keskiviikko 7. heinäkuuta 2021

Leppoisasti laivoilla osana Ahvenanmaan lomaa

Yhteistyössä Tallink Silja Oy

Ahvenanmaa on ollut monena vuonna meille toimiva matkakohde - se on lähellä, mutta tuntuu kuin ulkomailla olisi. Aina löytyy jotain uutta koettavaa. Hyviä ruokapaikkoja on yltäkylläisesti. Nämä seikat ja turvallinen matkustaminen saivat meidät taas suuntaamaan kauniille saarelle.
Päädyimme matkaamaan Helsingistä Maarianhaminaan Silja Serenaden kyydillä yhden laivayön taktiikalla ja palaamaan kolmen yön jälkeen Maarianhaminasta Turkuun Baltic Princessin keikuttamana. Mukana matkassa olivat meidän neljän hengen perheemme lisäksi tyttäremme ystävä, ja auto. 
Poitsumme tuumasi tyytyväisenä että on kiva olla välillä yö laivassa kun viime kerrasta on niin pitkä aika. Nuoret tuumasivat myös että laivamatkustaminen on kivaa vaihtelua autossa istumiseen tai lentokoneiluun. 
Meno- ja paluumatkalla käytössämme oli perhehytti. Serenadella se meinasi tilavampaa hyttiä kahdella kerrossängyllä ja puolitoista kertaiseksi levittyvällä sohvalla. Princesin versio perhehytistä oli kaksi tavallista hyttiä väliovella yhdistettynä. Tuumasimme että molemmilla on puolensa: ensinmainitussa me aikuiset pääsimme vierekkäin nukkumaan, jälkimmäisessä varsinkin pienten lasten kanssa matkatessa vanhemmat voivat jatkaa vielä hetken iltaa kaksin vaikka hytissä onkin pysyttävä. 
Meidän matkamme alkoi hyvin Serenaden kannella kaunista Helsinkiä katsellen ja skumpalla kilistellen. Tunnelmaa kohotti entisestään auringon helteyttämällä kannella soittanut DJ. 
Päädyimme junnujen toiveesta ruokailemaan molemmilla reissuilla Buffetiin. Sieltä kaikki löysivätkin herkkuja useamman lautasen täydeltä. Minä kiinnitin huomioni hauskoihin esillepanoihin, esimerkiksi tähän kaadettuun katkarapukoriin.  
Lasten annokset näyttivät melkoisen erilaisilta kuin aikuisten lautaset. 

Menomatkalla illallinen oli hiukan runsaampi ja sitä myöden myös kalliimpi kuin paluun päiväkattaus.
Nuoret kiittelivät jälkiruokapöytää suklaaputouksineen sekä lasten pöytää. Erityisenä herkkuna he mainitsivat tilliperunamuussin ja häränpaistin. Me aikuiset täytimme lautasemme alkupalapöydän kaloilla ja äyriäisillä. Paras yhdistelmä meille oli ankka sinihomejuustolla ja päärynällä. Ylipäätään nämä mietityt ja lapuilla kerrotut yhdistelmät ilahduttivat. 

Paluumatkalla kuskina toiminut Jukka kiitteli, että buffetista sai pyytämällä alkoholitontakin viiniä. 
Hävikin ehkäisyyn on laivoilla kiinnitetty huomiota, mitä pidän erityisen hyvänä. Vähiten hävikkiä tuli kuulemma pahimpaan korona-aikaan kun henkilökunta jakoi ruokaa eikä sitä saanut itse ottaa. Nyt kyltit kertovat monella kielellä että otathan vain sen mitä syöt (minkä pitäisi kyllä olla itsestäänselvyys vaan kun ei ole). Samansisältöisiä linjastoja myös puretaan kesken kattauksen jotta esillepano pysyy kauniina muttei suotta turhan yltäkylläisenä. Kakkupaloja on pilkottu maistiaispaloihin ja mousseja tarjotaan shottilaseista. 
Illalliskattauksella oli kiireen tuntua, mutta tajusimme sen kysyttyämme itseaiheutetuksi. Emme nimittäin ymmärtäneet, että kattausten porrastus oli koronatoimi väljyyden puolesta. Uuden kattauksen alkaessa edellisen kattauksen väen ei pitänytkään poistua. Päiväkattauksessa olimme viisaampia ja kysyimme heti alkuun miten kauan aikaa on - näin saimme syödä ihan rauhassa. 

Iltaohjelmaksi kävimme katsomassa tanssi- ja laulushown, josta junnut pitivät erityisesti. Muuten ohjelmaksi riitti meillä kauppojen kiertely ja maisemien ihailu kannelta. Muksut tykkäsivät pelata kerta toisensa jälkeen koura-peliä, vaikka (me ankeuttajat) yritimme selittää että halvemmaksi tulisi hakea tikkarit TaxFreestä. 

Muistan junnuna naureskelleeni pariskuntia jotka pelasivat korttia laivalla. Ja nyt, pakko myöntää, meillä oli paluumatkalla kortit mukana Canastaa varten. Princessin Pianobaarissa saimme peluun taustalle elävää musiikkia, mitä ei normaalisti kotona tapahdu. 
Aamupala ennen Maarianhaminaan saapumista topisti nälkää pitkälle. Erityisherkkuna kotiaamiaisiin verrattuna mainittakoon ainakin kakut. Poitsumme piti röstiperunoista ja muut junnut croissanteista. 


Kiinnitimme kaikki risteillessä huomiota siihen, että palvelu laivoilla oli erityisen hyvää. Meitä opastettiin autokannella jo ennen kuin ehdimme mitään kysyäkään ja henkilökunta tarjoutui ottamaan valokuvia koko sakista. Ruokailuja sumpliessa henkilökunta auttoi hymyssäsuin. Buffetissa kaiken työkiireen keskellä meidän kanssa ehdittiin vaihtaa sanaa esimerkiksi hävikin estämisen suhteen. 

Kaikki lienevät iloisia ja tyytyväisiä siitä, että matkustaminen viimeinkin avautuu!

Reissumme sujui siis leppoisasti ja mukavasti. 

Ahvenanmaan kokemuksista kirjoitammekin sitten erikseen. Monia vinkkejä löytyy jo nyt meidän Instastamme

Lämmin kiitos Tallink Silja mukavista reissuista!
Nähdään taas!
 

sunnuntai 27. kesäkuuta 2021

Herkuttelijoiden Ahvenanmaa

Ahvenanmaa on todella hyvä kohde ruokamatkailijalle(kin). Kompakti, käveltävissä oleva Maarianhamina on täynnä kivoja ja erinomaisia ravintoloita. Maarianhaminan ulkopuolelta löytyy luonnollisesti lisää hienoja, persoonallisiakin ruokapaikkoja.

Tähän juttuun on kerätty parhaita paloja parilta viimeisimmältä Ahvenanmaan reissulta. Toinen tehtiin viime kesänä lomamatkana perheen kesken, toinen tänä keväänä pressimatkana Tallink Siljan ja Visit Ålandin kanssa. 

Fine diningin perässä suunnistaisin Maarianhaminassa ehdottomasti Nauticaliin. Paikka on säilyttänyt pitkän historiansa paitsi sisustuksessaan, myös kokonaistunnelmassa. 

Ruoka on pohjoismaista, mutta raaka-aineiden suhteen ollaan avoimia myös koko maailman laajuudelta. 

Nautimme täällä viime kesänä aivan ihanan pitkän menun, josta mieleen jäivät erityisesti kampasimpukka-annos, sienivaahto häräncarpaccion kanssa ja inkiväärillä maustettu lanttu. Huomaa että maistelumenu tulee aloittaa ihan viimeistään kello 19.30. 

Åss Paviljongen vakuutti minut makumaistiaisillaan ensipuraisulla. Ongelmaksi muodostuneekin seuravalla reissulla haluaako syödä useamman ruokalajin menun vai jotain rennompaa terassilla, esimerkiksi Seglismackan. 

Viime kesänä nautimme Brasserie Ångbåtsbrygganissa pöydäntäydeltä herkullisia alkupaloja trubaduurin soittaessa lavalla. Äyriäisvati on täällä se juttu, samoin avogrillillä grillaaminen. 

Ångbåtsbrygganissa on upein ja valtavin näkemäni tippikello, tuo ratashärveli tiskin päällä: 

Indigossa söimme viime kesänä niinikään hyvin, mutta kyllä minua jatkossa vetää magneetin tavoin puoleensa ravintolan ullakko. 

Siellä meinaten sekoitellaan drinkkejä intohimolla ja antaumuksella, mistä kertonee esimerkiksi se, että rusinaiseksi fermentoidut karviaiset ovat saaneet tekeytyä melkein neljä vuotta ennen juomaan pulahtamistaan. 

MAARIANHAMINAN ULKOPUOLELLA:

Stallhagenin panimo on loistava lounaspaikka. Pressimatkalla meille oli tehty hirmuisen toimiva maistelukierros, jossa tutustuimme tehtaan, ravintolan ja myymälän tiloihin joka paikassa eri ruoka- ja olutparia maistellen. Ehdottomasti herkullisin annos oli perunalettu kuoreen mädillä, hunajaoluen kanssa nautittuna. 

Smakbyn ravintolassa, Kastelholman linnaa likellä maistoin ensi kertaa perkuuomenoita säilöttyinä. Nämä perkuuomenat ovat siis niitä, joita pitää alkukesästä poistaa jotta loput omenat pääsevät kasvamaan kunnolla. Mahtava "hävikistä herkuksi"-keksintö ja vielä mainion makuistakin suolaisten lihojen kassa. 

Smakbyn makukylässä - ravintolan kanssa saman katon alla- on myös karkkikauppa, joiden tuotteista suosikkimauksi ei yllättäen noussutkaan Gin and tonic vaan Ahvenanmaan pannukakku. Toisella puolella tietä on tislaamo, jossa tehdään mm. giniä ja rommia. 

Kuulin myös todella mielenkiintoisesta konseptista, nimittäin vierailusta Öfvergårdsin omenatilalle yhdistettynä omenamehutastingiin. Tätä en ole vielä päässyt kokemaan, mutta jonain päivänä haluaisin kyllä. 

Tätä kirjoittaessa olen onnellinen että seuraava reissu Ahvenanmaalle alkaa jo huomenna yhteistyössä Tallink Siljan kanssa. Lähdemme Helsingistä Maarianhaminaan Silja Serenaden kyydillä. Ahvenanmaan viikon jälkeen tulee lisää vinkkejä saarelle, myös teinien näkökulmasta. 

***
Blogin muut reissujutut löytyvät MATKAT-välilehdeltä. Siellä on jo useampikin juttu Ahvenanmaalta. 

perjantai 18. kesäkuuta 2021

Grillatut raparperi-broileri-halloumivartaat

Olipas hauska yhdistelmä makeaa, suolaista ja hapokasta rosmariinin tuodessa oman havuisen lisänsä mausteöljyssä. Kyse on Dani Hännisen Glorian Ruoka ja Viinissä ohjeistamasta grilliruuasta, joka oli helppo ja nopea saattaa kokoon. Ainekset vain pilkottiin, päälle sipeltiin sekoiteltua mausteöljyä grillauksen alkuun ja loppuun. Lehdessä oli ohjeistettu tekemään keralle smetanavaahtoa, mutta se jäi meiltä nyt tekemättä. Hyvin maistui ilmankin! 

Jukka tuumasi että hänellä menee aina reilusti enemmän mausteöljyjä grillaamisessa kuin on ohjeistettu. Tästäkin hän teki kolminkertaisen määrän, joskin muitakin aineksia taisi olla reilummin. Minä tuumasin että vartaat olisivat olleet hyviä ilman broileriakin, mutta muut olivat eri mieltä. 

RAPARPERI-HALLOUMI-KANAVARTAAT

400 g luomubroileria fileetä
2 raparperinvartta
200 g halloumia

mausteöljy:

2 oksaa rosmariiniä
1 valkosipulinkynsi
2 rkl rypsiöljyä
1 tl hunajaa
1 tl suolaa

varrastikkuja

Laita puiset varrastikut likoamaan veteen niin ne eivät syty niin helposti grillatessa. 
Leikkaa broilerifileet, raparperit ja halloumi sopiviksi paloiksi. Pujota varrastikkuihin. 
Laita varrastikut laakeaan astiaan. 
Sekoita mausteöljy. Sivele sitä tikuille. 
Grillaa vartaita käännellen noin 10 minuuttia.
Lisää mausteöljyä vielä ennen tarjoilua grillattujen vartaiden päälle. 


Blogimme muut raparperijutut läytyvät *raparperi-tunnisteen takaa

torstai 10. kesäkuuta 2021

Sympaattisen kaunis Tammiston tila ja Kuulas Garden Grill & Cafe

Kesän ensimmäinen lomareissu sai alkunsa kun näin Instagramissa kauniita kuvia Naantalissa sijaitsevasta Tammiston tilasta. Varasimme sieltä yhden yön viipymisen kaksin Jukan kanssa.
Paikka oli koettunakin hurjan kaunis, viihtyisä ja herkullinen. Lomani alkoi siis aivan loistavasti!
Etukäteistutustuminen jäi niukaksi, joten yllätyimme kovasti kun Tammistoon suunnatessa kurvasimmekin keskelle omakotitaloaluetta. Olimme jotenkin ajatelleet päätyvämme "keskelle ei mitään". Lopulta muiden talojen läheisyyttä ei edes huomannut, niin suojaisa Tammiston terassi ja puutarha oli. 

Huoneemme oli ihanan vanhanaikaisesti sisustettu. Kierrätyskeskuslöytömatkalaukkuni sopi tänne aivan loistavasti!

Me herkkuperseet olimme hieman hermostuneita mahdummeko syömään Tammiston tilan omaan ravintolaan, sillä varausta ei voinut tehdä. Onneksi murheemme oli turha ja heti laukut huoneeseen kiikutettuamme istahdimme terassille auringonpaisteeseen. 
Tammiston oma ravintola Kuulas Garden Grill & Cafe on mutkaton ruokapaikka, jossa annokset tehdään ajatuksella ja kauniisti esillepannen. Tilaukset tehdään tiskiltä ja annokset tarjoillaan pöytään. Grilli on keskellä terassia, joten herkulliset tuoksut nostavat ruokahalua entisestään. 
Tavoillemme uskollisena tilasimme pöydän täyteen erilaisia makuja ollen ylen tyytyväisiä. 
Kaikki annokset olivat hyviä, mutta ehdottomasti herkullisin oli etukäteen monen suulla hehkutettu grillattu varhaiskaali. Sen kanssa tarjottiin limeaiolia ja karamellisoituja manteleita. Makeus komppasi hienosti kaalia rapeiden mustakaalisipsien tuodessa omaa kivaa lisäänsä. 
Naudan ribsit ovat Suomessa aika harvinaista herkkua. 
Aamupala Tammistossa oli hurjan kaunis ja maistuva. 

Tammiston aamupalan esillepanossa ihastuttivat myös tarinat raaka-aineiden ja ruokien ympärillä. 


Jukan mielestä aamupalalla parasta olivat sämpylät, minä ihastuin eniten maustamattoman jogurtin kanssa lusikoituun tilan omaan omenahilloon ja itsetehtyyn granolaan. 


Tammistolla on myös loistoidea piknikkiä rakastaville: paikasta voi etukäteen tilata herkkukorin ja terassilta voi lainata räsymaton puutarhanurmikolle levitettäväksi. 

Kuulas on mukana tämän vuoden ruokatapahtuma Smakussa, vegaanisesti. 

 
Tammiston lisäksi tutustuimme Naantaliin vain kävelemällä rannalla ja vanhassa kaunpungissa. Kaunista oli sielläkin! Satamaa reunustavat ravintolat terasseineen olivat houkuttelevan näköisiä. Tänne olisi kiva tulla viettämään kesäiltaa kaveriporukalla. 


 
Naantalista matkasimme Merimaskun kautta kaunista reittiä Louhisaaren kartanolinnaan Askaisiin. 

tiistai 8. kesäkuuta 2021

Rikkikääpä - herkullinen sieni

Mikä ilo! Pääsin ensi kertaa elämässäni valmistamaan rikkikääpää. Hoksasin sienen tammen kyljessä sattumalta viikonloppuna Ruissalossa. 
Rikkikääpä on lähinnä tammien lahottajasieni, mutta sitä tavataan Suomessa myös esimerkiksi hopeapajujen kyljissä. Otin tästä "ryppäästä" vain osan matkaan, loput jätin kasvamaan muiden iloksi. Rikkikäävän poimiminen ei vahingoita puuta, joten sen kerääminen kuuluu yhtä lailla jokamiehen oikeuksiin kuin maassa kasvavat sienet. 
Suomeksi en onnistunut löytämään ainoatakaan reseptiä. Sieniruoat ja ruokasienet facebook-ryhmästä löytyy muutamia ideoita, esimerkiksi Esko Routamaan kauniita kuvia joissa valkosipulivoissa paistettuja rikkikääpäsiivuja on yhdistetty vehnäolutrisoton kanssa. Enemmän ohjeita alkaa löytyä, kun naputtelee googleen rikkikäävän englanninkielisen nimen "chicken of the woods".

Sientä kehutaan kovasti kanamaiseksi, mitä se osin rakenteeltaan onkin. Maussa on enemmän itselleni mietoa lampaankääpämäistä makua kivalla sitruunaisella lisällä. Yhtä kaikki sieni on todella hyvä, riittoisa ja paistettuna houkuttelevan kauniskin. Viisammat ja sientä enemmän käyttäneet opastavat käyttämään vain nuoria sieniä, sillä vanhemmiten makuun tulee kuulemma kalkkimaisuutta ja jauhoisuutta. 
Teimme rikkikäävästä muutaman yksinkertaisen ruuan, jossa sienen oma maku pääsisi esille hyvin. Tänään ajattelimme kokeilla grillata sienisiivuja ribsien alkupalaksi. 

Jos sinulla on herkullisia ruokaohjeita rikkikäävälle, kuulisimme niistä mieluusti vaikka kommenteissa. 

RIKKIKÄÄPÄPASTA

rikkikääpää siivutettuna
sipulia ohuina lohkoina
timjamia
suolaa
mustapippuria
oliiviöljyä
rypsiöljyä paistamiseen 
pastaa

Laita pasta keittymään suolalla maustettuun veteen. 
Laita paistinpannulle öljyä ja lisää rikkikääpäsiivut paistumaan. Kääntele siivuja kunnes ne punertavat kauniisti. Lisää joukkoon ohuet sipulisiivut ja tarvittaessa lisää rypsiöljyä. Jatka paistamista kunnes sipulit ovat pehmeitä. Mausta suolalla ja hitusella mustapippuria.
Yhdistä pastat ja sienipaistos. Lorauta joukkoon oliiviöljyä ja sekoita hyvin. 


RIKKIKÄÄPÄ AASIALAISESSA NUUDELISALAATISSA
kahdelle

rikkikääpää
sipulia
valkosipulia
rypsiöljyä paistamiseen
½ rkl soijakastiketta

2 "tyynyä" riisinuudelia 
porkkanaa
kurkkua
(limebasilikaa)
suolapähkinöitä

maustekastike:
2 rkl soijakastiketta
1 rkl seesamiöljyä
1 rkl sokeria
½ rkl limemehua

Siivuta rikkikääpä ja tee sipuleista ohuita lohkoja. Silppua valkosipuli. Paista sienisiivuja pannulla molemmin puolin kunnes ne ottavat kauniisti väriä. Lisää sipulit ja jatka paistamista kunnes lohkot ovat pehmeitä. Mausta lopuksi lorauksella soijakastiketta. 
Sienien paistuessa kuori ja paloittele porkkana pieniksi tikuiksi. Lisää ne nuudelien sekaan ja kaada päälle kuumaa vettä. Anna tekeytyä. 
Pilko kurkut tikuiksi. 
Sekoita maustekastike. 
Kun nuudelit ovat pehmenneet, valuta ne vedestä. Lisää maustekastike nuudelien joukkoon ja sekoita hyvin. Lisää myös kurkut ja sienipaistos. Lisää annoksen päälle limebasilikaa jos sinulla sattuu sitä kasvamaan. Ripsi päälle vielä suolapähkinöitä.


Blog Widget by LinkWithin