keskiviikko 29. toukokuuta 2013

MOOTTORIPYÖRÄ! Ja kuinka ruuanlaiton sitten kävikään.

Minä olen tiedättekö semmoinen ihminen, että kun minulle tapahtuu jotain hienoa, haluaisin kuuluttaa sen koko maailmalle. Heti. Ja yleensä niin teenkin. Nyt olen jo pari viikkoa miettinyt, miten saisin luontevasti johonkin lauseeseen ympättyä täällä ruokablogissa puolivahingossa, että MINULLA ON ELÄMÄNI ENSIMMÄINEN MOOTTORIPYÖRÄ! Tai mainittua ihan vaan huolettomasti jossain sivulauseessa, että MOOTTORIPYÖRÄLLÄ AJELU ON PARASTA HUVIA PITKÄÄN AIKAAN! Ja sitten päätin luovuttaa, kuten näette.

Tuumasin aluksi, onkohan tämä uusi harrastukseni syömistä ja kokkailua vähentävä asia, mutta katin kontit! Jukka hoitaa hienosti ruokahuoltoa minun pöristellessä lähiseutuja. Kotiin tullessa on sitten mukavasti pötyä pöydässä vaikkapa grilliruuan tyylisesti. 
 

Eilen pohdin jotain motskarilenkkiä kun pääsin tänään ajoissa töistä. Välkky mieheni ehdotti lounasta Kirkkonummen Bistro o Mat:ssa. Hurruuttelin siis Nummelasta Kirkkonummelle mutkaisia teitä pitkin auringon paistaessa vaan ei häikäistessä. Perillä avasin varhaisperunakauteni mitä maistuvimmalla tavalla: haarukoin napakan kypsien pottujen kanssa juuri passelin suolaista graavilohta ja paksua, runsassienistä korvasienimuhennosta. Sain lasiini rieslingiä ihan vain mauksi, mikä kruunasi keskiviikon lounaan loistavasti. Ennen sitä lusikoin lautaselleni noutopöydästä mainiota salaattia, jonka joukossa oli mm. kukkakaalia pienen pienenä muhjuna ja ihanasti makeutettua punasipulia. 
Nyt vaan pitäisi keksiä vastaavanmoisia käyntikohteita lounaaksi tai päivälliseksi. Kaikki ehdottomanne loistopaikat mukavan mutkaisten teiden varrella tai päässä luvataan ottaa harkintaan!

ps. Jos tyttäremme on mennyt teillekin sanomaan, että äiti on ostanut skootterin, se ei siis pidä paikkaansa.

17 kommenttia:

  1. Oi, nyt olen kyllä kateellinen :)
    Aina keväällä iskee hinku saada oma pyörä, mutta toistaiseksi se on vain kaukainen haave. Aurinkoisia ajelukelejä! :)

    Ja sinähän voit tehdä tästä uuden tunnisteen ruokablogiin, pyöräilymatkan varrella syödyt ruuat :)

    VastaaPoista
  2. Siella Jorvaksen Golf-kentalla on ihana terassi ja lounas ja tie sinne on mutkainen :-D Suosittelen! Ericssonilta vaan suoraan etippain sita tieta.
    Jenni

    VastaaPoista
  3. Hih, minulla on vakaa aikomus pidättäytyä tuosta hurahduksesta, vaikka ajokorttini antaisikin mahdollisuuden ajaan niin suurta moottoripyörää, kuin maailmasta löytyy. Onneksi älyän pelätä tarpeeksi ja tyydyn polkupyöräilyyn :) Onnea uudelle ajopelille!

    VastaaPoista
  4. Mopo mikä mopo ;-)
    Nummelasta hurauttaa helposti Mustioon.

    VastaaPoista
  5. Agatha: Minä ajoin kortin jo kymmenen vuotta sitten, mutta nyt ensi kerran oli mahis hankkia oma. Ja oikeasti tuo on yhdessä isäni kanssa, kun vähän katsellaan paljonko sitä tulee ajeltua. Kummankaan puolisot kun eivät hommasta perusta.

    Joo, motskarisuotuisat paikat tunnisteeksi :).

    jenni kiitos vinkistä. Näytti oikein varteenotettavalta paikalta!

    Campasimpukka: Minä olen ollut hurahtanut muistaakseni aina. Olen aina ihmetellyt silmät suurina moottoripyöriä ja korvat härällä kuunnellut niiden ääntä. Sinulla on kyllä terveellisempi ja ekologisempi harrastus!

    Jonna nyt kyllä! Totta muuten, Mustio olisikin mainio testata myös kesällä. Oltiin siellä reipas vuosi sitten pääsiäisenä koko perhe ja tykättiin kovasti.

    VastaaPoista
  6. Nyt mä en osaa sua kadehtia, kun itte pelkään moottoripyöriä ja niillä ajamista yli kaiken. Skootterit on OK!

    Mutta onnea kuitenkin uudelle, jokatapauksessa ilo seurata mukavan ihmisen iloisen onnellista olotilaa!
    Varovasti sitten!

    VastaaPoista
  7. Onnea moottoripyörästä! Itsellänikin vielä muutama kesä sitten oli pyörä, mutta kun ostettiin tuo nykyinen talo, oli jostain omaisuudesta pakko luopua. Enkä sitä oikeastaan kyllä kadu että sen myin. Ajeleminen oli hauskaa, mutta olisin kaivannut kaveria jonka kanssa ajella. Nyt saan lainata isäni avojenkkiä, jolla on kiva kesäisin cruisailla kun saa koirankin takapenkille! :)

    Turvallisia kilometrejä!!

    VastaaPoista
  8. Onnea vaan uuden ajokin johdosta! Olet aika mimmi;D Ajeleppa varovasti....Minä olen usein ollut tuollaisen kyydissä mutten itse ajellut.

    VastaaPoista
  9. Jeee, onnea oikein kovasti paljon! Minkämerkkinen/kuutioinen sun pyöräsi on? Itsekin olen aina haaveillut omasta moottoripyörästä, ja tahtoisin sellaisen jysäkän Harrikan. Kun olen tällainen pätkä, että ns. tavalliset motskarit eivät innosta. Ei muuta kuin menoksi! T. Sanni

    VastaaPoista
  10. Nanna tää on kyllä iso ilo jota olen odottanut (liian) kauan!

    Nanne: Mä en ole toistaiseksi ainakaan kaivannut kaveria sen kummemmin, mutta ehkä pääsen siitäkin nauttimaan. Mikä avojenkki isälläsi on? Kavereilla on kanssa jenkkejä, joissa fiilistellä kesällä, mutta omaa tuskin koskaan tulee.
    kiitos turvallisuustoivotuksista!

    Jael: Kiito kiitos! Varovasti ajellaan kun vasta hommaa aloitellaan.

    Sanni: Ostettiin 750 kuutioinen Yamaha Virago, sellainen custom-mallinen siis. Minä en ole katupyörien perään ollenkaan. Autokoulussa ajoin kortin moisella enkä - pätkä minäkin- ylettynyt kuin varpailla maahan, mikä oli aika turvattoman oloista. Joo, jymäkkä-ääninen Harrikka olisi komia, mutta rahoitusta ei tällä hetkellämoiseen löydy.

    VastaaPoista
  11. Isälläni on sellainen Chevrolet Chevelle Malibu, vuosimallia 1967. Sillä on hienoa surrutella menemään kuumalla kesäpäivällä! Tosin tankkaamassa käyminen ei tee lompakolle kovin mukavaa, mutta onneksi kesä on vaan kerran vuodessa... :)

    VastaaPoista
  12. Born to be wild, eh :-)? Onnea seikkailuihin! Hävettää myöntää, etten ole vieläkään saanut itseäni Kirkkonummelle saakka vaikka kuinka olen hyviä juttuja kuullut tuosta Bistrosta... :-/

    VastaaPoista
  13. Nanne Minusta parasta on se murisevan hyrisevä ääni..!

    Andalusiana: Näin juuri :). Suosittelen ehdottomasti suuntaamaan. Todella hyvää ruokaa!

    VastaaPoista
  14. Voi minkä teit Merituuli, tää ei ollenkaan helpota mun pyöräkuumetta! Itsekin oon aina halunnut Viragon, mutta taitaa kallistua Dragstarin puolelle nyt kun Viragot on olleet sen verran kauan poissa markkinoilta jo...

    Huoh, ensin tartteis kyllä vähän paremmin palkatun työn :)

    VastaaPoista
  15. Mä olen kärsinyt pyöräkuumetta monta vuotta, mutta nyt kieltämättä helpottaa. Ehkä sinullakin sitten jonain kesänä :).

    VastaaPoista
  16. Vois ehkä mennä jo tämän kesän hommiksi kyllä. :) Menin tuossa jo heikkona hetkenä kaveriporukassa lupaamaan et kunhan saan uuden työn (haku on kuitenkin päällä), niin sitten varmasti laitan!

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin