tiistai 16. toukokuuta 2017

Raivariton äitienpäivä

Minulla oli tänä vuonna ehkä elämäni paras äitienpäivä. Jukka ja muksut olivat yhdessä suunnitelleet ja valmistelleet huolella niin paljon kaikkea, että minä ihan liikutuin. Kaiken touhun keskellä meillä oli leppoisan mukavaa ja hauskaa yhdessä, mitä pidän kaikkein tärkeimpänä. Viime vuonnahan päivä ei mennyt ihan putkeen, mutta tämä äitienpäivä ei ollut lähelläkään raivaria. 
Aamu alkoi croissant-sänkyaamiaisella. Kahvia ja sampanjaa koneeseen, kuinkas muuten! Siitä sain siirtyä mielenkiintoisen kirjan pariin lämpimälle takapihalle, kun muu perhe valmisteli ja kattoi upeaa brunssia. Lapset olivat valinneet ruuat pääosin bloggajakollegoiden keittokirjoista. Olen laittanut jo niin paljon ohjeita näistä opuksista, että totean nyt vain luettelon perään (A) jos resepti löytyy Ariela Säkkisen  Andalusian auringossa-kirjasta ja (S) kun ohje sijaitsee Hannele Hyvärisen Suupaloja teoksesta
 Tyttäremme esitteli ruuat alkuun:

juustoja : Appenzeller, Gruyere, Kärtner
salaattia
croissant
sambousek - Lähi-idän lihatäytteiset piiraat (A) 
bissli eli israelilaiset uppopaistetut pastasnacksit (A)
lihapullat
karamellisoitu fenkoli-sipulidippi (S)
sipsit
savulohta
kylmäsavulohta
pikkupitsat
pekoniperunat ja juustokastike (S)
viinirypäleitä

limettiset onnenkeksit (A)
salmiakki-valkosuklaaleivokset (S)
belgialaiset konvehdit

kahvi, sampanja, omenamehu, appelsiinimehu


Onnenkekseihin oli tyttäremme keksinyt meistä/minusta kertovia juttuja. Niitä oli ihan liikuttava lukea! Teksteinä oli mm. "matkustelijakaveri", "minulla on halipula" ja "osaat auttaa". 
Brunssin jälkeen autoilimme Järvenpäähän Elisabeth Järnefeltistä kertovaan näyttelyyn. Satuimme taidemuseoon draamaopastuksen aikaan, mikä meinasi sitä että "Elisabeth itse" tuli kertomaan elämästään käyttäen näyttelyä runkona tai taustanaan. 

Olen jo jonkin aikaa toivonut uusintakäyntiä Pekka Halosen taiteilijakotiin Halosenniemeen Tuusulanjärven rannalle ja nyt se osui hyvin matkalle. Into, Toivo, Rohkeus-näyttelyssä oli Tuusulanjärven taiteilijayhteisön jäsenien tauluja 1800-luvun lopulta. Hirsistä kotia kiertäessä oli mukava tuumia millaista elämää ja juhlaa paikassa on vietetty. 

Seuraavaksi ajelimme Helsinkiin Vuosaaressa kahvilla piipahtaen. Kehutussa Kahvila Kampelassa oli mukavan merellinen tunnelma ja maistuvat pannukakut. Kahvi oli oudon seisseen makuista, vaikka kysyntää täydellä terassilla oli paljon. Muutenkaan käynti ei meitä vakuuttanut, vaikkakin valikoima leivonnaisten osalta oli komea. Suositeltua lohikeittoa näkyi lusikoivan useampikin asiakas. 
Ennen illallista kävimme drinkeillä (oikeasti: limsoilla, alkoholittomalla oluella ja Aperol Spritzillä) Allas Sea Poolin katolla. Terassilta oli upeat maisemat Etelärantaan ja Kauppatorille päin!

Meitä on jo pitempään houkuttanut käydä Helsingin klassikkopaikoissa. Äitienpäiväksi Jukka oli varannut pöydän Elitestä, mikä olikin kiva kokemus. Siitä lisää myöhemmin.

Kuten luitte, äitienpäivä oli juuri minunmoinen, kun sain viettää sen kaikkein rakkaimpien kanssa ruuan, juoman ja taiteen merkeissä. Ihana perhe ja ihana päivä! 

8 kommenttia:

  1. Olipa teillä kiva äitienpäivä ja ihanat kuvat. Bissli käännös= minulle suupala;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oli hieno päivä! Tuli tosi tarpeeseen sillä elämä ollut aika tiivistahtista tänä keväänä kun Jukka on ollut niin paljon työreissuissa.
      Jaa niinkuin suupalat yleisesti?

      Poista
  2. Biss on suupala ja biss li suupala minulle

    VastaaPoista
  3. Kahvila Kampelan viehätys piilee varmasti pääosin sijainnissa ja perinteissä, tunnelmassakin ehkä. Täällä meillä Vuosaaressa kahviloita on niin kovin vähän, ja kyseessä on sellainen "ikuisuuden" olemassa ollut paikka (jota tosin on viime vuosina uuden omistajan toimesta uudistettu). Valikoimassa sinänsä ei mitään kovin erityistä ole, vaikka lohikeitto ja pannarit hyviä ovatkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon tämän helposti Anonyymi! Paikka oli meistäkin kiva, tuumailimme vain ajatusta että se äänestyksen mukaan on kolmen parhaan joukossa Helsingissä. Lapset muistivat ensin olleensa siellä aiemminkin, mutta taisivat muistaa Regatan.

      Poista
    2. Kieltämättä itsekin ihmettelin ko. äänestystulosta :). Mutta niin olen ihmetellyt monia muitakin vastaavia... Teillä on ollut kaikkiaan ihanan oloinen päivä!

      Poista
  4. Kuulostipa tosi ihanalta päivältä ja ihan mieletön oli myös tuo brunssipöytä! Kateeksi käy, kun omat brunssipöydät ihan aamulaiskuussyistä on aina ehkä ihan hitusen riisutumpia versioita. :)

    Kampela jätti minutkin kylmäksi, kun kerran kävin. Tosi kiva ympäristö, mutta kahvi oli karseaa ja palvelu tuntui todella hitaalta. Silloin pannarikin oli loppu, eli en päässyt maistamaan. Käynnistä on pari vuotta, joten ehkä olisi aika antaa paikalle uusi mahdollisuus. Vuosaareen on vain tosi harvoin mitään asiaa täältä kaupungin vastakkaiselta laidalta, ja tosiaan se aiempi kokemus ei ehkä houkuta lähtemään sinne asti varta vasten kahvilavisiitille.

    Regatassa sen sijaan tulee käytyä suht säännöllisesti, sielläkin puhtaasti miljöön (ja läheisen sijainnin) takia, koska pakastepullaahan nyt saa mistä tahansa marketista. Huomattavasti enemmän saisi kyllä ilmestyä Helsinkiin merenrantakahviloita.

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin