sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Mäntyvartaassa grillatut karitsanmunuaiset

 Rakastamme koko perhe lammasta. Ehkä parhaiten asian ilmaisi eilen 3,5 vuotias tyttäremme syödessään (kuvassa takana näkyvää) karitsan grillikylkeä: "Minä tykkään karitsoista, kuolleena ja elävänä."

+

Minä rakastan mäntyä. Sen runko on hurjan kaunis eri rusken sävyineen ja neulaset hienon tuoksuisia.

+

Haluamme aina käyttää ruuaksi teurastetusta eläimestä mahdollisimman monipuolisesti kaikkea, joten olemme opetelleet myös sisäelinten valmistusta.

+

Ostimme kokonaisen karitsan valmiiksi paloiteltuna, josta valtaosan pakastimme. Mukaan saimme myös sydämen ja munuaisia, hiukan enemmänkin kuin yhden karitsan verran.

=

Kun kaikki nämä ynnätään yhteen, saadaan tulokseksi kokeilla Sami Tallbergin Villiyrttikeittokirjassaan ohjeistamia grillattuja karitsan munuaisia mäntyvartaassa. Tämä oli hyvä pakettiratkaisu kun kylkipalakin päätettiin nakata grilliin.

Munuaiset olivat ihan hyviä, joskaan eivät nyt herkun asteelle kohonneet. Rakenne muistutti melkoisesti maksaa. Männyn makua emme sisäelimistä löytäneet, mutta kaunishan ruoka on neulasineen. Meillä munuaiset jäivät hieman liian raaoiksi. Oikeaa kypsyysastetta oli vaikea arvioida näin ensimmäisellä kerralla, kun kaikissa ohjeissa kehotettiin jättämään munuaiset roseeksi.

Ensi kerralla kokeiluun mennee soijamarinoidut munuaiset.

MÄNTYVARTAASSA GRILLATTUJA KARITSANMUNUAISIA

karitsan munuaisia
yhtä monta männynoksaa kuin munuaisia
suolaa ja mustapippuria
öljyä
(sitruunaa lohkottuna)
Aloita munuaisten siistimisellä. Poista valkoiset osat saksilla tai terävällä veitsellä, mikäli saksesi ovat niin tylsät etteivät pysty mihinkään tällaiseen. Poista munuaisista kalvot ihan sormillasi, jolloin munuaisten kaunis ruskeanpunainen väri paljastuu sameuden alta.
 
Pistä munuaisiin reikä pituussuuntaan vaikkapa leveällä varrastikulla ja pujota männynoksa neulasineen syntyneen aukon läpi. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Pyöräytä vartaat öljyssä ja kypsennä grillissä haluamaasi kypsyysasteeseen.
Tarjoiluun Tallberg suosittaa sitruunalohkoja, mutta meiltä noita ei löytynyt.

Mämmi-blogissakin on hyödynnetty mäntyä ruuanlaitossa.

6 kommenttia:

Nelle kirjoitti...

Tämä on niitä kokeiluja, joille nostan hattua. :) Rohkeasti kokeilemalla sitä oppii.

Merituuli kirjoitti...

Nelle: me uumoiltiin tästä uutta herkkuruokaa broiskunsydämien tapaan, mutta ihan ei natsannut. Koitetaan kyllä seuraavaksi sen soijamarinoinnin kanssa, josko sitten aukeaisi.

Nelle kirjoitti...

Jep... Ja varmaan kannattaa katsoa jotain perinnereseptejä. Luulen, että niissä on viisauden siemen näiden vähemmän käytettyjen osien kanssa...

Merituuli kirjoitti...

oliko sulla Nelle jotain tiettyä lähdettä näille "Forgotten skillseille" tiedossa ;)?

Akvamarin kirjoitti...

Mielenkiintoinen ruokalaji, ja mainio idea tuo mäntyvarras! Ylimmästä kuvasta tuli mieleen ruskeat pavut: niin siisti ja sileä pinta noilla munuaisilla oli.

Pakko hankkia se suosittelemanne kirja! Ties mitä herkkuja voi mennä sivu suun, kun kansakunnan muisti ei kanna lampaan munuaisiin asti.

Merituuli kirjoitti...

Suosittelen! Se on hieno! Katoin ettei olisi Amazonissa edes pahan hintainen http://www.amazon.com/Forgotten-Skills-Cooking-Time-Honored-Recipes/dp/1906868069

Komia oli teidänkin lammspaloittelusessio. Oli tosi mielenkiintoista lukea siitä. http://chezjasu.blogspot.com/2010/11/lampaan-paloittelun-lyhyt-oppimaara.html

Blog Widget by LinkWithin