Olen jo jonkin aikaa haaveillut karhun lihan maistamisesta. Kun sellainen käveli vastaan (oikeasti: kun näimme palan karhun ulkofilettä matkailumessuilla pakastealtaassa), päätimme yhteistuumin Jukan kanssa valmistaa karhua viikonloppuruuaksi.
Kyselimme vinkkejä meille harvinaiseen riistaan Kaamoslihan tiskillä. Mies vakuutti, että karhun pihvi paistetaan kuten muutkin lihat. Olen kuullut tarinoita karhun pahasta hajusta sitä valmistettaessa. Tästä kysyttäessä sain vastaukseksi, että iäkkäämmän karhun liha tosiaan voi haista tai ilmeisestikin lihan rasva. Maussa ei silti kuulemma ole moittimista.
Tämä karhu ei haissut vaan tuoksui paistettaessa niin hyvälle kuin pihvi vain voi. Liha oli upean punaista ja hirmuisen mureaa, hyvän makuista. Lapsetkin pyysivät lisää, vaikka aluksi tyttäremme tuumasi ettei uskalla syödä karhun lihaa koska ne ovat pelottavia. Maku poikkesi yllättävän vähän naudasta, olimme odottaneet enemmän riistaisaa ja tummempaa makua. Aika arvokashan tuo pala oli, 90 euroa kilo, joka tekee 370 grammaiselle palalle hintaa vajaan 40 euroa. Palasta sai kuitenkin neljä kunnon kokoista pihviä ja hienon ruokaelämyksen.
Sana kuorilautanen sai kokonaan uuden merkityksen, kun katoimme karhuannoksen vielä kaarnaa sisältävälle puulautaselle.
PUNAVIINIKASTIKE
neljään annokseen
4 dl lihalientä
2 dl punaviiniä
1 tl kokonaisia katajanmarjoja
2 rkl vehnäjauhoja
1 rkl punaviinietikkaa
muutama rouhaus mustapippuria
Sulata valmis lihaliemi pakastimesta, keittele sellainen tai käytä fondeja tai valmispohjia.
Sekoita aineet keskenään kylmänä. Keitä kokoon miedolla lämmölllä 45 minuuttia.
Voi mikä elämys taas! Karhunlihaa EHKÄ vielä joskus saa kun kukkaro olisi lyönnissä, mutta nuo ankanrasvassa paistetut perunat kiinnostavat kovasti, eli heti kun vain saan rasvaa käsiini!!!(turha kai sanoe, ettei oo meidän cittarissa; ei rasvaa ei hanhia)
VastaaPoistaOih mitä herkkuja! Mä missasin matkamessuilla kokonaan tuollaiset herkut.
VastaaPoistaLuin tätä suurella mielenkiinnolla:) Niinkun varmaan arvaat! :) Oliko teillä puhetta että jos se karhu olisi vanhempaa, miltä se haisee? JA voiko siitä silti tehdä pihviä vai pitäisikö se sitten laittaa pataan?
VastaaPoistaNanna: kannattaa etsiä niitä säilöttyjä ankankoipia - niistä saa hyvän ruuan ensin syömllä koivet ja rasva, mihin ne ankanjalat on säilötty kannattaa laittaa jääkaappiin ja syödä makeina paloina:)
Nanna: Resepti on siis sama kuin Ankeriaallakin - ne oli NIIN hyviä!
VastaaPoistaRiikka: Mitäs sä bongasit siellä?
Nelle: Jos oikein muistan, mies kertoi ettei haju vaikuta makuun tai lihan koostumukseen. Tästä nyt ei kyllä ole varmaa tietoa. En tiedä hajustakaan sen tarkemmin, kuin että koko kämppä kuulemma haisee vahvan pahalle. Tuttava jolta tätä kuulin olin tehnyt karhuaan padassa.
Mie haluan ilmaista oman mielipiteeni karhun lihasta. :P
VastaaPoistavaikken koskaa olekaan maistanut niin en varmasti maistakaa.. :D
Syy siihen on lähinnä se että tuo otus syö kaikkea mädänneitä ruhoja ja karhun lihassa elää jokin trikiini loinen, joten se olisi suotavaa varmuudella kypsentää riittävästi, en tiedä tappaako pakastaminen kyseisen nilkin. :D
Vahva ymmärryksemme on, että trikiini testataan metsästetyistä karhuista, varsinkin myytäväksi päätyvistä.
VastaaPoistaSamalla logiikalla ei voi sitten syödä esimerkiksi nieriää (imuroi pohjamudista jos mitä) tai rapuja (syötiksikin käytetään mädätettyjä kaloja).
Mutta toki nämä herkut voi passata jos niin mielii. Jää vain monta ihanaa makuelämystä kokematta!
Sialla ja karhulla on luonnossa sama ruokavalio. Molemista voi löytyä trikiini.
VastaaPoistaItse syön mieluumin villisikaa, mutta huomenna teen perheelle kilon palan karhun paistia.
Jos karhunlihan polttaa, niin tuoksu ei ole häävi. Mutta maku ja mureus hyviä. Olen syönyt pinkkiä karhua moneen kertaan, kaikista trikiinitesti ja pakastus.