Perillä Venetsiassa

Saavuimme Venetsiaan lämmittävien auringonsäteiden saattelemana lauantaina. Vaporetto eli vesibussi keinutti meitä aaltoja pitkin lentokentältä suoraan lähipysäkillemme Muranon ja Lidon saarten kautta. Pian kaksivuotias tyttäremme hoki vain ”akka” eli ankka kun näki puluja ja ”että” kun silmä osui veteen. Toivottavasti tätä ei jatku koko kahta kuukautta ;).

Asetuimme Castellon sestierissä, kaupunginosassa, olevaan vuokra-asuntoomme Pastapään allekirjoitettua tarvittavat paperit. Keittiön ikkunasta aukeavat näkymät viereisen talon seinään ja lastenhuoneesta Via Garibaldi-tielle.

Keittiömme on kai ruokablogin kannalta oleellista esitellä. Täällähän näkyy kuvina kotikeittiömme ja tässä nyt köökkimme täällä Italiassa. Eipä ole kauneudella pilattu, mutta meneehän tämä nyt pari kuukautta.
Varustus kattaa kaksi toimimatonta pyykinpesukonetta (josta toisen korjaamista olemme toivoneet hyvin pikaisesti, sillä toimme kaikki kamat lentokoneessa), mikron, jääkaapin pakastinlokeroineen, kahvinkeittimen ja kaasuhellan sekä –uunin. Tuossa kaasussa onkin vielä opettelemista, mutta eiköhän se tästä. Hana on ainakin riittävän ylhäällä altaasta jos haluaa lorottaa vettä kolmekymmentälitraiseen kattilaan.
Keittiövälineet ja astiat olivat ihan asialliset, osa jopa uusia. Saksan edellissyksyn visiitistä oppineena osasimme ottaa kotoa jo kunnon keittiöveitsen. Se ei ollutkaan turhaa, sillä nykyisen keittiömme vastaava ei hirveästi leikkaa. Astiat nyt eivät ole mitenkään silmiähivelevän kauniita tai muotoilullisesti hienoja, mutta menevät kyllä.

Keittiöstämme puuttuu mainoksessa mainittu astianpesukone, jota pärräsin kyllä hetken aikaa. Tiskiä tulee meidän taloudessa aika paljon, eikä tiskaaminen ole ihan lempipuuhaani.

Olen häärännyt keittiössä vasta parin pastan ja yhden punaviinirisoton verran, mutta eiköhän pian päästä blogattavaankiin materiaaliin käsiksi.

Kulmakuntamme vaikuttaa varsin lupaavalta, myös ruokien raaka-aineiden saannin kannalta. Siitä lisää myöhemmin.

Kökköä täällä on nyt se, ettei asunnossa ole nettiä eikä ilmeisesti kohtuuhintaan ole mahdollista saadakaan. Muiden blogeissa vierailu jäänee nyt valitettavasti vähälle. Asiaa selvitellään vielä...

Raparperivispipuuro

Uneliaan kokin ilmoille kuuluttama tammikuun ruokahaaste PUURO on meille todellinen haaste. Olen siinä mielessä huono äiti, etten tee lapsilleni puuroja. En itse pysty syömään moisia, joten valmistaminenkin jää, silloin tällöin tehtyjä mikropuuroja lukuunottamatta.

Vispipuuro sentään uppoaa meille kaikille, se kun oikeastaan on mannaryyneillä ryyditettyä sokerilientä marjoilla, hedelmillä tai muilla vastaavilla makustettuna :).

Normaalisti teemme puuron puolukoista, mutta nyt keittelin puuron raparperistä.

7 dl vettä

n. 2 dl raparperinpaloja (pakastimesta)

1 dl mannaryynejä

0,75 dl sokeria

Laita vesi kattilaan kiehumaan raparperinpalojen kanssa. Kun palat ovat hajonneet, lisää mannaryynit nauhana koko ajan sekoittaen. Pienennä lämpöä levyllä ja keittele hiljalleen sekoittaen viitisen minuuttia. Jäähdytä puuro joko kattilassa tai nopeammin kumoamalla se erilliseen astiaan.

Vaahdota jäähtynyt puuro sähkövatkaimilla . Lisäile sokeria maun mukaan, meillä vajaa desi. Mielestäni sokerin lisäys kannattaa vasta tässä, ei keittovaiheessa, jotta maun tarkastaminen on helpompaa.

Nauti valmis puuro vaikkapa välipalana maidon kera, sillä maito neutralisoi raparperin haitallisia oksaalihappovaikutuksia.

Vaikka tämä nyt ihan perushuttua onkin, osallistumme silti tällä kuukauden ruokahaasteeseen. Eikös se nyt ole ihan luvallista kun pääraaka-aine kuitenkin aiemmin blogatusta on muutettu? Ja jos ei onnistu, ei sekään haittaa. Tämän puurompaan emme pysty :).

Pizza lampaasta ja sipulista

Täällä fiilistellään jo kovasti Venetsiaan lähtöä ja syödään viimeisiä rippeitä pakastimesta. Katajanhavulampaanpalojakin löytyi ja niistä loihdittiin italiaanomaisesti pizzaa. Oi nam kun ajatteleekin tulevaa kahta kuukautta siellä risottojen, pastojen, munakoison, merenelävien, juustojen, viinien...makujen ja tuoksujen keskellä. Onneksi on enää kaksi yötä lentokoneen laskeutumiseen Marco Polon kentälle!

Marraskuun ruokahaasteessa tehtiin Pastanjauhajien toimesta lammaspizzaa, johon livahti mm. tsatsikia ja fetaa. Meidän täytteemme olivat erilaisia, mutta hui kuinka herkullisia (nekin).

Pastapää leipoi ja kaulitsi pohjat luotto-ohjeellaan.

Myös pohjan päälle levitettävä tomaattikastike hauduteltiin tutulla ja tuoksuvalla reseptillä.

Pohjan päälle ripsuteltiin reippahasti mustaleimaista emmentaljuustoa ja sen päälle sulatetut, konjakkiin vivahtavat katajanhavulampaanpalat. Siihen ylle vielä pannulla pehmitetyt keltasipulirinkulan puolikkaat ja sinihomejuustoa oman maun mukaan. Joku halusi pizzaansa vielä ananastakin, mutta jonkun mielestä se ei luontunut tähän ol-len-kaan. Sienet sensijaan olisivat menneet komiasti!

Uunin jälkeen nautinto oli valmis, kun pizza tuoksui nenän alla huumaavan herkulliselta ja yksi huumaavan ihana kaatoi punkkua lasiin :).

Lihapiirakkaa seiskaluokalta

Uuteen vuoteen ei meillä kuulu niinkään nakit ja perunasalaatti mutta lihapiirakka kyllä. Olen säästänyt yläasteen kotitalouskirjat, niin pakollisen seiskaluokan kuin valinnaisen 8-9 luokkien kirjan. Köksäkirjoista löytyy näppäriä perusohjeita, perusaineilla, perushelposti ja perushyvää.

Lihapiirakka on toisaalta ruokaa, johon ohjeita ei tarvita, sen kuin laittaa aineet suurin piirtein ja maun mukaan. Katsoin kuitenkin suuntaviivoja Kotitalous 7 -kirjasta (Pyöräniemi, Liimatainen, Kankkunen & Hyry; 1987), mutta lisäsin hiukan täytteen määrää.

PELLILLINEN LIHAPIIRAKKAA
paketti voitaikinaa (500g)
200 g jauhelihaa
1 dl riisiä
suolaa
mustapippuria
basilikaa
2 munaa

Keitä riisipaketin ohjeen mukaan riisiä 1 dl. Riisin kiehuessa, paista jauheliha ja mausta se suolalla, mustapippurilla, basilikalla. Voit myös oikaista ja käyttää valmiita jauhelihamausteita. Sekoita keitetty riisi jauhelihaan ja sekoita myös yksi raaka muna joukkoon.

Kaulitse sulaneesta voitaikinasta kaksi samankokoista levyä. Aseta toinen levy pohjaksi uunipellille leivinpaperin päälle. Levitä täyte pohjan päälle, siten että reunoille jää noin sentin vapaa alue. Nosta toinen taikinalevy kanneksi ja painele reunat yhteen. Kannattaa kostuttaa reunus niin pohja ja kansi liimautuvat paremmin toisiinsa.

Voitele piirakka yhdellä munalla ja paista 225 asteessa noin 20 minuuttia.

Tämä ei voi mennä mönkään!

Blinit oluttaikinalla

Tänä talvena on tullut paisteltua blinejä jo parikin kertaa, ne kun ovat koko perheen herkkua. Aikoinaan poitsumme ollessa puolitoistavuotias hän söi vain mädit päältä pyytäen lisääkin, mutta nyttemmin repertuaari on laajentunut ;). Ensimmäisen kimmokkeen blinien paisteluun saimme Kokkailevilta siskoilta ja toisen kun joulupöydän loppumäti piti saada käyttöön.

Blinit ovat mukavaa syötävää, koska jokainen voi päättää päällisensä itse. Meillä pöydässä on tarjolla aina mätiä, smetanaa, sipulipilppua, etikkakurkkua, hunajaa ja smetana-kylmäsavulohisekoitusta. Ylläolevassa kuvassa on kenties kaikkein klassisin yhdistelmä blinin päälle: sipulia, smetanaa ja mätiä. Oma superherkkupäälliseni on etikkakurkkupalat jonka päälle lirutetaan nauhana kultaista, väikkyvää hunajaa. Pastapää tekee jos jonkinlaisia sekoituksia. Pääasia tuntuu olevan että blinin päälle muodostuu täytteistä pienimuotoinen kukkula :).

Moskovassa piipahtaessani yllätyin, että tarjolla olevat tattaripitoiset blinit olivat tavallisten lettujemme näköisiä. Täytyy sanoa että pidän enemmän näistä paksuista, rasvaisista versioista.

Seuraavassa ohjeistus olutpitoiseen blinitaikinaan, joka on huippuherkullinen sekin! Ohje on napattu joskus Kotivinkistä.

25 g hiivaa
6 dl haaleaa maitoa
4 dl tattarijauhoja
3 dl vehnäjauhoja
2 tl suolaa
3 keltuaista
1 pullo pilsneriä eli I-olutta
3 valkuaista
voisulaa paistamiseen

Lämmitä maito haaleaksi ja liuota hiiva maitoon. Sekoita joukkoon jauhot, mausta suolalla ja peitä astia tuorekelmulla. Ota tarpeeksi iso astia käyttöön, jotta taikina ei kuohu reunojen yli. Taikina paisuu kaksinkertaiseksi. Jätä kulho huoneenlämpöön vähintään neljäksi tunniksi.

Vaahdota valkuaiset. Lisää taikinaan keltuaiset, pilsneri ja viimeiseksi valkuaisvaahto.

Kuumenna blinipannu (ja toivo että sinulla olisi kaksi). Nakkaa pannulle reilu nokare voita ja annostele taikinaa noin puolensentin paksuisesti. Paista, kunnes blini hyytyy hieman, käännä (ja lisää pannuun voisulaa). Paista rapeaksi. Blinien paistamisen oppii kokeilemalla. Meillä 12 astikkoisella levyllä noin 9:llä on hyvä paistella.

Nelleltä sain vinkin pistellä bliniä vaikkapa haarukalla paiston jälkeen ja lorauttaa sitten päälle vielä voisulaa. Tämä ei ole välttämätöntä, mutta ah niin hyvää...

Sitten vaan blinit pöytään ja päällisiä oman maun mukaan päälle. Paistelen blinejä yleensä syömisen tahtiin, etteivät lössähdä. Joskus kokin täytyy vain uhrautua. Tai sitten paistan taikinan muutamassa erässä, jolloin pääsen itsekin syömään muiden kanssa.

Meillä juomana oli kuohuviiniä, mutta valkkarinkin olemme todenneet toimivan.

Ottamassa vastaan vuotta 2009

Vuosi 2008 vaihtui lepppoisasti ihan kotonamme. Vieraaksi saimme siskoni miehensä kanssa ja toki mukana menossa oli myös heidän vatsassakasvuuvaiheessa oleva "Poikanen".

Nautiskelimme vuodenvaihteen kunniaksi kiinalaisia herkkuja ruuaksi ja vähemmän kiinalaista herkkua jälkiruuaksi.

Kevätkääryleet nauta-kasvistäytteellä

Nuudelipaneroidut jättikatkaravut tomaattidipillä

Paistettua kiinankaalia

*
Kahdeksan jälkeen - suklaakakku

Kevätkääryleet nauta-kasvistäytteellä

Kevätkääryleet ovat suurta herkkua. Rapea pinta ja sisällä maukasta täytettä. Siihen vielä joku dippikastike niin saat todella maukkaan elämyksen. Olen maistellut kevätkääryleitä milloin kiinalaisessa ravintolassa, milloin reissussa esim. Bangkokissa ja Tokiossa ja aina kokemus on ollut maistuva. Nyt niitä päätettiin valmistaa itsekin.

Sain Joulupukilta lahjaksi ”Löytöretki Kiinan keittiöihin”–kirjan (Tekijät: Hshiung, Deh-Ta; Simonds, Nina; Quisumbing, Wendy), jossa on yksi versio tästä klassikosta. Kirjan mukaan kevätkääryleet kuuluvat kiinalaisiin uudenvuodenjuhliin. Kiinalainen uusivuosi on vasta tammikuun lopussa mutta tämä herkku sopi myös meikäläisten uuteen vuoteen.

Netistä löytyi kevätkääryletaikinan ohje johon tuli vain vehnäjauhoa ja vettä. Kaupasta kuitenkin löytyy valmiina riisijauhoista tehtyjä ohuen ohuita kevätkäärylelevyjä, joten päätimme käyttää niitä. Itse asiassa en tiedä miten tuosta vehnäjauhotaikinasta koskaan saisi kaulittua riittävän ohuita tähän tarkoitukseen, sillä kuoren tulisi olla lopulta paistamisen jälkeen ohut ja rapea, joka päästää täytteen silti pääosaan.

Valmista ensin täyte. Noin 20 kääryleeseen tarvitset:

5 rkl vaaleaa soijakastiketta
2 tl paahdettua seesamiöljyä
3 ½ rkl riisiviiniä
1 ½ tl maissitärkkelystä
200 g possua tai nautaa ohuina suikaleina (meillä oli naudan sisäfilettä)
½ tl mustapippuria
4 rkl öljyä
1 rkl hienonnettua inkivääriä
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
130 g kiinankaalia ohuina suikaleina
150 g hienoa porkkanaraastetta
1 kevätsipuli hienonnettuna

Sekoita 2 rkl soijakastiketta, 1 tl seesamiöljyä sekä 1 ½ rkl riisiviiniä ja 1 tl maissitärkkelystä. Lisää liha ja sekoita. Anna maustua jääkaapissa 20 minuuttia. Sekoita keskenään loppu soijakastike (3 rkl), seesamiöljy (1 tl), maissitärkkelys (1/2 tl) ja mustapippuri. Kuumenna wok suurella lämmöllä, lisää 2 rkl öljyä ja kuumenna erittäin kuumaksi. Lisää liha ja paista liha kypsäksi. Nosta liha syrjään ja valuta. Kuivaa wok-pannu ja kuumenna se uudelleen, lisää 2 rkl öljyä. Paista inkivääriä ja valkosipulia 14 sekuntia. Lisää kaali ja porkkanat ja sekoita. Kaada joukkoon loppu riisiviini (2 rkl) ja kypsennä noin minuutti. Lisää vielä kevätsipuli, lihaseos ja soijakastikeseos wokkiin. Paistele kunnes seoksesta on haihtunut neste pois. Voit nostaa seoksen siivilään odottamaan, jotta ylimääräinen neste valuu varmuudella pois.

Täyttäminen voi alkaa. Tee ensin liima-aine kääryleiden kokoamista varten. Siihen tarvitset:
1 keltuainen
2 rkl vehnäjauhoja
3 rkl vettä

Sekoita edellä mainitut aineet keskenään ja varaa pullasuti jolla saat ”liimaa” levitettyä kääryleille. Ohjeen mukaan tarvittiin neliönmuotoisia kevätkääryletaikinalevyjä, mutta pyöreilläkin onnistu ihan hyvin.

Laita yksi taikinalevy kerrallaan kuumaan veteen 15-20 sekunniksi pehmittymään. Asettele pehmittynyt levy pyyhkeen päälle. Laita täytettä noin pari ruokalusikallista yhdelle reunalle. Taita reuna täytteen päälle ja ala kierittää rullaa kiinni. Rullaa vain noin puoleen väliin asti taikinalevyä, kunnes nostat molemmat sivureunat keskelle, siten että loppu taikina jatkuu suorana eteenpäin. Laita loppuosan päälle ”liimaa”. Rullaa kääryle kiinni asti, niin että loppu häntä liimautuu kääryleeseen. Tee näin kaikki 20 käärylettä.

Friteeraa kääryleet 180 asteisessa öljyssä noin viisi minuuttia, tai kunnes saavat pintaansa kullanruskeata väriä. Nosta kääryleet valumaan talouspaperin päälle hetkeksi ja laita tarjolle dippikastikkeen kera. Esimerkiksi valmis Thai-Sweet-Chili pullosta sopii erittäin hyvin.

Nuudelipaneroidut jättikatkaravut tomaattidipillä

Nämä mainion näköiset jättikatkaravut on kieritelty riisinuudelinpalasissa ja uppopaistettu sitten rasvassa. Helppoa ja rapsakan maistuvaa, kun dippasi tomaattiliemeen. Ohje on aikoinaan häälahjaksi saamastamme kirjasta Wok-nopeaa ja kevyttä.

Tee ensin dippi:
1 tölkki (400g) kuorittuja tomaatteja
1 rkl sokeria
3 rkl viinietikkaa
5 rkl soijakastiketta
mustapippuria, suolaa
(ketsuppia)

Painele tomaatit liemineen siivilän läpi kattilaan. Mausta sokerilla ja keitä ilman kantta kuumalla lämmöllä paksuhkoksi kastikkeeksi välillä sekoitellen. Lisää loput aineet. Itse turautin sekaan vielä epäkiinalaisesti ketsuppia, koska soija maistui turhan vahvasti. Turaus teki hyvää :). Pidä lämpimänä miedolla lämmöllä. Laita kattaukseen jokaiselle oma pieni dippiastia tomaattidippeineen.

Kun dippi porisee liedellä, valmistele katkat:

noin 250 g kuorittua jättikatkarapua suoli poistettuna

2 munanvalkuaista

70 g ohuita riisinuudeleita

friteerausöljyä

(kevätsipulia koristeluun)

Murskaa riisinuudelit käsin tai kaulimella. Kirjan ohjeistuksen mukaan voit käyttää myös nuudelikaulinta, mutta sellaista meillä ei ollut :). Riko munat ja erottele valkuaiset lautaselle. (Jos teet samalla kevätkääryleitä kuten me, säästä keltuaiset siihen). Vatkaa valkuaisen rakenne rikki kevyesti vaikkapa haarukalla. Kierittele hitaasti sulatetut katkaravunpyrstöt ensin valkuaisessa ja sitten riisinuudelimurskassa.

Lorauta kattilaan runsaasti friteerausöljyä. Varaa kattilan lähelle kaiken varoilta kattilankansi (ja sammutuspeite). Lämmitä öljy 180 asteeseen. Ensimmäistä kertaa käytimme apuna digitaalista paistomittaria ja olipas kätevää. Aiemmin olemme liikkuneet tuntuman mukaan eikä ruoka näin ollen aina ole sihahdellut sukeltaessaan öljyyn. Mutta nytpä se teki niin. Friteerauserien välissäkin tarkastelimme aina lämpötilaa hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Uppopaista nuudeloituja katkarapuja kuumassa rasvassa erä kerrallaan noin 2 minuuttia käännellen. Nuudelipinta ei tummu, joten vahdi aikaa kellosta. Nosta kypsät katkaravut rasvasta reikäkauhalla talouspaperin päälle. Näin ylimääräiset rasvat valuvat äyriäisistä pois.

Tarjoa katkat dippikastikkeen kera kevätsipulilla soristeltuna. Omamme ehtivät jäähtyä kun uppopaistoimme perään kevätkääryleitä, mutta se ei haitannut yhtään.

Paistettua kiinankaalia

Tämä simppeli ohje on kotoisin Pastapään joululahjaksi saamasta "Löytöretki Kiinan keittiöihin"- kirjasta. Valitsimme tämän lisäkkeeksi täydentämään Uuden vuoden menuta, koska silloin saatiin käytettyä loppuun kevätkääryleissä aloitettu kiinankaali ja koska tämä oli niin ylettömän helppo. Oioimme reseptiä hiukan. Maistettuamme totesimme lisäkkeen olevan myös herkullisen makuista.

200 g kiinankaalia

noin ½ rkl öljyä paistamiseen
½ rkl soijakastiketta
1 tl sokeria

½ tl miriniä

2 tl seesamiöljyä

Pilko kiinankaalia noin sentin paloiksi. Kuumenna wok ja lisää öljy. Kun wokki on erittäin kuuma, lisää kaalit ja paistele käännellen kaksi minuuttia. Lisää joukkoon mausteet ja keitä minuuutti. Laita tarjolle ja pirskota päälle seesamiöljyä.

Kahdeksan jälkeen suklaakakku

Poikamme kerhokaverin äiti oli leiponut lasten joulujuhlanyyttäripöytään aivan huimaavan hyvää suklaakakkua. Juju oli mehevä kypsyysaste ja päällisen AfterEight-suklaa. Ohjetta tiedusteltiin tulevaisuuden varalle paitsi meidän myös muutaman muunkin perheen toimesta. Uudenvuoden vastaanottajaisiin pyöräytin sitten ensimmäinen kakkumme tällä ohjeistuksella. Veikkaanpa ettei tämä jää ainoaksi kerraksi…

Kahdeksan jälkeen suklaakakku

Pohja
150-175 g tummaa suklaata (70%)
175 g voita
2 dl sokeria
3 munankeltuaista
1 dl vehnäjauhoja
3 munanvalkuaista

Sulata voi ja paloiteltu suklaa kattilassa miedolla lämmöllä. Sekoittele koko ajan. Ota kattila pois liedeltä. Lisää mukaan sokeri ja sitten munankeltuaiset voimakkaasti sekoittaen. Sekoita joukkoon myös jauhot.
Vispaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Sekoita vaahto suklaaseokseen.
Voitele irtopohjavuoka. Paista kakkua 175 asteessa noin 20 minuuttia. Kakun mehevyyden idea on osaltaan siinä, että se jätetään hiukan raa’aksi. Eli uunista ulos tullessaan kakku saa olla tutiseva keskeltä.

Kuorruta kakku jäähtyneenä:
Kuorrute
25 g voita
1 dl kermaa
200 g AfterEight minttusuklaata

Sekoita voi, kerma ja AfterEight-suklaa keskenään kattilassa. Anna seoksen sulaa miedolla lämmölää. Anna seoksen jähmetä hiukan ennen kakun päälle kaatamista. Koristele halutessasi helminompparelleilla.