lauantai 7. maaliskuuta 2009

Visiittimme Venetsiassa alkaa olla ohitse

Visiittimme täällä Venetsiassa on päättymässä. Itse asiassa kun tämä postaus pläjähtää nettiin ajastettuna, istumme (toivottavasti) lentokoneessa matkalla kotiin. Vielä hieman mietityttää kaikkien kamojen rahtaaminen paatteihin ja kentälle kun on nuo juniorin rattaatkin, mutta eiköhän siitäkin taas selvitä. Onneksi ystävämme veivät alkuviikosta laukullisen tavaraa mennessään, mistä oli valtava apu!

Alkuvuotemme täällä saarella on ollut täynnä hämmästelyä, kauneutta ja erilaisuutta. Olemme tutustuneet uusiin ihmisiin saksalaisesta oopperalaulajattaresta Pastapään kollegoihin. Suuntaamme kotiinpäin monta kokemusta rikkaampina ja toivottavasti niistä myös viisastuneina.

Makujenkin kannalta Venetsian aikamme on ollut antoisa. Meidän on ollut tyytyminen pääosin omiin keitoksiin, sillä ravintolahinnat ovat täällä aika kovat ja me säästämme jo seuraavaa reissua varten. Täytyy kyllä sanoa että uusien ruokien kokeileminen vuokrakeittiössäkin on ollut hauskaa! Raaka-aineet ovat olleet huiman hyviä ja niitä täytyi luonnollisesti ostaa myös kotiin. Kaasuhellaa tulee ikävä, mutta kaasu-uunia ei lainkaan. Hänen kanssaan me emme tulleet oikein sinuiksi ja rehellisesti sanoen vähän välttelinkin hänen käyttämistään kypsentämiseen.

Tässä muutamia ravintoloita joiden antiin Venetsiassa ja lähisaarilla tutustuimme:

Osteria All’Antica Adelaide (Cannaregio 3728, 30121 Venezia), jossa Pastapää kävi syömässä kollegoidensa kanssa. Punaviinissä kypsennetyt, täytetyt pikkuseepiat (mustekalat) olivat kuulemma herkkua. Jälkiruoka panna cottan ja pikkuruiset fritellemunkit Pastis tuomitsi mauttomiksi. Hinnat olivat primien osalta noin 15 euroa. Ruokalista vaihtuu päivittäin kalansaaliin mukaan.

Arkisin lasinpuhaltajien suosima osteria La Perla Muranossa, Campo S. Bernardolla. Ravintolan tunnelma oli oikein mutkaton ja siksi mieleemme.


Maistamamme mustekalan musteella värjätty ja samaisen merenelävän paloin höystetty pasta oli oikein hyvää, samaten poitsumme ottamat friteeratut mustekalarenkaat. Luottokortti ei käynyt, vaikka ovessa niin lukikin. Onneksi mukana oli sen verran käteistä että euro vielä jäikin :).

Alle Botte Lidossa (Gran Viale Santa Maria Elisabetta No. 57/A). Kävimme suurin toivein haukkaisemassa täällä pizzat, kun mainostivat kiviuunejaankin (täällä Venetsiassa niitä ei saa paloturvallisuusmääräysten vuoksi olla, kuten aiemmin jo kerroimmekin). Raaka-aineet eivät kuitenkaan osuneet meidän makuumme: juustot olivat lötkön makuisia ja ilmakuivattu kinkku liian suolaista. Palvelukin oli aika nuivaa. Emme siis suosittele ainakaan pizzojen osalta. Nämä ovat tietysti makuasioita, sillä tämä sivusto kertoo Alle Bottesta saatavan Lidon parasta pitsaa!

Trattoria Giorgione alakerrassamme, Via Garibaldilla Castellossa. Syömiskokemuksemme ei ollut kovin kummoinen. Kun valitimme yhdelle paikalliselle melusta joka viikonloppuiltaisin valtaa kämppämme alakerran kitaristin rämpyttäessä ja hoilatessa aina vain samoja biisejään ravintolan asiakkaiden avustuksella, tämä paikallinen vähän närkästyi. ”Hän ei ole vain kuka tahansa heppu! Hän on itse Lucio Bisutto, jonka laulut kaikki venetsialaiset tuntevat. Viikonloppuisin ravintolaan pitää tehdä pöytävaraus mahtuakseen sisään. Ruoka ei ole kummoista, mutta kaikki haluavat nähdä Bisutton!” meitä valistettiin. Joten pitäisiköhän meidän nyt maksaa alakerran ravintolalle kun olemme nämä kaksi kuukautta saaneet kuunnella tuota kuorohoilotusta ;D? Meno on aikamoista viimeistään siinä vaiheessa kun kitaristi lopettaa ja kerrasta toiseen samat discojumputuset alkavat sisältäen mm. aina villitsevät Y.M.C.A:n ja Macarena. Ystäviemme näköhavainnon (jonka me toki olemme lattian läpi jo usein kuulleet) alakerrassa kaikki tanssivat ja laulavat – toisin sanoen HEILLÄ on hyvät bileet.

Drinksujen tai kahvin juomiseen suosittelemme ehdottomasti Campo Margheritaa Dorsodurossa. Hinnat ovat huomattavasti halvemmat kuin vaikkapa Canal Granden toisella puolella. Minä otin esimerkiksi cafe americanon ja pienen, herkullisen tiramisu-leivoksen maksaen koko lystistä 2,20 euroa. Jätskiä saa euron pallo, spritziä 1,70 eurolla. Tunnelma campolla on mainion rento. Aukion laidalla on myös paljon kokeilemisen arvoiselta näyttäviä ravintoloita, joten sinne siis jos Venetsiaan reissuillasi suuntaat.

Kotiinpaluun jälkeenkin postaamme vielä muutamia juttuja tuolta upealta saarelta, mutta sitten palaamme taas ruotuun kotimaasta käsin tehtyjen kokkausten voimin.

10 kommenttia:

  1. On kyllä ollut antoisaa seurata aikaanne Venetsiassa. Silmänruokaa tänne talvisen harmauden keskelle koto-Suomeen! Mukavaa kotimatkaa ja tervetuloa takaisin :) onneksi täälläkin alkaa jo kevätaurinko lämmittää ja valaista.

    VastaaPoista
  2. Oikein hyvää paluuta Suomeen ja kiitos siitä ,että olen saanut kuvien ja tarinoiden kautta seurata Venetsian vierailuanne:-)

    VastaaPoista
  3. Virpi ja Yaelian: kiitos sanoistanne! tulimme juuri kotiin. nyt puretaan laukut ja käydään kaupassa hakemassa murkinaa rintojen alle :) todennäköisesti maksalaatikkoa, koko perheen herkkua!

    olimme kovin iloisia nähdesämme lunta, sillä meillä lumiset ajat jäivät kovin vähäisiksi.

    ja tietysti - ihanaa päästä teidän kaikkien blogiin. tuleekin varmaan piiiitkä ilta :)

    VastaaPoista
  4. tervetuloa. Ruokahaaste tälle kuulle löytyy meidän osoitteesta - tulkaa kurkkimaan :)

    Mutta eikös ole niin, että vaikka kyläs oli kivaa, kotio on hyvä tulla!

    VastaaPoista
  5. Kylläpä pari kuukautta menikin nopeasti, mutta tervetuloa takaisin kotiin, tänne ihanaan keväiseen Espooseen ;). Ja kiitos kivoista Venetsia-postauksista, upeista kuvista ja tunnelmista!

    VastaaPoista
  6. kiitos Nelle! juu kävinkin heti kurkkimassa voitokkaiden sisarusten pähkäilyä ja mainion haasteen olittekin laittaneet ilmoille.

    oli kyllä ihana tulla kotiin! oma keittiö, lapsille enemmän leluja ja kirjoja...kaikki tuttua ja itsevalittua (viittaan tällä mm. vuokra-asuntomme rumiin huonekaluihin :)).

    ja kun lentokenttävirkailijakaan ei mutissut 15 ylikilosta,junnu nukkui melkein koko matkan ja poitsukin osan, taittui matkakin mukavasti.

    Arja: nopsaan se meni juu! kiitos tervetulotoivotuksista, mukava oli tullakin. kiva jos tunnelmat ovat sinuakin viihdyttäneet.

    arvaappa onko hankalaa valita paperikuviksi tilattavia kuvia. niitä kuvia kun on reipas 2500... olisi kiva saada mahtumaan ne samaan kansioon ;)

    VastaaPoista
  7. Tervetuloa takaisin koto-Suomeen! Kiva on ollut seurata teidän Venetsian seikkailuanne, silmänruokaa ja mukavia tarinanpätkiä on piisannut :)

    VastaaPoista
  8. kiitoksia Sanna! kiva oli tullakin. varsinkin tällaiseen loistavaan, aurinkoiseen lumikeliin. Pulkkamäet on jo käyty testaamassa ja saunassakin löylyteltiin. Suomalainen arki siis on alkanut.

    VastaaPoista
  9. On ollut todella mukavaa lukea näitä teidän ihania postauksia! Toivottavasti kotimatka meni hyvin:)

    VastaaPoista
  10. Mimmu: tänks! kiva että visiitistämme ovat nauttineet muutkin kuin me! onhan tämä blogaaminen myös ilojen jakamista :)

    kotimatka meni oikein mainiosti. lapset nukkuivat paljon, mikä helpottaa aina. kamat oli suht helppo raahata (sanoo se joka raahasi vain vaunuja ja käsimatkatavaroita ;))

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin