maanantai 18. heinäkuuta 2011

Rokahtavia panimoterveisiä Pilvilinnasta eli meikäfoodiet Uudessakaupungissa

Toinen kesälomareissumme suuntautui länsi-Suomeen, jossa sukuni pääosin asuu. Meitä hellittiin runsaalla kädellä niin makujen kuin seurankin puolesta.

Ensimmäinen reissuyö vietettiin siskoni luona, jossa nautimme hampurilaisia grillatulla possunulkofileellä sekä muilla tykötarpeilla. Jälkiruuaksi lirutimme itsekeiteltyä kinuskikastiketta heidän oman maansa mansikoiden ja jäätelön päälle. Joku taisi syödä vielä yöllä loput kinuskit kattilasta lusikoimalla...

Viimein osuimme ajoituksissamme Vakka-Suomen panimoon aukioloaikana. Henkilökunta oli niin ystävällistä, että pääsimme tutustumaan myös tuotantotiloihin, opastuksen kera. Oli mielenkiintoista nähdä ja kuulla oluen ja siiderin valmistuksesta. Ostimme paikanpäältä melkein viimeiset, suklaiset pääsiäisoluet, joita suositeltiin suklaisen jälkiruuan kanssa. Paikallisesta Alkosta kotiutimme SavuKatajaa, jota emme ole vielä ehtineet maistamaan.
Olutshoppailun jälkeen roudaannuimme isäni luo, jossa meitä odottikin tilaamani hunajasavulohiateria. Niin kesää!
Jätimme lapset papan ja puolisonsa luo hoitoon, vedimme saappaat jalkaan ja hurautimme siskoni seurueen kansa Nopperlaan Karjurockiin. Olipa mahtavaa nähdä tuttuja vuosien takaa ja tanssia täysillä esimerkiksi Hausmyllyn ja Dannyn tahtiin. (Kyllä, luit oikein). Kun yösydännä söimme sormin muikkuannostamme Jukan kanssa nurtsilla, ympärillä kesäyö ja kavereita, mutisimme etteivät muikut ole koskaan maistuneet paremmilta. Taas kerran tuli todistettua, että loistomaut yhdistettynä loistofiilikseen tekevät loistoaterian. Kyllä siinä sitten kelpasi ja jaksoi rokata Kotiteollisuuden tahtiin.

Sunnuntaipäivä valkeni puolella perheemme aikuisväestöstä yllättävänkin pirteästi. Se tarkoitti sitten reissua taidetalo Pilvilinnaan lasten ja äitini kanssa. Taiteilija Raija Nokkala on äitini hyvä ystävä, joten heidän kotiaan oli siksikin hienoa kierrellä. Nokkaloitten koti on kuin Raijan taide - iloista, värikylläistä, yllätyksiä tarjoavaa, hyväntuulista, pehmeää. Kokonaisuus oli upean kaunis ja täynnä tarinoita!
Kahvit nautittiin merenrantaterassilla taiteen ympäröimänä. Suosittelen lämpimästi käymään Pilvilinnassa, jos satutte Ukiin kesällä tiistaina, torstaina tai sunnuntai-iltapäivästä.
 Äitini luona nautiskeltiin mansikoita suoraan pellosta ja poitsumme tilaamia lihapullia.

Tänään vielä ennen lähtöä kävimme Pakkahuoneella munkkikahveilla hyvän ystävämme kanssa. Munkit olivat omistajanvaihdoksen jälkeenkin hyviä, joskin paisuneet niin että kaksi aikuista nautti hyvinkin yhdestä rinkulasta.
Kirkkokadun Pikku Putik:sta löysin 5 ihanaa lautasta - yhteensä 4,50 euroa.

Tuliaisideoina Ugista oluen lisäksi voisi mainita esimerkiksi Pookin salaatinkastikkeen ja Ugin marengin marengit.

Ugin Gasthaus Pookista on kirjoitettu aiemminkin blogissamme . Olen edelleen sitä mieltä että Pooki special on kaikessa yksinkertaisuudessaan jälkiruokien kärkikastia! Chocochilin Elina oli hiljakkoin käynyt nappaamassa napaan Pookin vegeaterian.

2 kommenttia:

  1. Tuolla panimossa olisi ollut kyllä kiva käydä, mutta olimme omalla Uudenkaupungin-retkellämme liikkellä väärään aikaan. Ensi kerralla sitten :)

    VastaaPoista
  2. Suosittelen! Esittely oli mielenkiintoinen. Tykkäämme kyllä panimon tuotteistakin. Uki on kiva kesäkaupunki, entinen kotikaupunkini.

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin