torstai 3. syyskuuta 2015

Sadonkorjuunyyttikesteille raparperikeksejä

Tyttäremme opettajalla on kiva tapa. Hän pistää alkusyksystä pystyyn nyyttäripöydän, johon jokainen oppilas saa tuoda jotain sadonkorjuuseen liittyvää syötävää. Viime vuonna tyttäremme oli tietämättäni luvannut viedä omenaa, porkkanaa, ruusuhilloa, jotain mansikkaista ja vielä jotain muutakin mitä emme enää yhteistuuminkaan muistaneet. Tämä tuli tietooni pari päivää ennen h-hetkeä. Onneksi ehdimme keitellä tytön kanssa yhdessä ruusun terälehdistä hillot - ja onneksi ruusun terälehtiä oli vielä tuolloin. 

Tänä vuonna nyyttäreiden lähestyessä pyysin plikalta pientä maltillisuutta sorttien määrässä. Hänellä oli heti selvät sävelet mitä hän haluaisi viedä yhteiseen pöytään: aroniamarjoja pihan rajapuskista ja Nellen raparperisia valkosuklaakeksejä. Marjat tyttö oli poiminut jo ennen kuin ehdin kotiin. Päivällisen jälkeen rupesimme leipomaan yhdessä keksejä vaikka omat ajatukseni liikkuivat pikemminkin akselilla kirja-sohva-punaviini. 

Olemme leiponeet keksejä muutaman kerran aiemminkin, sillä varsinkin tyttäremme ihastui niihin kovasti saaressa kesällä. Poitsu on kinunut joka kerta keksejä raparperittomina, mutta tiukkisäiti ei ole vielä taipunut. Osa raparpereista nyhdettiin omista puskista, mutta osa piti ottaa pakastimesta, sillä tiuhaannyhdetty puska oli huventunut kovasti. Cookiesit toimivat hyvin myös pakkasversioilla kunhan sulatuksen jälkeen siivilöi ylimääräiset kosteudet pois. Maito ei sitten toimi lainkaan tässä reseptissä kondensoidun maidon korvaajana. Sitäkin on kerran hätäpäissään kokeiltu.  

Parhaimmillaan raparperikeksit ovat hivenen lämpiminä, uunirapsakoina. Nelle kehottikin lämmittämään huoneenlämmössä lössääntyneet keksit uudelleen miedolla lämmöllä uuninluukku hiukan auki. Se toimii!

Parhaimpia keksit ovat tyttäreni mielestä vaniljakastikkeen kanssa. Onneksi joku luokkakaveri oli luvannut tuoda sitä huomenna. 

RAPARPERI-VALKOSUKLAAKEKSIT
3-4 pellillistä

115 g voita
1 prk (390g) kondensoitua maitoa
1,5 dl sokeria
2 munaa
1,5 tl vaniljasokeria
5 dl vehnäjauhoja
1, 5 tl jauhettua inkivääriä
1 tl soodaa
1 tl suolaa
7 dl kaurahiutaleita 
8 dl pilkottua raparperia suurehkoina palasina
350 g valkosuklaata pilkottuna

Lämmitä uuni 200 asteeseen kiertoilmalle. 
Vatkaa voi ja sokerit vaahdoksi. 

Siivilöi toiseen kulhoon jauhot, sooda ja mausteet.
Lisää voi-sokerivaahtoon yksitellen munat koko ajan vatkaten. Lisää toinen muna vasta kun edellinen on sekoittunut kokonaan taikinaan.
Lisää edellämainittuun osa jauhoseoksesta, kondensoitunut maito ja sekoita. Lisää loput jauhot ja sekoita taas.
Lisää lopuksi raparperipalat, valkosuklaa ja kaurahiutaleet.
Muotoile taikinasta keksejä leivinpaperille. Älä jätä isoksi kasaksi koska taikina ei hirveästi leviä.
Paista keksit uunissa n. 10-20 min kiertoilmalla. 

Uudelleenlämmittäessä käytä paljon matalampaa lämpöä (150 astetta) ja laita lusikka oven väliin jotta ylimääräinen kosteus pääsee pois. Lämmitä kunnes keksit ovat hiukan lämmenneet ja muuttuneet taas pinnaltaan rapsakoiksi. 

4 kommenttia:

Maria Luomulaaksosta kirjoitti...

Oi, kun näyttivät hyviltä. Raparperista tykkään melkein missä vaan!Eikä valkosuklaakaan pahaa ole. :) Aurinkoista päivää!

Maria
Luomulaakso-blogi

Nelle kirjoitti...

Merituuli: Neitisenne kiitos merkkaa mulle enempi kun arvaatkaan :) Jos kondensoitua maitoa ei ole, kokeile korvaajaksi mieluummin vaikka hunajaa tai siirappia - osan määrästä voi korvata creme fraichella jos pelkää että tulee liian makeaa, muttei kaikkea; kondensoitu maito on sokerista kamaa. :)

Makuhermoilija kirjoitti...

Kuulostaa todella hyvältä. Raparperia tulee itse käytettyä harmittavan vähän, mutta tätä reseptiä voisin kyllä kokeilla! :)

Merituuli kirjoitti...

Maria nuo ovat sitten aika koukuttavia! Sinua on varoitettu :)

Nelle: Pidetään korvaavuus-vinkit mielessä. Ajattelin hiukan keventää muutenkin tuhtia settiä ihan vaan maidolla, mutta pliisuksi meni. Lapset muuten tykkäsivät kekseistä enemmän "lössääntyneinä", kun me vanhemmat oltiin ehdottomasti rapsakoiden kannalla. Mummu ja pappa oli käymässä ja hekin ihastuivat kekseihin.

makuhermoilija: Kokeile ihmeessä! Meillä raparperi on ollut tosi kovalla käytöllä tänä vuonna, nytkin siellä puskassa törröttää vain yksi pieni lehti.

Blog Widget by LinkWithin