perjantai 13. toukokuuta 2016

Ravintola Natura - pikkusyötäviä nautinnollisesti

illallisen tarjosi ravintola Natura
  
Äitienpäivänä Jukka vei meidät syömään Helsinkiin Iso-Roobertinkadulle uuteen ravintola Naturaan. Huhtikuun ensimmäisenä päivänä avattu 34 paikkainen ravintola täyttyi tasaisesti ruokailumme aikana. Omistajapariskunnan keittiöpuolesta vastaava David Alberti kertookin alun lähteneen hienosti liikkeelle. Puolisonsa Anya Sivkova huolehtii salista yhdessä hymyilevän kollegansa Emilian kanssa. Davidin kanssa keittössä huhkii Juuso Haapamäki. 
Naturassa nautitaan paljon pieniä annoksia erilaisten, maltillisesti hinnoiteltujen menukokonaisuuksien myötä. City-lehden ennakkojutussa David Alberti kertoo, että hyväkin ruoka kyllästyttää isoina annoksina. Olemme samaa mieltä ja odotimmekin innolla ruokia, joita toki saa myös halutessaan annoksina. Huomasimme monien viinien olevan tuttuja Passiosta. Keskustellessä selviääkin, että Passion omistaja, viinien maahantuoja Jussi Hukkanen on Anyan entinen työnantaja. 
Raaka-aineet ovat Naturassa keskiössä, eikä niitä turhaan muokata. Tuore buffalamozzarella tarjotaan esimerkiksi voi-öljyn ja mustapippurin kanssa sen kummempia konstailematta. Naturalla on 35 eri raaka-ainetoimittajaa tukkutoimittajien sijasta. Tämä takaa tuoreet ja tunnistettavat raaka-aineet, mutta tekee ravintolan pyörittämisestä ja logistiikasta aikamoista palapeliä.

Inspiraatiota makuihin ja ravintolan ideaan David on hakenut niin Gordon Ramsaylta kuin Ticketsistä ja Paktastakin muutamia mainitakseni. Tämä tieto ei ainakaan vähennä ennakko-odotuksia. 
Ilta alkoi keittiöntervehdyksellä, joka oli kananmaksaa. Sen kanssa tarjottiin pippuri-karamellisiirappia ja sampanjassa pikkelöityjä mustikoita. Onneksi saimme syödä myös nirsojen lastemme maksat, sillä kokonaisuus oli hurjan toimiva!

Leivistä etenkin vaalea maistui lapsillemme, mutta itse pidin enemmän melkein porkkanakakkumaisesta tummasta leivästä, jota oli maustettu muunmuassa appelsiinilla ja vihreällä kardemummalla. 
Luvialainen sokerisuolattu siika tarjottiin kyssäkaalitagliatellen ja piimätillikastikkeen kanssa. Päällä lepääsi ihanan rapsakoita leipäkrutonkeja. Idea ja toteutus esillepanoineen ihastutti!
Lasiin kaadettiin nyt saksalaista Giro Rose 2014 roseviiniä, josta pidimme erityisesti. Kotonakin oli nautittu juurikin roseviiniä, joka on oiva valinta lämpimiin päiviin. Ruokaravintoloissa olemme törmänneet roseviiniin liian harvoin. 

Omenasellerikeittoon oli laitettu mukaan Waldorfin salaattia ja hiukan chilijauhetta.
Taimen oli kiedottu possunkylkeen ja nostettu upeanmakuisen savustetun siideriliemen joukkoon.
Keltajuuri tarjottiin marinoidun melonin ja rosmariinin kanssa. Yhdistelmä oli yllättävä ja toimiva. 
Punajuuriallerginen ja siksi myös keltajuurta välttelevä Jukka sai maistettavakseen osterin, eikä pitänyt vaihtoehtoa ollenkaan huonona. Chilinen vinegretti ihastutti maullaan osterin kanssa. 
Buffalamozzarella oli ihanan kermaista. Se tarjottiin yksinkertaisesti mustapippurin ja voi-öljyn kanssa.
Suunraikasteeksi tarjottiin geelimäistä vodkaa, jossa maistui myös sitrus ja lime. Rupesimme heti ideoimaan vastaavaa ginipitoista kotiin.
Pienten annosten keskellä tarjottiin pääannokseksi nimetty lautanen, jossa upeina makuina toisiaan täydensivät 72 tuntia uunissa muhinut Hereford, vihtiläinen varhaiskaali, persiljapyre, seljankukkamehussa haudutettu päärynä ja savustettu peruna. Annos oli todella iso ja tuhti tähän väliin. Me olisimme mieluusti jatkaneet pikkuannoslinjalla. David kertoo ettei ole uskaltanut lähteä vielä sille linjalle, että kaikki annokset olisivat pieniä. Haaveissa kuulemma siintää myöhemmin toteutettavana yli kahdenkymmenen pienen annoksen kokonaisuudet. Jäämme odottamaan tätä suurella mielenkiinnolla. 

Jälkiruoaksi tarjotut sangria-vesimelonipalat olivat meille tuttuja Barcelonan Ticketsistä, joskin ne oli Naturassa maustettu eri tavalla. Nyt maussa erottui selkeästi lime. 
Jälkiruokainnostuksissamme unohdimme kuvata kauniit ja hauskat jälkiruuat. Mainittakoon kuitenkin, että ohuen leivän päältä tarjottiin suklaata passion- ja oliiviöljycreemin kanssa. Crème caramelin ylle oli aseteltu mukavan rouskuvia karkkipopcorneja. Viimeksimainittu oli lastemme ehdoton suosikki. 

Viininä näille oli melkein portviinimäinen Madoro 2012
Viimeisenä jälkiruokana saimme naurua irroittanutta "keltaista lunta". Oikeasti kyse oli vaivalla jogurtista ja sitruunamehusta pienissä erissä jäätelökoneessa tehdystä kevyestä Frozen Yogurtista, joka peitti raikasta sorbettia. Makuna löytyi myös orvokkia ja hunajaa. Annos on kuulemma yksi ravintolan suosituimpia eikä sisällä lainkaan valkoista sokeria. Eri lämpötilat ja tekstuurit leikittelivät annoksessa ansioituneesti Barale Fratellin Moscato d'Astin täydentäessä kokonaisuutta. 
 
Pidimme Naturasta kovasti! Pienet annokset harkittuine ja kauniisti esillepantuine kokonaisuuksineen ihastuttivat, samoin viinivalinnat. Koimme uusia makuyhdistelmiä, mitä monesti toivommekin fiineihin paikkoihin mennessämme. Tarjoilu oli hymyilevästä ja kaikkiin kysymyksiimme vastattiin asiantuntevasti. Tunnelma paikassa oli mukavan rento, joskin ruokien osalta keskittyneen huolellinen. Suosittelemme Naturaa lämpimästi! 

***


5 kommenttia:

Isla Sofia // Kahden kesken kirjoitti...

Kiitos paljon vinkistä!

Campasimpukka kirjoitti...

Oi! Heti to eat-listalle!

Merituuli kirjoitti...

Isla ja Campis: On ilo olla tällaisessa asiassa vinkkaajana :).

Toni kirjoitti...

Taimen kääritty possun kylkeen? Tuo kuva hämmentää kun en possun kylkeä siinä näe... Onko siinä sellainen vatsaverkko, vai mikä se lie, ympärillä?

Merituuli kirjoitti...

Kyllä siinä on ohutta lihaa, possua kietaistu kalan ympärille kun ihan tarkkaan tiirustat.

Blog Widget by LinkWithin