lauantai 10. syyskuuta 2011

Wild, Weird and Wonderful keskellä viikkoa

Ruokabloggaaminen  on vienyt minut ja meidät monesti mielenkiintoisiin, uusiin paikkoihin. Näin tapahtui tälläkin viikolla, kun sain vierailla Restaurant Kämp Signén lehdistötilaisuudessa. Kutsun otsikko lupasi paljon: Wild, Weird and Wonderful. Villiyrtteihin erikoistuneen keittiömestari Sami Tallbergin johdossa toimiva keittiö loihti meille ihania makuja ja tuoksuja nautittavaksi. Ymmärtänette miten täpinöissäni olin, jos olette lukeneet blogiamme yhtään pidempään ja tiedätte villiyrtti-innostuneisuuteni.

Ympäristö ravintola Kämp Signessä oli kaunis, joskin liian viimeistelty omaan makuuni. Toisaalta, mitä voi odottaa viiden tähden hotellilta? Keittiömestari toi  tilaisuuteen toivomaani rentoutta ja sama tunnelma välittyi myös lautasella, yhtään vähättelemättä miehen intohimoa ruokataiteilijana. Sesongin mukaiset raaka-aineet, joiden hankintaan keittiömestari on itsekin osallistunut keräämällä, loistivat puhtaina ja aitoina. Pidin kovasti!
Ravintolan maanläheisen makuinen leipä on tehty lähes 200 vuotta vanhaan hauholaiseen ruisjuureen. Leivän speltti jauhetaan joka päivä juuri ennen leipomista.
Illan suosikkiannokseni on tässä: kesäkurpitsaa, vuohenjuustoricottaa ja ketunleipää. Maut olivat hurjan upeat yhdessä!
Ruuan ohella maisteltiin shamppanjaa. Hotel Kämpin listalta löytyykin kaikkiaan lähes 1000 erilaista viiniä ja maan kattavin shamppanjalista. Pullojen hinnat liikkuvat kuulemma kolmestakympistä kahteentuhanteenviiteensataan euroon. 
Tässä annoksessa on hummeria, ruusuja ja muita villikukkia. Kannusruoho syötävänä kukkana oli minulle uusi, hieno tuttavuus. Lautaselta löytyi myös kyssäkaalipyrettä. Äyriäiset kuuluvat olennaisena osana Kämpin historiaa, mutta Sami Tallberg sanoi niiden säilymisen menussa olevan mietinnässä, sillä kotimaisuudella ei tässä kohtaa voida oikein loistaa.
Suolakuoressa paahdettua selleriä, villisieniä ja mesijuurikastiketta. Sellerin ohje löytyy kotikokkiversiona uusimmasta Glorian ruoka & viinistä.
Jälkiruokana lusikoimme metsävadelmia ja pihasauniojäätelöä, jota komppasi hienosti Pihamaan Jalovadelma-viini. Jäätelössä maistui ehdottomasti lapsuuden iloiset kesät.  

4 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Oi miten upea tilaisuus! Ja mitkä ihanat ruuat:)

Tusla kirjoitti...

Kuulostaa hienolta!

Minäkin käväisin alkuviikosta työperäisesti Kämpissä lounasaikaan ja aamusella, ihan siinä bistrossa, ei Signessä. Täytyy kyllä sanoa, että en ollut kovin vaikuttunut, ikävä kyllä.

Lounaalla meitä ehti palvella ainakin 5 eri tarjoilijaa, pöytävarauksen kanssa sekoiltiin, ruokien saapuminen kesti lounaaksi luvattoman kauan, tattkeitto oli niin kermaista, että illallakin vielä närästi... Aamiaisellakin en voinut olla ihmettelmättä, kun isolla juustotarjottimella oi tasan yksi vetisti, jolla leikeltiin niin kermajuustot kuin tahmeat homejustotkin. Makuasioita ja minähän olen vähän nipo, mutta tästä kaikesta kuitenkin laskutettiin ihan urakalla, viineistä varsinkin...

Mutta toivottavasti Signé menestyy ja lunastaa asiakkaidensa odotukset ja menestyy! Alku ainakin kuulostaa lupaavalta.

Ja pahoittelut käminästä täällä teidän kommenttiloodassa. Osui vaan niin kohdalle saman konsernin eri osasto.

pinea kirjoitti...

Kiva lukea näistä kokemuksista, annokset ovat nättejä. Tulee mieleen lapsuuskin, kun kalliometsiköissä syötiin ketunleipiä, suolaheinänlehtiä ja imaistiin medet kannusruohon kukista :)

Mikä se valkoinen ohut vihannesviipale (?) on siinä hummeriannoksessa? Näyttää daikonilta, mutta on varmaan jotakin muuta?

Merituuli kirjoitti...

Yaelian: Tykkäsin kovasti!

Tusla: Ei tarvitse ollenkaan pyydellä anteeksi - minusta on mukavaa kuulla aitoja, rehellisiä kommentteja, koska sellaisia haluan itsekin kirjoittaa. Tuollaiset kokemukset ovat kyllä harvinaisen nyppiviä, varsinkin kun laskunmaksuun tarvittava raha ei ole taskunpohjalta kaivettavissa.

Minäkin toivon Signélle menestystä!

pinea: Hummeriannoksen viipale on kyssäkaalia. Se oli pyöräytetty nopsaan voissa.

Meidän tytsymmekin tykkää sienimetsässä maistella aina ketunleipiä - ne ovat kuulemma herkkua.

Blog Widget by LinkWithin