Pariisin lomallamme sain aikaa myös ihan yksin, kun Jukka ja muksut suuntasivat hotelliin päiväunille. Minun piti lähteä vain keittiötarvikeliikkeisiin, mutta nälkähän siinä matkalla tuli. Ohitettavana oli kuitenkin monta kuppilaa. Päädyin sattumalta Le Petit Mâchoniin, mistä olin aterian loppupuolella kovin iloinen. Päivän lounasmenuhintaan sopi ottaa pääruuan kanssa joka alkupalan tai jälkiruuan kohtuulliseen 17 euron hintaan. Otin alkuun pekonipitoiset uppomunat ja pääruuaksi andouillette makkaraa, joka sisälsi kaikenmoista palaa mahalaukusta lähtien. Kastike oli jälkimmäisessä hyvin sinappinen ja perunat loistavia. Tarjoilijan suosittelema viini passasi pääruuan kanssa loistavasti!
Ambassade d'Auvergne eli "Auvergnen kulinaarinen lähetystö" oli ainoa ravintola johon teimme jo ajoissa pöytävarauksen. Odotin ihan erilaista ympäristöä, mutta paikka olikin aika fiini pukutarjoilijoineen kaikkineen. Tunnelma oli silti rento ja mukava.
Jukka otti alkuun sienikeittoa. Vinkeänä juttuna toimi lautasen pohjalle sijoitettu omenachutney, joka teki kokonaisuudesta uudenlaisen, hienon!
Paikan showruoka on aligot. Se on perunamuussia, johon tässä ravintolassa oli lisätty reippaasti valkosipulia ja laguiole-juustoa.
Punaiseksi sisältä jätetty ankka ja aligot-muussi oli oikein hyvää. Mitä turhaan sitä salaatinlehteä lautaselle laittamaan.
Pitkään muhitettu lammas oli vallan mureaa ja maukasta. Tyttäremme rohmusi useamman palan tätä ihanaa pataa. Kasviksina lampaan kanssa olivat muhineet nauris-, porkkana- ja latva-artisokanpohjapalat.
Lapset maistelivat aika hintsusti maustamatonta perunamuussia ja maalaismakkaraa.
Lapset maistelivat aika hintsusti maustamatonta perunamuussia ja maalaismakkaraa.
Tämä herkku muistuttaa kovasti leipää, mutta on sokeripintaista kakkua. Ja oikein ihanaa sellaista! Kakku tuotiin meille ylimääräisenä makeana ennen varsinaisia jälkiruokia. Juustot ovat täällä lukeman mukaan hyvinkin maistamisen arvoisia, mutta vatsamme ei vaan millään venyneet siihen.
Oma jälkiruokani oli ihan nappijuttu! Lautasella on viikunoita auvergnelaisella "viinikaramellillä". Miten tuonkin nyt sujuvammin suomentaisi.
Lapset ottivat lajitelman, josta mustikkasorbetti oli aivan yltiöhyvää meidän tyttöjen mielestä. Pojat pitivät enemmän kinuskijäätelöstä.
Jukan jälkkärivanukkaat olivat aika pettymys. Yksi oli jopa ihan munanmakuinen, joten lienee mennyt valmistusvaiheessa pilalle.
Kokonaisuutena Ambassade d'Auvergne oli kuitenkin oikein hyvä, eikä aikuisten menun 30 euron hinta ollut ollenkaan paha.
Pariisilaistunnelmaan pääsee helposti Montmartren kaduilla, jossa tämäkin tatuoitu mies veivasi soitintaan ja loihti reikäkorttien avulla ilmoille ihania sulosointuja.
Kävimme lasten kanssa ällistelemässä myös sotamuseossa, joka sotasairaalahistoriataustaa vasten on nimetty Les Invalideksi. Lapset äimistelivät haarniskaan puettuja hevosia ja poikamme piirsi luonnosteluvihkoonsa usemmankin aseen. Hitlerin aivoituksia oli hyvin vaikea kertoa viisivuotiaalle ikätasoisesti hänen niistä kysellessä, mutta parhaani tein.
Aurinkoisin ja kuumin aika osui viimeiselle päivälle. Suuntasimme silloin Luxemburgin puistoon mukanamme Ladureen macaronseja ja leivoksia sekä kuohuviinipullo ja pillimehuja. Tunnelma hipoi täydellisyyttö, kun natustelun ja huikkailun lomassa seurasimme lasten tekemiä polkuja lehtipaljouteen, joka hiekkapoluille oli satanut. Pariisin pitää päästä taas pian!
Aligot on ihanaa! Ja täytyy sanoa, että sinulla on silmää kuville, mukava oli taas päästä mukanasi pääkaupunkiin :)
VastaaPoistaAligot on ihanaa! Ja täytyy sanoa, että sinulla on silmää kuville, mukava oli taas päästä mukanasi pääkaupunkiin :)
VastaaPoista...liian nopea näppisormi... sorry tuplasta!
VastaaPoistaEi haittaa, tulipahan asia selväksi ;). Mekin tykkäsimme aligotista. Rakenne oli yllättävän pehmeä ja kovasti valkosipulinen.
VastaaPoistaAh nuo Ladureen macaronsit....Venyvä muussi kuulostaa myös jännältä! Hienoja kuvia taas:)
VastaaPoistaYaelian: Jännä se olikin, kuten niin moni muukin asia Pariisissa :).
VastaaPoistaSeuraavaa reissua varten suosittelen lämpimästi ravintola Les Cocottes'ia. Vain muutaman korttelin päässä Eiffel-tornista, ei ota varauksia joten parin päivän reissulla oleva turisti pääsee helposti nauttimaan ruoasta. Alku- ja pääruoat (seurueemme söi montaa sorttia) olivat kaikki herkkua, jälkiruokana nautittu 'fabulous chocolate tart' ei ollut ihan samaa tasoa. Eli jälkkäri kannattaa jättää toiseen paikkaan, suolaiset olivat kaikki herkkua.
VastaaPoistaPaikka oli mukavan rento (Michelin-maininnan saaneeksi paikaksi) ja todella siisti. Hintakaan ei päätä huimannut, kuuden hengen kolmen ruokalajin illallinen juomineen kustansi noin kaksisataa.
Myös Maillen kaupassa kannattaa käydä, sieltä saa sinappia hanasta :)
Kovasti kiitoksia perustellusta suosituksesta Tiina. Tällaiset ovat meille tosi arvokkaita. Olen merkinnyt jo turistioppaaseemme.
VastaaPoista