkonäköön kylläkin. Varaa siis riittävästi kalapurkkeja mikäli haluat kaikkiin suupaloihin priimannäköisiä kalapaloja.

Helppo ja herkullinen suupala juhlaan jos toiseenkin!

Jos lähikauppasi ei vielä myy Järki Särkeä, voit päästä maistamaan herkkua osallistumalla särkisen hunajaiseen kilpailuun täällä Järki Särki facebooksivulla. 

JÄRKI SÄRKI MAJONEESI
noin 18:aan suupalaa

1 munankeltuainen
2 tl sinappia 
2 tl valkoviinietikkaa
1-1,5 dl Järki Särki purkin öljyä, tarvittaessa lisäksi rypsiöljyä
hyppysellinen suolaa
hyppysellinen sokeria

Sekoita korkeassa, kapeassa kulhossa munankeltuaiset, sinappi ja etikka. Vaahdota seosta sähkövatkaimella ja lisää laitteen käydessä joukkoon öljy ensin tipoittain, sitten ohuena nauhana. Valmis majoneesi on vaaleaa ja kuohkeaa. Mausta suolalla. 

SIEMENNÄKKÄRI 

hiukan vajaa 60 cm pellillinen 

3 ½ dl erilaisia siemeniä (esim. pellavansiemeniä, seesaminsiemeniä ja auringonkukansiemeniä)

½ -1 tl suolaa

2 dl kiehuvaa vettä 

½ dl öljyä 

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. 

Sekoita siemenet ja suola kulhossa. 

Keitä vesi ja kaada se kuumana siementen sekaan. Lisää öljy. Anna turvota 10 minuuttia. 

Kumoa seos leivinpaperoidulle pellille. Laita päälle toinen leivinpaperi, jonka avulla on helppo tasoittaa seos melkein koko pellin kokoiseksi levyksi. Älä tee kuitenkaan liian ohutta levyä, sillä silloin näkkäri murenee helposti. 

Paista uunissa 50-60 minuuttia tai kunnes siemennäkkäri on saanut hiukan väriä ja rapeutunut. 

Anna jäähtyä. 

Murra sopiviksi paloiksi. 

JÄRKI SÄRKI SUUPALA

Leikkaa limppu tai murra siemennäkkäri sopivaksi palaksi. 

Laita päälle Järki Särki-majoneesia. 

Laita päälle lehtipersiljan lehti. 

Nosta ylle Järki Särki-pala haarukalla (jotta ylimääräiset öljyt valuvat pois).

Ravintola Saari

Saari on ravintola saaressa, aivan Helsingin edustalla. Paatti nappaa kyytiin Carusellin takaa laiturista ja jo muutaman minuutin kuluttua olet perillä upeiden maisemien äärellä. 

Minut oli kutsuttu viinintekijäillalliselle maistelemaan slovenialaisen Puclavec:n viinejä yhdessä Saari ravintolan ruokien kanssa. Ilolla huomasin että sain seurakseni myös Tiskivuoren emännän ja elämänsä taiteellisen johtajan. Meillä oli juuri sellainen ilta kuin ravintolan puolesta tervetulleeksi sanaillut Poolo Huttunen toivoikin: rento ja iloinen. Viinitalon edustajat painottivat myös tekevänsä viinejä yhdessä nautittavaksi. 

Menu näytti mielenkiintoiselta ja sitä se olikin. Viinit kävivät ruuille pääosin hienosti, mutta jälkiruokaviini itsessään oli turhan pliisu makuuni. 

Paistettu kampasimpukka oli oivallisesti kypsennetty ja tryffelimajoneesissa todella maistui kyseessäoleva sieni. Pidin yhdistelmästä paljon paitsi maultaan, myös tarjoilultaan!

Štruklji oli itselleni aivan uusi tuttavuus, kuulemma perinteinen slovenialainen ruoka. Uskoakseni filotaikinaan käärittynä oli täytettä, joka pallotteli suolaisen ja makean välimaastossa hurmaamatta minua lainkaan. Štrukljia oli vaikea syödä tilliliemen kanssa. 

Savustettu rantalampelainen kuha, korvasienimuhennos ja muhennettu varhaiskaali oli juuri sellainen annos jota odotinkin Saari-ravintolalta. Alkukesäisiä, yhteensointuvia makuja ja täyteläisyyttä ilman raskautta. Yksinkertaista ja toimivaa. 

Pääruualla huomasin ilokseni, että villisikatoimittaja on sama kuin meillä, Koivikkonotko Rantasalmella. Ryyninen kasha oli minulle uusi, mutta mieluisaksi osoittautunut ruoka lihan lisukkeena. Lakritsainen kastike oli turhan ujosti lakritsin makuinen.  

Jogurttijäätelö, financierit ja päärynä päättivät iltamme mukavasti. 

 

Pidän siitä, että ravintolassa koen uudenlaisia makuja tai makuyhdistelmiä. Tällä kertaa sellaisia olivat esimerkiksi savustettu kuha ja kasha. Mietin illan aikana ravintola Saaren olevan paikka, jonne monenlaiset ihmiset voivat tulla rennosti nauttimaan ruuasta joka on mietittyä ja helposti lähestyttävää. 

Ravintola Saaresta minulle jää varmasti mieleen parhaiten upeat maisemat, erityisesti meri ja karut kalliot. Voisin hyvin kuvitella vieväni tuonne esimerkiksi ulkomaalaisia vieraita syömään ja nauttimaan Suomen kesän huippunäkymistä.

Kesälounaalle näyttää olevan tänä vuonna ilmainen venekuljetus. Klassikkomenu tervagraavatulla lohella jäi kutkuttamaan mielen perukoille. 

***
illan maksoi ravintola Saari 

Ilve-kaasulieden käyttökokemuksia

yhteistyössä Gasum

Meille saapui alkuvuodesta hyvin odotettu uusi Ilve-merkkinen kaasuliesi ja sähköuuni. Olemme olleet kokonaisuuteen enemmän kuin tyytyväisiä. 

Asennus kävi nopeasti ja turvallisesti, kun Gasumin ammattimiehet sen tekivät. Vanha liesi vietiin samalla pois kulkemasta. 

Ilve on tyylikkään näköinen. Saimmehan itse valita suuresta valikoimasta tyylin, värin, vääntimet ja jalat. Kokonaisuudesta tuli juuri sellainen kuin halusimmekin. 

Lieden kaasukehät ovat toivotunsuuria. Takana on kaksi keskikokoista kehää, joita tarvitaan useimmiten. Edessä on yksi pieni kaasukehä sekä yksi todella tehokas, jossa on kolme kaasukehää. Kolmen kehän kuuman käytön lisäksi tästä liesiosasta voi valita myös vain keskimmäisen pikkukehän. Liesi on paljon tehokkaampi kuin aiempi kaasuliesi. Olen kokenemattomuuttani keittänyt jo kahdesti perunat kiinni kattilan pohjaan. Kyllä minä vielä opin. 

Lieden ritiläpinta on karhea, mistä kuuluu laittaessa minulla selkäpiitä värisyttävä ääni. Tiedättehän, sellainen joka joillakin tulee liitutaulusta? Karheus on kuitenkin ehdottoman hyvä asia, sillä kattilat ja pannut pysyvät sen avulla lujasti paikoillaan. 

Sähköllä pelittävään kiertoilmauuniin otimme kiskot, joihin tulee sovittaa uunipellin joka nurkassa olevat reiät. Aluksi kiskojen käyttö aiheutti paljon kirosanoja ja uuni tuntui jäähtyvän tuhratessa. Nyt olemme jo oppineet hiukan venyttämään kiskoja niin että saamme reiät osutettua paikoilleen. Peltien poisottamista opettelemme vielä. Vaihtoehtona on toki laittaa pelti jo kiskoilla olevan ritilän päälle. Kun pelti on valmiiksi laitettuna kiskoille, ei voi käydä vahinkoa jossa piirakkavuoka olisi uunissa vinossa. Ihan vaan jos jollekin joskus sellaista olisi sattunut.

Uunissa on jäähdytyssysteemi, joka käynnistyy termostaatin avulla automaattisesti jo kypsennysvaiheessa. Samalla lailla uuni myös lopettaa hönkimisen itsekseen. Puhallusvaiheessa - joka kestää siis jonkun tovin uunin poispäätä ottamisen jälkeenkin- uuni pitää makuumme turhan kovaa hurinaa. 

Uuni paistaa tasaisesti. Tämä lie itsestäänselvyys monille, mutta ei meille viime uunin jälkeen. Uuden uunin kanssa ei peltiä tarvitse välillä käännellä saadakseen esimerkiksi pannarin näyttämään molemmilta laidoilta samanmoiselta. 

Lieden pinta on ylimaallisen helppo puhdistaa. Tiukkaankin tarttuneen näköinen lika lähtee pois helposti ihan rätillä pyyhkien, ilman kummempia erikoisaineita. Lieden kehien hopeanvärisiä suojuksia sen sijaan ei saa puhtaaksi edes liottamalla. Kysyin asiaan vinkkejä ammattikeittiöstä jossa myös on käytössä Ilve, mutta ravintolan omistajakokki tuumasi sen kuuluvan asiaan. Hänkään ei suotta viitsi puunata kehiä. 

Käyttöönotto on ollut myös aika helppoa (sillä vieläkään ei ole manuaalia avattu).

Loppuun vielä pikku vinkki kaasulieden käytöstä vähän totutusta poikkeavasti. Tähän eivät sähköliedet taivu!

PAAHDETTUNA KUORITTU PAPRIKA KAASULIEDELLÄ

Varrasta kokonainen paprika esimerkiksi liekinkestäviin (ei muovi) pihteihin. Pyörittele paprikaa kaasuliekin yllä niin kauan että se on kauttaaltaan mustunut. Laita paprika muovipussiin ja sulje pussi tiiviisti solmulla. Anna jäähtyä kymmenisen minuuttia. Avaa pussi ja rapsuttele mustat kuoret paprikan pinnalta pois. Ne lähtevät nyt todella helposti. Poista paprikasta siemenet, paloittele ja tarvittaessa huuhtele paprikapalat.
Paahdettuja, kuorittuja paprikoita voi käyttää sinällään esimerkiksi grillilihan kanssa tai osana salaattia. Kuoritut paprikat käyvät myös leivän päälle ja hampurilaisen väliin.

Useammin meillä kyllä paahdetaan kaasuliekillä vaahtokarkkeja, jotka sujautetaan jälkiruuaksi kahden piparin väliin tai syödään sinällään.

Kokkaa kaasulla-sivustolta ja Köökki-lehdestä löydät paljon ihania reseptejä kaasulla(kin) kokkaamiseen. Me olemme kokeilleet sieltä aikanaan aivan loistavaa salviavoissa paistettua juuripersiljaa.

Muut Ilveen liittyvät yhteistyöpostaukset löytyvät näiden linkkien takaa: 

Ilve tuli taloon - tilauksesta ja asennuksesta

Kaasulieden turvallisuudesta

Lohi-poke

Poke. Havaijilainen kalaruoka, joka valmistuu nopeasti ja on todella herkullinen. Kun bongasin ohjeen Glorian ruoka & viinistä 3/2016 Anu Braskin ohjeistamana, en voinut olla moista kokeilematta. Rakastan raakaa kalaa ja siihen himoon tämä ruoka on oivallinen. 

Jutussa kerrotaan, että Havaijilla kalana käytettäisiin tuoretta tonnikalaa, maui-sipulia ja rantavesien merilevää. Tämä suomalaistettu lohi-versio kävi meille hyvin. Ohjeistettua hopeasipulia emme löytäneet, joten käytimme salottisipulia. Sipulit olivat epäodotetusti hieman ärtsyjä, joten metsästäkää te jostain niitä  makeita hopeasipuleita. Vaalea soijakastike vaihtui tavanomaiseen eikä silti tummentanut kaloja rumasti.

Meillä nopeasti kokoonsaatettava kalaruoka nautittiin yhdessä suositellun riisin kanssa. Kylmä kala ja lämmin riisi olivat todella maistuva ja täyttävä yhdistelmä. Loput poke-lohet yhytettiin seuraavan päivän lounassalaattiin. Tämä kalaruoka olisi myös erinomaista brunssitarjottavaa.

Myös 52 weeks of deliciousness-blogissa on tehty lohipokea ja tykätty. 

LOHI-POKE

4 annosta, riisin kanssa enemmän

500 g lohifileetä

1 hopeasipuli

2 kevätsipulinvartta (1½ dl hienonnettuna)

1 pieni valkosipulinkynsi

1 rkl paahdettua seesamiöljyä

½ dl (vaaleaa) soijakastiketta tai tamaria

½ tl chilihiutaleita

1 rkl seesaminsiemeniä

(½ dl macadamianpähkinöitä)

Poista lohesta nahka ja ruodot. Leikkaa kala sokeripalan kokoisiksi kuutioiksi. 

Kuori ja viipaloi hopeasipuli. Pilko pieniksi kevätsipulinvarret. Viipaloi valkosipuli. 

Yhdistä kulhossa seesamiöljy, soijakastike ja chilihiutaleet. 

Nosta sipulit kulhoon, sekoita. Anna maustua muutama minuutti. 

Lisää kulhoon lohipalat ja sekoita hyvin. Anna maustua 5-10 minuuttia. 

Paahda seesaminsiemeniä kuumalla pannulla minuutti. Laita lautasen päälle jäähtymään. Sekoita poken joukkoon. 

Tarjoa poke heti tai laita jääkaappiin odottamaan tarjoamista kelmun alle. Koristele halutessasi macadamiapähkinöillä.