Nakkikuppi ja Ravinteli Bertha Tampereella

Lapset tuppaavat kinuamaan milloin mitäkin ja saavat monesti kieltävän vastauksen. Tätä taustaa vasten jälkikasvumme mahtoi yllättyä, kun he kerran kesällä tulivat puhumaan meille Särkänniemeen menosta ja tokaisimme toisiamme katsoen mikä ettei. Parin päivän päästä löysimme itsemme Tampereelta pyörimästä, kiipeilemästä ja hulluttelemasta. Samalla reissulla tuli tsekattua myös delfiinit, planeetat, kalat ja maisemat Näsinneulastakin. On tämä Mansen huvipuisto oheistoimintoineen vaan paljon monipuolisempi ja kivampi paikka kuin Linnanmäki, varsinkin pienten lasten kanssa. 

Hodarit ja nakkikuppi topistivat pahinta nälkää keskellä päivää. Iltapäiväksi olimme varanneet pöydän ravinteli Berthasta, josta muistin kuulleeni pelkkää hyvää. 

Saavuimme paikalle heti ravintolan auettua ja meidät ohjattiin kabinettiin. Tämä oli ihan loistoveto huvipuistopäivästä rähjääntyneelle perheelle. Saimme olla ihan omissa oloissamme kenenkään häiriintymättä esimerkiksi lastemme leikeistä ruokaa odottaessa. 

Menu oli kompakti ja erittäin houkutteleva. Valinta oli vaikea tehdä, mutta onneksi puolison kanssa voi vaihtaa lautasta kesken sen nauttimisen jolloin annoksia voi maistaa enemmän. Kolmen ruokalajin menu maksoi 41 euroa ja viinipaketti siihen 35 euroa. Pidimme tätä hyvinkin kohtuullisena hintana varsinkin maistamisen jälkeen. Lapsille ei tarjoiltu pääruokia puolitettuna, mikä hieman harmitti. He maksoivat täyden 27 euroa annoksestaan, joka toki oli myös tavallisen kokoinen. 

Sen sijaan meitä ilahdutti se, että lasten mehut kaadettiin hienoihin viinilaseihin.

Luomujauhoinen leipä maistui lämpimänä. Ihanan suolainen, herkullinen voi oli Peltolan Juustolasta. 

  

Alkuruuaksi Jukka otti naudanposkea, joka edusti hienosti häränhäntäliemisessä kastikkeessa.

Itse valitsin alkuun tuulihattutaikinasta tehnyt gnocchit ja ensimmäistä kertaa todella tykkäsin näistä Italian ihmeistä. Kokonaisuudessa minua kiehtoi eniten tomaatin ja korvasienen yhdistäminen, mikä oli yllättäen todella hyvä. Korvasienet on tarjoilijan kertoman mukaan poiminut Berthan kokin vanhemmat Ylläkseltä. Sieniä oli annoksessa reilusti ja isoina paloina, mistä suuri plussa. 

Pääruuaksikin Jukka otti nautaa. Tästä annoksesta ei ole muuta muistikuvaa kuin että se maistui oikein hyvälle. (Nämä ravintolajutut pitäisi kirjoittaa heti eikä viikkojen päästä!). 

Minä ja lapset otimme possuannoksen., jossa pitkään haudutettu sika keikkui fenkolien ja paprikalla maustettujen varhaisperunoiden päällä. Myös ravintolassa tehdyssä makkarassa oli possua. Lapset pitivät ajatuksen voimalla hajoavasta lihasta, mutta muut maut eivät heidän suuhunsa sopineet. Itse pidin kyllä kokonaisuudesta. 

Jukan jogurtti, persikka, manteli-jälkiruoka oli oikein maistuva. Erityisesti tämä pöydän yli ronkkija piti makeasta persikasta. 

Suklaa, banaani, jaloviina näytti tältä ja maistui makealle. Hienoja tekstuureja ja ihanaa kondensoitua maitoa toffeena. 

Kävimme lopuksi kurkkaamassa ja kiittämässä keittiön puolellakin hienoista makuelämyksistä, tytön kettulelua myöden. 

Ravinteli Bertha oli oikein miellyttävä kokemus! Viinipaketin valinnat olivat uusia makuelämyksiä tarjoavia. Tarjoilijamme oli ystävällinen, rento ja asiantuntevan oloinen. Lasten kanssa emme paikkaan enää palaisi, sillä heidän kanssaan ruokailu kävi turhan kalliiksi syömismäärään nähden.