Ravintola NOOT, Pärnu

ensimmäisen illallisen tarjosi ravintola NOOT

Syyslomalla vietimme neljä yötä Pärnussa ihanassa kylpylähotellissa nimeltä ESTONIA Resort Hotel & Spa. Poikkeuksena muihin lomiimme illallistimme peräti kaksi kertaa hotellin ravintolassa, mitä muuten emme tee juuri koskaan. Ensimmäinen illallinen meni yhteistyön merkeissä ravintolan tarjotessa illallisen, toisen kerran maksoimme ihan itse. 

Ravintola NOOT palvelee aamuisin aamiaisen merkeissä, muuten pöytään katetaan juhlallisemmin kankaiset lautasliinat. 

Jukka innostui tiirillessaan ravintolan juomavalikoimaa ja löytäessään listalta meille uuden ginin The Bitter Truth Gin. Otimme siitä tietysti GT:t. Kukkaiseksi kuvailtu gini ei ollut mikään makea pläjäys, vaan mukavan raikas ja kevyt. Tuumasimme yhteen ääneen että tämähän olisi kiva kesägini. 

Lapset halusivat molempina iltoina valita annoksensa lasten listalta.

Annokset olivat pieniä, mikä on hyvä hävikin estämisen suhteen. Hinta oli niin halpa, kolmesta neljään euroon, että nälkäänsä voi tilata vaikka toisen annoksenkin.

Ensimmäisenä iltana söimme Jukan kanssa kolmen ruokalajin illallisen. Se alkoi oivallisesti possuisella tervehdyksellä, joka vaatimattomasta ulkonäöstään huolimatta oli todella hyvää!

Leipien ja voin esillepano ja maut olivat kivat, mutta voit olivat pöytään tuotaessa turhan kovia.

Jukan alkupala, hienostunut lohi, sisälsi marinoitua lohta, juuriselleripyrettä ja tuoresalaattia. Maut olivat kivat mutta koko turhan suuri.

Minun alkupalani, ankkacarpaccio, se vasta valtava olikin! Tästä olisi joutanut alkupalat kolmelle. Keralla tarjottiin tuoretta hernekreemiä, viinirypälesorbettia ja tomaattivinegretteä. Annoksen ankkapalat olivat jäässä, mistä huomautimmekin tarjoilijalle. Hän tuumasi että näin kuuluu ollakin, tämä on NOOT:n tapa tehdä ankkacarpaccio. Jäimme miettimään että todellako. Ankkojen maku jäi nyt kylmyyden takia turhan pliisuksi, mutta muuten pidin annoksesta kovastikin. 

Jukka valitsi nauta-annoksen kantarellikastikkeen vuoksi. Lihan lisäksi lautaselta löytyi minikasviksia ja uusia perunoita. Mies kommentoi annosta perushyväksi kokonaisuudeksi. 

Porsaan vatsa tarjottiin suurimohelmien, perunapyreen ja pähkinäkastikkeen kanssa. Liha ja kastike olivat todella maukkaita!

Jälkiruuista otimme tarkoituksella eri kokoonpanot, jotta pääsisimme maistamaan useampia vaihtoehtoja. Tyrniä, tuoreita marjoja, raparperitäytteisiä macaronleivoksia ja siitepölyä sisältönyt annos oli kiva makean ja kirpsakan leikittely.

NOOT-nostalgiaa annos vei kuitenkin maussa, tekstuurissa ja tarinassaan selkeästi pidemmän korren. Annos sisälsi vispipuurojäätelöä, Arturi-kissan kakkua, tuoreita marjoja ja hapankermalunta. Tarjoilija pysähtyi tarinoimaan pitkäänkin tästä jälkiruuasta. Arturi-kissa, eestiksi kass Arturi, on kuulemma Neuvostoliiton aikana telkkarissa seikkaillut kissa, joka valmisti makeista maissinaksutyyppisistä herkuista tätä jälkiruokaa. Muina ainesosina ovat vain toffee ja voi. Jälkiruoka on kuulemma kovasti lasten suosiossa. Monet ravintolat ovat tarjoilijan mukaan ottaneet Kass Arturi kookin nyt listoilleen ja tehneet siitä omia versioitaan. Me tykkäsimme Arturin kakusta. 

Toisena iltana NOOT:ssa söimme "vain" hampurilaiset, sillä arvelimme niiden riittävän itsekseenkin. Näin kävikin.

Keittiöntervehdyksenä minä sain punajuurta ja kauniin helmimäistä hunajakaviaaria. Punajuuriallergiselle Jukalle nostettiin eteen sieniä. Molemmat annokset olivat hurjan hyviä!

Etukäteen kuolattu pääkokin hampurilainen oli koostettu mustasta, banbutuhkalla värjätystä sämpylästä, grillatusta naudan jauhelihapihvistä, marinoiduista sipuleista, pekonista, paistetusta sipulista, majoneesista, BBQ-kastikkeesta ja tomaateista. Keralla tarjottiin kasvislastuja ja dippikastiketta. Annos oli todella maukas ja hampurilainen mehevä!

Jälkimmäisen iltamme tarjoilijalle Andralle pitää antaa erityiskiitos hymyilevästä, asiakasta kuuntelevasta ja iloisesta palvelusta. 

NOOT oli meille hyvä ravintola. Paikassa oli yllättävän ronski meininki, olimme odottaneet enemmän piperrykseen päin kallellaan olevaa ruokaa. Pääkokkina toimiva Rudolf Visnapuu luottanee kylpylän nälkiyttävään voimaan. Hinta-laatusuhde oli mielestämme hyvä ja varsinkin hampurilaisannos oli todella herkullinen!

NOOT:n vahvuuksiin pitää laskea myös se, että ravintola on auki myös sunnuntaina. Edes kaikkien hotellien ravintolat eivät meinaten olisi tarjonneet ruokaa sunnuntaina syksyisessä Pärnussa.