maanantai 6. tammikuuta 2014

Intia Lahdessa - MyCurry

Lahti. Ihan tuntematonta aluetta meille. Kävimme kaupungissa Jukan kanssa kaksin Mömmöm-hiihdoissa vuonna 2001, joista jälkikäteen tuli sitten suomalaisttain surullisenkuuluisat. Sen koommin emme ole tainneet kaupungissa tallata. Ja nyt taas. 

Kysyessämme ruokapaikkasuosituksia välille Nummela-Lappeenranta saimme ehdotuksen mennä lahtelaiseen MyCurry-nimiseen suomalaistettuun intialaiseen ravintolaan. Tutkailimme paikan selkeitä nettisivuja mielenkiinnolla ja päätimme piipahtaa paikanpäällä. 
Osuimme kauppakeskus Hämeen  Helmessä sijaitsevaan ravintolaan nippanappa lounasaikaan. 
Listalta löytyi helposti syötävää koko perheelle. Lounasannoksiin kuului curryn ja riisin lisäksi neljäsosa tandooriuunissa paistettua naanleipää sekä itsepalveluna vettä, salaattia, raitaa ja mausteita. Jälkkäriksi sopi samaan hintaan hörpätä kahvia tai teetä. Annokset ilmestyivät eteemme todella nopeasti palvelutiskistä. Hinnat muodostuivat annoksen koon mukaan. Meille pienet riittivät vallan mainiosti. 

Miedosti maustettu hunajainen kanacurry ei oikein uponnut lapsillemme etukäteisajatuksesta huolimatta, mutta naan-leivästä he pitivät kovasti. Lasten syömättömyydet saimme onneksi hyvin pakattuna mukaan - hävikkiä ei syntynyt ja me vanhemmat saimme mukavan makupalan vielä kotiinkin. 
Perheen aikuisväestö valitsi listalta keskitulista nautaa paprikaisella kastikkeella (beef jalfrezi). Minä ripsuttelin päälle korianteria, jota ilokseni olen oppinut syömään (uimahallimaisuus maussa ei lyö enää läpi). Jukka haarukoi myös salaattia. Pidimme kokonaisuudesta kovasti. Kastikkeessa oli mukavasti makua, ei tulisuutta, ja riisit olivat ihanan irtonaisia. Naanleipä maistui meille aikuisillekin. 

Pidin kovasti MyCurryn sisustuksesta, jossa oli käytetty paljon tummaa puuta, lilaa ja kullanväriä. Intialaisia vaikuttaita toivat mm. taulujen kuvat (aloituskuvanakin yksi) ja hienot lamput. Hiukan harmitti että ala carte jäi kokematta, mutta ehkä joku toinen kerta. 

3 kommenttia:

Andalusiana kirjoitti...

itselläni oli aikoinaan tänne Suureen Maailmaan pohjoisesta muutettuani ja erinäisiin etnisiin erikoisuuksiin tutustuttuani kans vaikeuksia tuon korianterin kanssa. En voinut tajuta sen saippuamaisuutta. Vaan kovin on nykyään erilainen tuo kellossa kumajava ääni :-)

Anonyymi kirjoitti...

Hei! Seuraavalla kerralla, jos Lahteen eksytte, suosittelen nepalilaista Kiriti Mayaa. Paikan sisustus on, sanoisinko liikuttava, mutta ruoka pesee mielestäni mennen tullen MyCurryn. Ruokaan kuuluu papadumleipä ja erilaisia "soosseja", erittäin hyvä naan-leipä ja raita. Palvelu on ollut myös todella ystävällistä.

terv. Maarit

Merituuli kirjoitti...

Andalusiana: Olen tottunut korianterin makuun vasta ihan hiljattain, mutta onneksi olen. Jukka tykkää siitä niin kovasti.

Ano: Lämmin kiitos suosituksesta. Ne tulevat aina tarpeeseen kun suhaa ihan vieraassa kaupungissa.

Blog Widget by LinkWithin