Japanilainen ravintola Kitamura ja lomapäivä Fiskarsissa

   

Minulla on ollut tänään mahtava lomapäivä. Niin paljon kuin perhettäni rakastankin, on aika ajoin ihanaa, tervettä ja vapauttavaa päästä reissuun yksin. Vielä kun sen tekee moottoripyörällä aurinkoisessa säässä, kohti ruokaa, aletaan hipoa täydellisyyttä. 

Määränpäänä oli tällä kertaa Fiskars ja siellä erityisesti japanilainen ravintola Kitamura. Kokkina paikassa toimii omistaja Sari Slotte, jonka tyttönimen mukaan ravintola on nimetty. Taitavaksi osoittautunut nainen on työskennellyt Kikunoissa Kiotossa ja kokki Hiromitsu Nozakin ravintolassa, Waketokuyamassa Tokiossa. Nämä paikat eivät sano minulle mitään, mutta kummasti lisäsivät kiinnostusta silti. Sari Slotten mies Sebastian toimii ravintolassa salin puolella. 

Kitamura on pieni ravintola ja onnenkantamoisella saan pöydän täydestä paikasta ilman varausta. Monia seurueita käännytettään pois ovelta koska tupa on täynnä. 

Sebastian Slotten avustuksella osaan tilata makuni mukaisia annoksia hurjan kiinnostavalta, monipuolisen hallitusti Japanin makuja esittelevältä listalta. 

Alkuun tilaamani grillattu mustekala shichimimajoneesilla on taivaallista. Juuri oikeanmoinen kypsyys ja ihan mahtava maku. Japanilaiseen tyyliin annos on minimalistisen kaunis. Hakiessaan tyhjää lautasta Sebastian meinannee kysyä maistuiko, mutta naurahtaa hymyillen kun näkee todella tyytyväisen ilmeeni. 

Pääruuaksi tilaan munakoisoa misokastikkeella. Lautaselta löytyy myös vihreää paprikaa ja papuja, sekä päälle ripsittynä paahdettuja seesaminsiemeniä. Maku on niin umaminen ja hieno, että yritän pitkittää syömistä mahdollisimman kauan. 

 

Juon ruuan kanssa japanilaista olutta, mikä passaa makuihin oikein hyvin. 

Lasku tuodaan japanilaisen kirjan välissä. Rakastan tällaisia pieniä yksityiskohtia! Ruoka ja juomat tekevät yhteensä 30 euroa, mikä on oikein passeli hinta ihanista mauista ja ystävällisesti tarjoilusta. 

Tänne haluan ehtiä vielä toistekin illalliselle perheen tai Jukan kanssa ennen kuin ravintola sulkee ovensa 23. elokuuta.

Ruuan päälle nautiskelin vielä Taikateatteri 13:sta esityksestä tunnelmallisen pienessä vanhassa VPK-asemassa. Tätäkin suosittelen lämpimästi kaikille Fiskarsin kävijöille heinäkuussa. Taikaesitykset pyörivät jo kuulemma neljättä vuotta Fiskarsin kesässä.

Fiskarsissa pikkuputiikkien kiertely on ihanaa ja usein kukkarolle turmiollista. Tällä kertaa matkaan ei kuitenkaan lähtenyt mitään, vaikka kaikenmoista valloittavaa tuli hypisteltyä. 

 Fiskars hymyili muutenkin koko olemuksellaan tänään auringon kylvettäessä kylää lämmöllään.

Ennen kotimatkalle lähtöä piipahdin vielä Petris Chocolate Roomissa konvehdeilla ja kahvilla. 

Nyt kotona Jukka puuhaa meksikolaisia makuja grillattavalle possulle. Keittiöstä kuului juuri "vau minkä makuinen muhju!". Olen minä oikea onnentyttö!

Kermainen kukkakaalipeti etanoille

Kermaisten kukkakaalinuppujen etanoittaminen on odotuttanut uuden kukkakaalisadon tuloa. Nyt kun se on käsillä, halusin ehdottomasti ryhtyä tuumasta toimeen. Vaikka tähän käyvät aivan mainiosti ulkomaiset, talvella marketissa myytävät kukkakaalitkin, on minusta mainiompitunnelmaisempaa koostaa homma lähitilan kaaleilla. 

Melkein naapurissamme on nimittäin Illilän tila. Parhaiten tila on kylällä tunnettu kaaleistaan ja reippaan iloisista myyjätytöistä. Tilalta saa ostettua kaalin lisäksi myös muita tuotteita.

Mansikoita olemme käyneet poimimassa Illilän pelloilta itse ja välillä ostaneet tiskiltäkin valmiiksipoimittuja. Paikasta saa myös perunaa, sipulia ja pakastettuna lampaanlihaakin.

Lähikukkakaalit pienittiin nupuiksi ja muhitettiin pannulla kerman kanssa. Nopsaan lämmitetyt etanat ja annoksen päälle nostellut sinihomejuustopalat tekivät ruuasta ihanan tuhdin iltasyömisen. Reseptistä riittää kahdelle pieneksi syömiseksi tai siitä voi jakaa alkupalan neljälle.

Kukkakaaliset etanat saivat Jukan naaman vääntymään alaspäin. Fiilis meni kuulemma ihan liikaa kohti sellaista kesäkeittoa, jossa vihannekset on keitetty ylimuhjuisiksi. Minä en tuota tunnelmaa tavoittanut lainkaan, vaan haarukoin kokonaisuutta ylen tyytyväisenä valkoviiniä siemaillen. Jukan ilmekin kirkastui, kun hän nosteli reilusti enemmän sinihomejuustoa ruuan päälle. Maku kuulemma parani huimasti. 

Suuntaviivoja ruokaan katsottiin Kalle Kirstilän Pieni suuri kaali-kirjasta toteutuksen ollessa hiukan erimoinen. 

KERMAISET KUKKAKAALIT JA ETANOITA

kahdelle 

1 salottisipuli

öljyä paistamiseen

1 valkosipulinkynsi

3 dl kukkakaalinuppuja

1 dl Arla vähälaktoosista kuohukermaa

purkillinen (125 g) isoja etanoita

1-2 tl sitruunamehua

maun mukaan Castello Blue sinihomejuustoa

tarjolle:

vaaleaa leipää

Kaada etanat tölkistä siivilään ja huuhtele hyvin juoksevan veden alla. Kuivaa talouspaperilla. 

Pieni kukkakaali pikkurillin pään kokoisiksi nupuiksi. Silppua sipuli. 

Lorauta öljyä lämpimälle pannulle ja kuullota sipulisilppua hetki. Lisää kukkakaalinuput ja valkosipuli sekä kerma. Kuumenna viitisen minuuttia, kunnes kukkakaali alkaa pehmetä ja kerma keittyä kasaan. Kukkakaaliin saa jäädä kuitenkin purutuntumaa. Lisää joukkoon etanat ja kuumenna. 

Ota pois levyltä ja purista sekaan sitruunamehua. Sekoita hyvin.

Jaa seos lautasille ja nostele päälle sinihomejuustoa maun mukaan. 

Tarjoile vaalean leivän ja valkoviinin kanssa.

***

yhteistyössä ARLA



Salviapossu grillattuna

Jukka palasi viime viikolla Bolognasta, Italiasta. Mies puhkui taas rakkautta tuon maan ruoka- ja juomakulttuuriin. Tuliaisina oli esimerkiksi 5 kiloa iäkästä, ihanaa parmesaania. Nyt on parikin illallista nautittu saapasmaan tyyliin. Lihaa Jukka intoutui grillamaan yrttisesti. Koska pieni ryytimaamme puskee todella tarmolla salviaa, päätyi mies siihen. Melko uskaliasta sanon minä, sillä salvialla saa helposti ylimitoitettua yrttisyyden. Nyt maut olivat kuitenkin kohdillaan ja luomupossun ulkofile kohtasi grilliritilän arvoisellaan tavalla, huippumaukkaasti. 

Toisella kertaa salviamarinoitu possu syötiin grillattujen munakoiso-tomaatti-parmesaani"tornien" kanssa, toisella illallisella haarukoitiin parmesaanirisottoa. 

SALVIAPOSSU

650 g luomupossun ulkofilettä

30 lehteä salviaa eli noin 3/4 dl silputtuna

2 rkl oliiviöljyä

3 rkl rypsiöljyä

½ rkl karkeaa suolaa

1 rkl sitruunanmehua

muutama rouskaus mustapippuria

Leikkaa luomupossu sormen levyisiksi suikaleiksi. 

Silppua salvia pieneksi veitsellä. Sekoita marinadin ainekset keskenään. 

Lisää lihapalat joukkoon ja sekoita hyvin. Anna marinoitua ainakin kaksi tuntia jääkaapissa. 

Laita puuvarrastikut likoamaan veteen, jotta ne eivät syty palamaan grillissä. 

Keihästä lihapalta vartaisiin pituussuunnassa. 

Grillaa kypsiksi. 

Ravintolasuosituksia, Ho Chi Minh City eli Saigon, Vietnam

Vietnamin reissulla tuli syötyä paitsi katuruokaa, myös ihan ravintoloissakin. Kaikki tässä esitellyt paikat löytyvät District ykköseltä tai kolmoselta. 

Quan 94 rafla

Alkuperäinen, kehuttu ravintola oli kiinni juuri sinä päivänä kun paikalle takseilimme. Nälkäisinä menimme viereiseen, valomainoksin koristeltuun samannimiseen kopiopaikkaan. Tarjoilu ei olisi voinut olla paljon tympeämpää, mutta vatsamme saivat täytettä ihan maistuvasti. Mikään varta vasten menemisen arvoinen tämä paikka ei ollut, mutta oli mukavaa maistaa paikallista erikoisuutta, pehmytkuorirapua tamarind-kastikkeella. Jos näille huudeille osuu, kannattaa ehdottomasti käydä myös Le van tam-puistossa seuraamassa paikallisten illanviettoa.

***

Chi Hoa 

Tämä ravintola hurmasi minut raikkailla nettisivuillaan. Ruoka paikassa oli hyvää, muttei millään tavalla poikkeuksellista. Karamellisoiduissa possuissa oli kyllä makua, mutta ei karamellisoitunutta pintaa. Sitruunaruohoiset simpukat eivät maistuneet juuri miltään. Parasta olivat friteeratut pehmytkuoriravut ja kevätkääryleiden pähkinäinen dippausseos. Mieleenpainuvinta tässä ravintolassa olivat kauniit astiat ja se että se oli meistä makuunsa nähden yläkanttiin hinnoiteltu.  Neljä ruokalajia ja juomat kustansivat 616 000 VDN eli noin 25 euroa.

  

***

An Vien 

Vietnamilaisittain poikkeuksellisen ylelliseksi sisustettu, rauhallinen ravintola. Tarjoilu oli poikkeuksellisen kohteliasta ja oikea-aikaista. 

Parasta antia makujen suhteen olivat ehdottomasti suuret kotilot, joiden sisään oli laitettu possunlihan ja kotilonlihan sekoitusta mausteineen. Tämä oli kypsennetty höyryttämällä. Shisolehden kanssa syötynä etana-possuseos oli aivan taivaallista! Kolmen rullan kokonaisuus oli myös kiva, sisältäen kevätrullia sekä tuoreena että friteerattuna ja bambun ympärillä kypsennettyä kalamureketta. Maapähkinäinen dippikastike näille oli loistavaa. Paikasta sai myös kasvisruokia. Viiniäkin olisi ollut tarjolla. Ruokailun lopulla tuotu tee lootuksensiemenen kanssa oli kaunis ele.

Tämä oli tällä reissulla kallein ravintolailta 1 190 000 VND:n eli noin 49 euron hinnalla. Pidimme silti hintoja varsin osuvina laatuun nähden.

***

3T

Tämän kattoterassipaikan erikoisuutena ovat itsegrillattavat ruuat. Raaka-aineet tuodaan pöytään ja saat itse kypsentää ne pöydän keskellä olevalla kaasugrillillä. Sinua kyllä opastetaan tarpeen mukaan ja autetaankin. Ritilä tullaan vaihtamaan välillä. 

Söimme täällä hyvin maustettua villisikaa, possua, nautaa ja lasten toiveesta pekonia ilman mausteita. Tilaamamme katkaravut oli varrastettu valmiiksi. Kuvaa ottaessa ne lähtivätkinyllätykseksemme räpiköimään, onneksi eivät sentään kävelleet pöydältä alas. Tuoreus oli taattu, mutta mites sen eläinrääkkäyksen kanssa. Joka tapauksessa paikka oli oikein mainio ja menisimme kyllä uudestaankin. Varaus välttämätön. Kiitos tämän paikan suosituksesta Ripaus tryffeliä-blogiin!

Kuuden ruokalajin ja viiden juoman yhteishintana miljoona VND eli noin 41 euroa.

***

PIZZA 4´s (Pizza for peace)

Pizzalle meno Ho Chi Minh Cityssä nauratti ensin kovastikin. Miksi kaikkien aasialaisten herkkujen äärellä pitäisi päästä pizzalle? Ripaustryffeliä-blogi oli kuitenkin istuttanut kiinnostuksen siemenen ”elämän parhaalla pizzalla” ja paikallisten suositukset kasvattivat mielenkiintoa. Pizza 4 P’s ravintolan nettisivut ovat poikkeuksellisen selkeät ja informatiiviset. Sieltä voi lukea esimerkiksi Dong Duongin kylässä ravintolaa varten perustetusta juustotilasta, jossa tehdään mm. pizzerian mozzarellat ja buffalamozzarellat.  Parin varausyrityksen jälkeen löysimme itsemme tästä pizzeriasta. Se sijaitsi mäellä kujan päässä lähellä muitakin japanilaisia paikkoja.

4 P’s on japanilaispariskunnan omistama pizzeria, joka tarjoaa kiviuunissa kypsennettyjä pizzoja erikoisemmillakin täytteillä. Lapsemme ottivat margheritan puoliksi ollen kovasti tyytyväisiä. Minä ja Jukka otimme omat pizzat kokonaisina, mutta ympärille vilkuiltuamme tajusimme että olisimme voineet ottaa pizzamme puolikkaat eri täytteillä, jotta olisimme päässeet maistelemaan eri makuja. Onneksi olimme molemmat kovin tyytyväisiä omiin pizzoihimme, joten harmitusta ei tullut. Minä otin neljän kukan pizzan, jossa kostukkeena oli majoneesia pohjalla. Oikeasti viittä eri kukkaa: kurpitsan-, purjon-, nauhakolibrinpapu-, päivänliljan ja telosma cordata kukkia. Ravintolan omaa mozzarellaakin kukkien lisäksi sisältänyt pizza oli kauniin ja kevyen makuinen. Jukan okonomiyakipizza oli hauska idea ja oikein maukas . Paikasta saa myös pastaa ja esimerkiksi ravintolan omia juustoja alkupaloissa ja sushityyppisissä ruuissa. Etukäteen varaaminen on pakollista tähän pizzapaikkaan.

Kolme pizzaa ja viisi juomaa 787 600 VND eli noin 30 euroa.

***

Quyen Quyen Quan

Tästä ravintolasta olemmekin puhuneet erikseen jo täällä. Lyhyesti summattakoon että ainakin omistajan ollessa paikalla on mahdollisuus kuulla tarinointia ja tietoa ruoista sekä niiden valmistuksesta. Kokin suositukset on alleviivattu menussa, mikä helpottaa valintaa. Suosittelemme lämpimästi kokeilemaan aurinkokuivattua nautaa muurahaisdipillä tai bambussa kypsennettyä riisiä. Fermantoitu possu, ja kana ovat myös erityisen hyviä.

Molemmilla kerroilla neljän hengen illaliseen juomineen kului noin 500 000 dongia eli noin 20 euroa. 

***

Lisäämme tämänkin reissujutun blogimme matka-välilehdelle, josta se löytyy helposti kun matka Vietnamiin on ajankohtainen. 

Mansikkaleivos paahdetulla valkosuklaalla

Mansikka viinerileivostyyppisesti ei ole koskaan ennen houkuttanut minua. Nyt se teki sen todella viettelevästi Campasimpukan ohjeistamana ja kuvaamana. Onneksi teki, sillä nopeasti kokoonsaatetut mansikkaleivokset paahdetulla valkosuklaalla olivat ylimaallisen hyviä. Koko perhe piti kovasti näistä Jukan lomanalun kunniaksi tehdyistä baakkelseista. 

 Mansikat hain lähitilalta Illilästä, josta mansikkaa voi ostaa myymälän tiskiltä tai käydä poimimassa itse.

NOPEAT MANSIKKALEIVOKSET
4 kpl

2 ohutta lehtitaikinalevyjä kahteen palaan leikattuina

juoksevaa hunajaa
pieni pala raparperia ohuiksi suiroiksi pilkottuna
4 mansikkaa
3-4 palaa valkosuklaata pilkottuna

Sulata lehtitaikinalevyt leivinpaperin päällä pellillä. Kuumenna uuni 225 asteeseen. Leikkaa levyt kahteen palaan. Leikkaa levyjen reunoille pienet viillot joka sivulle ilman, että viilto menee aivan läpi taikinan.
Ota kannat pois mansikoista. Siivuta marjat noin neljään viipaleeseen.
Purista taikinalevyille hieman hunajaa. Laita raparperisuiroja jokaiselle taikinapohjalle. Lisää mansikkapalat.
Asettele valkosuklaapaloja päälle.
Paista noin 15 minuuttia. 
Anna jäähtyä (hiukan tai kokonaan) ennen syömistä.

Mikä on sinun mansikkaherkkusi, jos maukkaasti pelkälteen syöty mansikka lasketaan pois luvuista? 

Linkitkin omaan ohjeeseen kommenteissa ovat erittäin tervetulleita!

Blogista löytyy hyvin erilaisia herkkuja mansikkaan liittyen. Kannattaa kurkata linkkien taakse! 

marenkikuorrutettu ruusu-marjapiirakka  

lohiceviche ja raaka mansikka

Pimm´siä, lipstikkaa ja pihasauniota mansikoille

mansikka-raparperivispipuuro inkiväärimaidolla

*mansikka-tunniste on nyt myös lisätty blogiin uutuutena.

Yksinkertaisesti hyvää

Shanghaissa japanilaisen ravintolan terassilla Jukka otti alkuun drinkin, josta ymmärsimme etukäteen vain että siinä oli viskiä.  

Juoma oli ihanan raikas, vaikka selkeä viskin makukin oli läsnä. Tuumasimme melkein yhdestä suusta uuden kesädrinkin löytyneen. Kävimme kielimuurin vuoksi ihan sisällä asti ravintolassa tarkistamassa pullojen kyljistä mitä juoma sisälsi. Yksinkertaisuus hämmensi ja ilahdutti. Vain viskiä ja ginger alea. Tällä terassilla viski oli japanilaista Santorya. Ja arvatkaapa mitä. Meillä on seitsemän vuotta sitten Tokiosta ostettu Santory-pullo, joka jostain kumman syystä on jäänyt avaamatta. Vaan nytpä tuokin on korkattu.

Juomien keskinäisen suhteen passaaminen omaan makuun on suht helppoa kahdella aineksella. Meillä on edetty jokseenkin 4 cl Santory viskiä ja 1,5 dl ginger alea.

VoiRapu! Ganh Hao, Vung Tau

Tapojemme vastaisesti menimme Vung Taun viikonloppureissulla Vietnamissa molempina iltoina samaan paikkaan illalliselle. Tämä siksi, että ravintola oli hurmannut meidät merenelävillään ensimmäisenä iltana, emmekä halunneet riskeerata.

Ganh Hao on valtavan suuri ravintola meren rannalla. Ensimmäisenä iltana saimme merenrantapöydän alakerroksesta, toisena iltana istuimme ”parvella”. Ruokailutilat oli katettu hyvin eri tavalla, jotkin todella juhlavastikin. Paikka oli molemmilla kerroilla todella täynnä, mutta me aikaisina ruokailijoina saimme onneksi pöydät ilman varausta.  

Rantakivikossa ravintolaa-aidan toisella puolella juoksenteli rotta jos toinenkin, joita paikalliset lapset hymyssäsuin kivittivät siinä ilmeisesti onnistumatta.

Muutama tarjoilijoista osasi englantia ja heidän avullaan homma saatiin luistamaan mainiosti. Tosin välillä tarjoiluastioiden poiskorjaajat olivat niin innokkaita, että meiltä meni muutamat lisukeherkut sivusuun. Meinasipa viinicoolerikin hävitä kesken illallisen.

Ravintolan ruokalista on todella pitkä, joten kysyimme suosituksia. Niiden avulla saimmekin ensimmäisenä iltana ihan loistoruuat. Seuraavana iltana valitsimme ruokia itse ja tällä kertaa kokeilunhalu johti muutamaan hutiin. Lista on mereneläviin painottuva, mutta muutakin on saatuvilla.

Yksi ihan parhaita ruokia ravintolassa olivat kalakastikkeella maustetut pikkumustekalat, joita dipattiin maustettuun suolaan ja chilikastikkeeseen. Rapsakoissa minimustekaloissa oli paljon popcornimaisuutta. Ne olisivat mitä parhain olutsnäksi.

 

Grillatut kotilot menivät osastoon hauska maistaa mutta aika kuivakkaa. Keralla tarjottiin tosi moneen ruokaan passattua vietnamilaistaminttua, Rau Răm. Tarjolle laitetut vihreät eivät Vietnamissa ole sitä Shellinbaarisalaatinlehteä, jolla yritetään jotenkin kummasti kevittää ranskis-possunleikeannosta, vaan ne ovat olennainen osa makunautintoa.

Onnistuimme keihästämään muutaman kotilon ulos kuorestaan ihan kokonaisena. Kaunista, eikö?

  

Potin räjäyttänyt ruoka on tässä. Kyse on pehmytkuoriravusta, joka syödään saksineen päivineen. Olemme syöneet moisia todella monia, sillä tämä rapu eritavoin valmistettuna on suurta herkkuamme. Nyt friteerattu pehmytkuorirapu oli yhdistetty voisten sipulien kanssa, Cua lột chiên  bơ. Ruoka sai Jukan ihan huokailemaan ihastuksesta ja annos meni kuulemma kirkkaasti johtoon tämän ravun tiimoilta nautituista. Minäkin tykkäsin yhdistelmästä kovasti, mutta silti Lontoossa nautittu setti pitää minulla edelleen kärkipaikkaa.

Ostereita tuli maistettua ensi kertaa grillattuna, X.O kastikkeen kanssa, hào nướng sốt X.O. Pidin möllyköistä, mutta tuoreena ne ovat minun suuhuni parempia.

Lapset söivät tilaamiaan ribsejä hyvällä ruokahalulla. Vietnamissa ne tuodaan aina tällä tavalla pilkottuna verrattuna koko luurivistöön. Lienee syömäpuikkosyömisen tuomia asioita.

Riisiä tuli tilattaessa niin hervottoman suuri kulho, että yksi riitti koko perheelle ja vielä jäikin.

Huteihin lukeutuivat nämä grillatut munakoisot, jotka oli pettymyksekseni paneroitu raskaasti. Luulin meidän tilaavan jotain ihanasti maustettuja, pelkälteen grillattuja munakoisopaloja.

Myöskään nämä simpukat suolalla, red clams eli sò huyết rang muối eivät kutkuttaneet herkkuhermojamme, vaikka yleensä simpukat meille maistuvatkin.  

Kokonaisuudessaan ravintola on ehdottomasti kokemisen arvoinen. Palvelu on ripeää ja toimivaa, maut hyviä ja valikoima laaja. 

Ensimmäisenä iltana saatiin koko neljän hengen illalliseen juomineen menemään 1 043 000 (noin 43 euroa) ja siihen sisältyi myös mukaan ostettu viinipullo. Toinen illallinen oli samaa luokkaa. 

Ganh hao-ravintolan oikea osoite on 3 Tran Phu St., Ward 5, Vũng Tàu ja sijainti löytyy täältä paikan facesivuilta. (Tripadvisorin osoite osoittaa ainakin vikapaikkaan).