sunnuntai 4. lokakuuta 2009

Vihreät tomaatit lilluu

Äitini kaikki tomaatit eivät millään ehtineet punastumaan kesän ja alkusyksyn aikana. Niinpä ne irroitettiin vihreinä. Minä, joka näen punaista kun ruokaa heitetään hukkaan, lupasin keksiä niille jotain.

Sitten meille tarjottiin tuotetestausmahdollisuutta, kuten niin monelle muullekin blogille näemmä. Meille postin tuoma Rajamäen hunajainen väkiviinaetikka tuli kuin tilauksesta, sillä olin jo päättänyt pistää tomaatit lillumaan etikkaiseen liemeen. Ohjeistusta haettiin Britt Sandquist-Bolinin "Kodin keittokirjasta", joskin inan verran muunnellen.

VIHREÄT TOMAATIT ETIKASSA
½ kiloa vihreitä tomaatteja
1,5 dl vettä
1,5 dl hunajaväkiviinaetikkaa
2 dl sokeria
pala kanelitankoa
3 kokonaista neilikkaa
½ tl kokonaisia valkopippureita

Pese tomaatit ja poista kukkaperät. Pistele tomskut haarukalla. Isommat pilkoin neljään osaan, pienet, vain viinirypäleen kokoiset annoin olla kokonaisian. Laita vihreät möllykät veteen kiehumaan, kunnes ovat puolipehmeitä. Valuta tomaatit ja pane ne lasipurkkeihin.

Sekoita vesi, etikka ja sokeri pieneen kattilaan. Laita mausteet pieneen kangaspussiin tai teekelloon ja lisää liemen joukkoon. Kuumenna liemi kiehuvaksi ja keitä muutama minuutti. Ota maustepussi/-kello pois ja kaada liemi tomaattipurkkeihin. Jätä maustumaan seuraavaan päivään.

Kaada liemi takaisin kattilaan , kuumenna kiehuvaksi maustepussin kanssa ja kaada kuuma liemi taas tomaattien päälle. Toista tätä muutamana päivänä.

Emme ole tomskuja aiemmin säilöneet, joten saa nähdä mitä tuleman pitää. Tuoksu on ainakin lupaava. Onko jollain muuten tietoa siitä, miksi liemi pitää keittää noin monesti uudelleen?

Lisäys 14.01.2011 (nyt kun muistan) Tosi hyviä olivat!


Olemme hulauttaneet hunajaista väkiviinaetikkaa myös tähän omenaiseen pinaattisalaattiin, joka majailee kuvassa Luomupossun karekyljyksen takana. Nyt vain korvasimme balsamicon hunajaisella etikalla ja lisäsimme vielä sekaan teelusikallisen hunajaa jälkikirpeyden laimentamiseen. Yllättävän hyvin toimi vaikka olisi luullut olevan turhan kirpsakkaa. Tällä kertaa salaatin pekonit korvautuivat paahdetuilla pinjansiemenillä, mikä ei sekään ollut huono.

Jukka hulautti hunajanmakuista väkiviinaetikkaa myös perunasalaattiin öljyn kanssa. Toimi!

Jollakin tapaa vierastamme tällaisia yhdistelmätuotteita siksi, että kaappimme täyttyisivät tuota pikaa erilaisista etikoista, sinapeista ja hunajista. Mieluummin lisäämme itse hunajaa väkiviinaetikan sekaan saaden toivottavan lopputuloksen, joskin esimerkiksi salaatinkastikkeissa valmisliemi on aika kätevä.

Tämä oli Sillä Sipulin ensimmäinen sponsoroitu tuote, joten aiemmat kehut tai epäkehut ovat menneet itsemaksetuille tuotteille. Jatkossakin tulemme ilmoittamaan selkeästi, jos tuote on saatu erotuksena siihen että olisimme sen itse hankkineet.

6 kommenttia:

  1. Kiinnostava kokeilu. Niin monet tuntuvat purkittavan nyt jotain, ehkä pitäisi kokeilla. Ei vaan ole omaa tai edes sukulaisten kunnollista kasvimaata ja ostettujen purkittaminen tuntuu hassulta. Ehkä se kuitenkin maksaisi vaivan ja ainakin eiliselle myrskysunnuntaille se olisi ollut loistavaa puuhaa.

    Vihreistä tomaateista tulee aina mieleen paistetut vihreät tomaatit, mutta se ehkä on ihan oma lajikkeensa (?). Ruokaleffana se oli joskus ehdoton suosikkini, ja näistä uudemmista tuli viikonloppuna mieleen, että voisi olla hauska kokoontua joskus yhteen leffateemalla tai käydä katsomassa Julie&Julia.

    VastaaPoista
  2. Rauna: itsesäilöminen on ihanaa, ja yllättävän vaivatonta kun ei tetsaa kilotolkulla. jos ei muuten tunnu kannattavalta, niin säilöntäaineettomuuden kannalta ainakin!

    tuo leffa kyllä kiinnostaisi! olisi kiva käydä yhdessä. ehdottele vaan aikaa. ja mikä ettei isommallakin porukalla. mites olisi ensi sunnuntai?

    Vivi-Ann Sjögrenin kirjassa "Vivi-Annin keittiössä" on ohje vihreille paistetuille tomskuille. en minä usko että se mikään eri laji on, varmaan näitä samoja punastumattomia. Sekaan laitetaan munia, sherryä ja liha-tai kasvislientä. piti kokeilla tuotakin, mutta tomskuja oli loppujen lopuksi liian vähän.

    VastaaPoista
  3. Pitää kommentoida vielä tännekkin että kävin katsomassa tuon Julie&Julian viikonloppuna ja suosittelen! Ruokabloggaajaseurassa leffan katsominen on varmasti vielä hykerryttävämpää. Meryl Streep on i-ha-na!

    VastaaPoista
  4. täytyy kyllä mennä katsomaan pätkä. eikö se ole vähän niinkuin velvollisuuskin ;)

    VastaaPoista
  5. Joo, mennään (ja muut mukaan)! Mulle käy ensi sunnuntai mainiosti, mielellään jokin iltapäivänäytös (tyyliin 14-17 alkava) Helsingissä. Finnkinon viikonlopun ohjelmisto tulee huomenna myyntiin, voisi varata paikat etukätteen.

    VastaaPoista
  6. JOO! katotaan näytös huomenna ja sit huhuillaan muitakin tarkemmin. ja sit tietty syömään jälkeen et voidaan turista leffasta? Kivaa! Minne syömään?

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin