Ravintola Timjami ja Pappilanpuisto, ihana pala Loppia

Lopelle ajoi meiltä Nummelasta vain 40 minuuttia, eli suurinpiirtein saman verran kuin Helsingin keskustaan. Parkkeerasimme ilman ongelmia ja korttelinkiertoa ilmaiseksi ravintolan pihaan. Olimme tehneet varauksen sunnuntaibrunssille ravintola Timjamiin viidelle, sillä olihan meillä mukanamme yökyläläinen Jaana. 

Brunssin sisältöä ei kummemmin Timjamin nettisivuilla avata, mutta kukaan tuskin pettyy tähän kattaukseen. Se sisälsi kolmea erilaista silliä, lohta, pehmeää luomumozzarellaa, ceasar-salaattia, kaprispitoista perunasalaattia, kanasalaattia ja vaikka mitä muuta! Lämpimänä kupujen alta löytyi keitettyjä perunoita, perunapaistosta ja lastemme suosikkeja jauhelihapihvejä. 

Jukka otti ruualle valkoviiniä, joka oli kuulemma ollut talon viininä ravintola El Bullissa. Pidimme viinin raikkaudesta. Me naiset joimme sopivasti viilennettyä kuohuvaista roseeta ja lapset liruttivat innoissaan itse mehua hanasta.

Ravintolassa tehdään omaa leipää, josta tumma on kovasti makuumme.

Esillepano oli selkeä ja nätti. 

Ravintolassa käytetään mahdollisuuksien mukaan lähi- ja luomuruokaa, jopa omasta puutarhasta ja viereiseltä luomutilalta. Timjamin nettisivuilla todetaan kuitenkin rehellisesti, että raaka-aineita tulee myös maailman ääristä. 

Tarjoilija vinkkasi meille, että jälkiruokapöydästä löytyvä italialainen taleggio-juusto tulee nauttia varsisellerin ja hunajan kanssa. Kokonaisuus olikin oikein toimiva yhdistelmä, suosittelemme!

Syötävillä kukkasilla elegantisti koristeltu porkkanakakku oli sopivan mehevää eikä ylipähkinöitetty. Kuorrute oli passelin paksua ja pehmeää. Kakku toimi hienosti mielenkiintoisen jälkiruokaviinin,  Ceretton Vignaioli di santo Stefano Moscato d'Astin kanssa. Kevyt kuplivaisuus ja persikkainen makeus jäivät viinistä päällimmäisenä mieleen. Poikamme ihastui Timjamin kuivakkakkuun ja söi sitä useamman siivun. Jälkiruokapöydästä löytyi näiden mainittujen lisäksi myös erisorttisia pikkuleipiä.

   

Timjami oli kokonaisuudessan maistuva setti. Tarjoilu oli ystävällistä ja asiakasta kunnioittavaa.  Me kaikki löysimme paljon maistuvaa syötävää ja saimme vatsamme ihan pinkaralleen. Vain kanasalaatin lössääntyneet leipäpalat saivat kummeksuntaa osakseen. Loppulasku ei päätä huimannut, sillä lapsemme söivät puoleen hintaan. Ja taatusti koko rahan edestä!

Ravintola Timjami on saanut kehuja myös Kiehuu. fi-sivustolla. 

Samalla tiellä Timjamin kanssa, aivan liki, on luomutila Pappilanpuisto. Sieltä hamstrasimme mukaamme puodin tuotteita, luomukananmunia, tilan luomukasviksia ja kyyttöä. Olin etukäteen tilannut kyytön bavettea eli kämmenpaistia ja hännän. Viimeksimainittuja otimmekin kolme, sillä hinnat luomukyytön lihalle olivat erittäin maltillisia. 

Vierailulla pääsimme kurkkaaman myös lampolaan, jossa mansikkavarkaissa käyneet Ahvenanmaanlampaat olivat arestissa.

Pihapiirissä opimme myös, että kukon kiekuminen näyttää juurikin siltä millaiseksi se sarjakuvissa piirretään. 

Päivästä muodostui siis lopulta koko sakkia ilahduttanut ruokaretki. 

Ravintolapäivä levittyy meidän terassille. JEE!

Voi että minä olen iloinen! Ehdotin hetken mielijohteesta perheelle josko perustaisimme Ravintolapäivänä kahvilan ja kaikki innostuivat heti. Jukka halusi vielä grillin tuoksua ja touhua mukaan, joten hodarigrillikin päätettiin pistää pystyyn. Lapset halusivat myydä itselle tarpeettomia leluja, joten pienimuotoinen kirppiskin tulee nurtsille. Sunnuntaina nähdään olemmeko haukanneet liian suuren palan, mutta toisaalta - mitä sitten? Ravintolapäivässä kun on ensi sijassa kyse hauskanpidosta!

Meidän ravintolamme nimeksi tuli lasten ideoima "Herkkula". Mainos on poikamme piirtämä. Hodarigrilli ja Makea kahvila löytyy Nummelasta, Tyvikujan päästä, kotiterassiltamme. Paikka on auki sunnuntaina 19.8 kello 10-13.

Tarjolla tulee olemaan hodareita itseleivotulla sämpylällä ja lisäaineettomilla nakeilla. Makeapöytään tulee erilaisia kotona leivottuja herkkuja, esimerkiksi muffinsseja, kakkua ja tuulamantorttua. Kaikkea ei riitä koko ajaksi, sillä haluamme monenlaista sorttia tarjolle. 

Juomana tarjoamme Reilun kaupan kahvia väli-Amerikasta. Haudutettu tee on plaatua "Lust & Fägling" sisältäen ruusunlehtiä, safflorkukkaa ja kehäkukkaa. Mausteena teessä on sitruunaa, mansikkaa, shampanjaa ja kermaa. Lapsille tarjoillaan mummun marjamehua. 

Syömiset tulevat maksamaan 1,50 € pala tai kappale ja juomiset euron per muki. 

Terassilla ja pihallamme tapahtuvaan herkutteluun on tilattu oikein aurinkoinen sää ja paljon hymyileviä ihmisiä.

Tänään vietiin mainoksia kotikadun lähistölle. 

Olisi kiva nähdä sinuakin meidän terassilla sunnuntaina. Lämpimästi tervetuloa!

ps. Jos etsit ravintolaamme Ravintolapäivän karttapalvelusta hakusanalla Nummela, se ei heti näy. Sinun tulee loitontaa karttaa laajemmaksi näkymäksi ja -ta daa! Nyt näkyy myös Lankila ja meidän Herkkula. 

Kokonainen kukkakaali kantarelleilla ja "menu Jaana"

Blogikaverimme Jaana kävi meillä yökylässä tänä viikonloppuna. Meillä oli porukalla oikein leppoisan mukava vuorokausi, pitkälti syömisen ympärille rakentuen. Kuinkas muuten. 

Tiedämme daamin pitävän kovasti luomupossusta, joten  päätimme tarjota sitä sekä alku- että pääruuassa. Jaana on tunnustautunut myös kaalin ystäväksi ja koska melkein naapurissamme on kaalitila, oli sekin asia sitten sitä myöden selvä. Jälkiruokaan halusimme jotain luonnosta. Halusimme myös hyväksikäyttää grillimahdollisuutta, jota Jaanalla ei omassa kodissaan ole. Näillä eväin rakentui menu aika iisisti. 

Daamin saavuttua nautimme auringonpaisteessa potkupallohenkistä cavaa sekä pieniä naposteltavia. Kallioimarteella maustetut palsternakat ehtivät keittyä ihan lössöiksi, mutta mustatorvisienillä päällystetyt maa-artisokat onnistuivat hyvin. Artisokan möllykät saimme muuten vastikään anopilta, joten kiitos hänelle!

Alkupalaksi haarukoimme friteerattuja luomupossun poskia ja kukkakaalia. Kaali oli keitetty kokonaisena timjamimaustetussa maidossa ja niin se tarjoiltiinkin. Keralla tarjottiin paistettuja sieniä ja herneitä. Ohje kaaliruokaan löytyy postauksen lopusta. 

Pääruuaksi veistelimme grillattua luomupossun paahtokylkeä, johon Jukka teki ihanan tahmoituksen. Niinikään Jukan tekemään coleslaw-kaalisalaattiin palaamme vielä. Se oli pehmoisen hyvää. Ruuan aikana maistelimme erilaisia kotimaisia oluita. 

Jälkiruokana (tunneiksi venyneen tauon jälkeen) lusikoimme mesiangervolla maustettua crème brûléeta. Rakenne epäonnistui tällä kertaa, mutta maku oli silti hyvä. Keralla nautittiin jälkiruokaviininä Lakka Cloudberryä. Se passasi ihan mainiosti! Viini oli selkeästi lakkainen, oikein makea. 

Yösydännä nautittiin vielä juustoja ja omena-varsisellerihilloa pelailun lomassa. Meidän perheen suosikki oli vanha gouda, Jaana piti eniten savuisesta cheddarista. Dixitissä me naiset voitimme peräjälkeen, mutta Monopolissa Jukka "the liikemies" rökitti meidät armotta. 

Syöpöttely jatkui taas aamun valjettua, mutta siitä lisää myöhemmin. Nyt kukkakaalireseptin kimppuun, joka on löytö Sami Tallbergin kirjasta Koivunmahlaa ja  Kaviaaria. Meidän kukkakaalimme oli varmaankin ohjeistuksen vastaavia suurempi, joten ohjeen määrät ovat erit. 

Kukkakaali oli kaunis kokonaan tarjoiltuna. Maku oli hieno timjamin ja täysmaidon ansiosta. Rasvainen maito teki kaaliin melkein juustomaista makua. Kantarellit ja herneet olivat hieno syksyinen lisä, myös väriensä puolesta.  

KUKKAKAALIA, HERNEITÄ JA KANTARELLEJA

3-4:lle

1 isohko kukkakaali

7 dl täysmaitoa

suolaa ja mustapippuria

laakerinlehti

1 rkl tai enemmän timjamia lehdet irti riivittynä

voita paistamiseen

½ litraa pieniä tai suupaloiksi paloiteltuja kanttarelleja

2 dl tuoreita herneitä

1 dl kasvislientä 

1 tl valkosipulia silputtuna

hienonnettua lehtipersiljaa

½ tl valkoviinietikkaa

Poista kukkakaalin lehdet ja kuori varsi varovasti. Pidä kaali kokonaisena. 

Laita kattilaan maitoa, timjamia ja laakerinlehti sekä suolaa ja mustapippuria. Kiehauta ja lisää kaali. Keitä noin 10-15 minuuttia. Kokeile aina välillä kukkakaalin kypsyyttä, jotta se pysyy napakkana. Nostele keittymisen välillä maitoa kaalin päällekin. 

Kaalin keittyessä paista puhtaat sienet pannulla runsaassa voissa. Lisää joukkoon herneet, kasvisliemi, ja valkosipulisilppu. Kiehauta parin minuutin ajan. Lisää etikka ja sekoita. 

Nosta kukkakaali maidosta lautaselle. Laita ympärille ja ylle paistetut sienet ja herneet liemineen. 

Nauti itsekseen tai lisäkkeenä. 

Nakkikuppi ja Ravinteli Bertha Tampereella

Lapset tuppaavat kinuamaan milloin mitäkin ja saavat monesti kieltävän vastauksen. Tätä taustaa vasten jälkikasvumme mahtoi yllättyä, kun he kerran kesällä tulivat puhumaan meille Särkänniemeen menosta ja tokaisimme toisiamme katsoen mikä ettei. Parin päivän päästä löysimme itsemme Tampereelta pyörimästä, kiipeilemästä ja hulluttelemasta. Samalla reissulla tuli tsekattua myös delfiinit, planeetat, kalat ja maisemat Näsinneulastakin. On tämä Mansen huvipuisto oheistoimintoineen vaan paljon monipuolisempi ja kivampi paikka kuin Linnanmäki, varsinkin pienten lasten kanssa. 

Hodarit ja nakkikuppi topistivat pahinta nälkää keskellä päivää. Iltapäiväksi olimme varanneet pöydän ravinteli Berthasta, josta muistin kuulleeni pelkkää hyvää. 

Saavuimme paikalle heti ravintolan auettua ja meidät ohjattiin kabinettiin. Tämä oli ihan loistoveto huvipuistopäivästä rähjääntyneelle perheelle. Saimme olla ihan omissa oloissamme kenenkään häiriintymättä esimerkiksi lastemme leikeistä ruokaa odottaessa. 

Menu oli kompakti ja erittäin houkutteleva. Valinta oli vaikea tehdä, mutta onneksi puolison kanssa voi vaihtaa lautasta kesken sen nauttimisen jolloin annoksia voi maistaa enemmän. Kolmen ruokalajin menu maksoi 41 euroa ja viinipaketti siihen 35 euroa. Pidimme tätä hyvinkin kohtuullisena hintana varsinkin maistamisen jälkeen. Lapsille ei tarjoiltu pääruokia puolitettuna, mikä hieman harmitti. He maksoivat täyden 27 euroa annoksestaan, joka toki oli myös tavallisen kokoinen. 

Sen sijaan meitä ilahdutti se, että lasten mehut kaadettiin hienoihin viinilaseihin.

Luomujauhoinen leipä maistui lämpimänä. Ihanan suolainen, herkullinen voi oli Peltolan Juustolasta. 

  

Alkuruuaksi Jukka otti naudanposkea, joka edusti hienosti häränhäntäliemisessä kastikkeessa.

Itse valitsin alkuun tuulihattutaikinasta tehnyt gnocchit ja ensimmäistä kertaa todella tykkäsin näistä Italian ihmeistä. Kokonaisuudessa minua kiehtoi eniten tomaatin ja korvasienen yhdistäminen, mikä oli yllättäen todella hyvä. Korvasienet on tarjoilijan kertoman mukaan poiminut Berthan kokin vanhemmat Ylläkseltä. Sieniä oli annoksessa reilusti ja isoina paloina, mistä suuri plussa. 

Pääruuaksikin Jukka otti nautaa. Tästä annoksesta ei ole muuta muistikuvaa kuin että se maistui oikein hyvälle. (Nämä ravintolajutut pitäisi kirjoittaa heti eikä viikkojen päästä!). 

Minä ja lapset otimme possuannoksen., jossa pitkään haudutettu sika keikkui fenkolien ja paprikalla maustettujen varhaisperunoiden päällä. Myös ravintolassa tehdyssä makkarassa oli possua. Lapset pitivät ajatuksen voimalla hajoavasta lihasta, mutta muut maut eivät heidän suuhunsa sopineet. Itse pidin kyllä kokonaisuudesta. 

Jukan jogurtti, persikka, manteli-jälkiruoka oli oikein maistuva. Erityisesti tämä pöydän yli ronkkija piti makeasta persikasta. 

Suklaa, banaani, jaloviina näytti tältä ja maistui makealle. Hienoja tekstuureja ja ihanaa kondensoitua maitoa toffeena. 

Kävimme lopuksi kurkkaamassa ja kiittämässä keittiön puolellakin hienoista makuelämyksistä, tytön kettulelua myöden. 

Ravinteli Bertha oli oikein miellyttävä kokemus! Viinipaketin valinnat olivat uusia makuelämyksiä tarjoavia. Tarjoilijamme oli ystävällinen, rento ja asiantuntevan oloinen. Lasten kanssa emme paikkaan enää palaisi, sillä heidän kanssaan ruokailu kävi turhan kalliiksi syömismäärään nähden. 

Valurautapannut grilliin possuttuna

Valurautapannut ovat kyllä erihyviä vaikkapa pihvejä ja lettuja paistaessa. Pannut ovat todella pitkäikäisiä kunhan niitä silloin tällöin huoltaa asianmukaisesti. Meille erimoisia valurautapannuja on (näemmä) kertynyt aika pino, mutta kaikille on TOKI tarkoituksensa. On blinipannut, lettupannut sekä pyöreillä että sydämen muotoisilla koloilla, poffertjes-pannu, wok-pannu, grillipannu ja normaalikokoinen sekä hiukan pienempi pannu. Kuvasta puuttuu muurinpohjapannu.

Jukka teki joukkohuollon nopeasti ja käryvapaasti tällä kertaa grillillä. Puhtaat pannut sipeltiin luomupossun läskillä. Pyysimme silavaa erikseen viime kerralla hakiessamme puolikasta possua Karkkilasta. Läski on odottanut toimintahetkeään pakkasessa. Sipelyn jälkeen Jukka laittoi pannut hetkeksi kuumaan grilliin. Tämän jälkeen pannut pyyhittiin vielä liiasta rasvasta. Samalla ihasteltiin kaunista pintaa ja pakattiin pannut taas kaappiin. 

Makaronia ja aurinkoa Hangossa

Minä olen käynyt jo töissä muun perheen lomaillessa. Kesää tuntuu silti vielä piisaavan, joten lyhyen työpäiväni päätyttyä lähdimme Hankoon. Tällaiset iltapäivänkin reissut tuntuvat keventävän eloa kummasti. Rypistys oli vain noin tunnin mittainen ajomatka meiltä Nummelasta eli jotakuinkin sama kuin hurruuttaisi Helsinkiin.

Uhkaavat pilvetkin ehtivät väistyä ajomatkan aikana ja saimme oikein ihanan, aurinkoisen päivän perillä. Täytimme visiittiämme blogimme lukijoiden suosituksiakin hyödyntäen. Pistin meinaten Facebookin puolelle vinkkipyynnön ja sain monia hyviä tipsejä, myös viestilaatikon puolelle. Suurkiitos niistä!

Päivämme sisälsi mm. uintia nyt hyvinkin rauhallisella hiekkarannalla Bulevardin päässä ja lasten leikkiä läheisessä leikkipuistossa.

Kahvilla kävimme viime vuotisen reissun tapaan Alans Cafe:ssa keskustassa. Nyt saimme suklaakakkuakin! Paikan leivonnaiset ovat kyllä todella hyviä ja edullisiakin, vain 2,5 euroa kipale.

Hisseilimme vesitorniin, josta avautui komeat näkymät. Pelasimme lasten kanssa ylhäällä arvuutteluleikkiä, jossa maisemasta piti löytää "punainen bussi", "keltaisia lippuja" ja "ruusupenkki". 

 

 Päivälliselle istahdimme Hangon Makaronitehtaan mahdottoman hienosti sisustettuun ravintolaan.

 Päätimme ohittaa alkupalat ja hyvä niin, sillä pasta-annokset olivat todella kookkaita. Ja hurjan herkullisia!

Tyttäremme valitsi kotiherkkunsa pestopastan, joka kyllä jäi melkein kokonaan syömättä (ei oikeasti jäänyt, me aikuiset putsasimme lautasen viimeistä palaa myöten). Meillä kotona käytetään purkkipestoa kaupan hyllystä, joka maistuu hiukan toiselta kuin tämän ravintolan vastaava, Hangon Makaronitehtaan eduksi. Siksi maku oli tytsyllemme liikaa. Pestossa oli runsaasti valkosipulia ja raikasta basilikaa. 

Poikamme valitsi kestosuosikkinsa Bolognesen, jossa oli pitkään valkoviinissä haudutettua naudan jauhelihaa ja possua. Innostunut ilme ja kaksi ylösnostettua peukaloa olivat selkeä merkki maistumisesta. Lapset saivat valita listan annoksista pienemmät, mikä oli hieno juttu!

 Jukka haarukoi reilusti oliivista Puttanescaa, jonka paksu makaroni oli upean rakenteinen.

Samaa hienoa luomupastaa oli minunkin annoksessani, jossa oli myös ravintolassa tehtyä makkaraa ja mukavan mausteista tomaattikastiketta. 

 

Pidimme koko perhe kovasti ravintolasta. Palvelu oli ystävällistä ja lapsetkin huomioitiin ihan itsenään. 

Juttelimme Jukan kanssa miten paljon mielenkiintoisia ravintoloita Hangossa on ja vielä niin kompaktisti melkein kaikki yhdessä koossa. 

Matkalla kotiinpäin poikkesimme vielä Neljän Tuulen Tuvan kautta, mutta vain ulkopuolella. Rantahietikossa nimittäin kasvaa komea esiintymä maukkaita villejä, merisinappia ja merikaalia. Lautaselle herkkuja ei kuitenkaan voitu ottaa, sillä paikka sijaitsee luonnonsuojelualueella. 

Hangon lentoasema lie maailman tai ainakin Suomen sympaattisin. Eller hur?

Taivaskin sen todistaa, oli oikea päätös lähteä Hankoon!