lauantai 25. joulukuuta 2010

Lautasliinataitos jouluiseen malliin

Oikein leppoisia Jouluterveisiä täältä ehtymättömältä vaikuttavan suklaakeitaan luota. Minua ihan naurattaa kun seuraan lapsiani Joulupäivän puuhissaan, niin hyvin he toistavat meidän vanhempienkin eroja: tyttö on linnoittautunut torkkupeiton alle katselemaan uutta Helinä DVD-levyään. Kainalossa pikku neitokaisella on laatikollinen Daim-karkkeja, joiden nassutus kuuluu taukoamatta. Poika sen sijaan puuhaa koko ajan jotain uusilla leluillaan: Gormiti-linnat on aseteltu tänä aamuna jo moneen eri asemaan ja taisteluitakin käyty. Kun uusi palapeli tuli tehtyä, siirtyi poika maalaamaan lahjapaketista paljastunutta säästölipastaan.

Joulupöydästämme ajattelin ihan ensin paljastaa lautasliinataitoksen. Yllätin itsenikin kun ehdin tehdä ne. Sekin osaltaan paljastaa miten ihanan rauhallista ja tahdiltaan maltillista meidän kokkailumme eilen olivat.

Kuusta imitoiva lautasliinamalli on Heide Hellwage-Schmidt:n kirjasta "Kaunis kattaus lautasliinoilla". 
Silitä lautasliinat tai avaa paketti. Laita lautasliina pöydälle oikea puoli alaspäin. Taita lautasliina pystysuunnassa kahtia.
Merkitse yläreunaan taittamalla keskikohta. Taita molemmat kulmat pikkutaitoksin alas.
Taita toinen kulma hieman keskiviivan yli.
Menettele samoin toisen kulman kanssa, jolloin muodostuu kolmio.
Taita lautasliinan alareuna ylös.
Taita suorakaide takaisin alas, noin 5 cm nykyisen alareunan yli. Tästä muodostuu kuusen jalka.
Taita oikea reuna sisäänpäin kuvitteellisen keskiviivan yli.
Päästä sitten lautasliinaa irti ja taita kuvan mukainen kolmio viimeksitaittamasi reunan yläosaan.
Teeppä toisella reunalla samalla lailla. Kuusesi on valmis!
Ohjeiden mukaan taiteltu lautasliina käskettiin kääntämään, jolloin lopputulema näyttää tältä. Itse halusin kuitenkin kattaa lautasliinakuusen taittelupuoli ylöspäin. Minusta se on sillä lailla kauniimpi.
Alkuruoka-aterimet sujautin kuusen jalkaan. Väripilkuksi haarukan ja veitsen ympärille pujotin sydänkoristeen.

3 kommenttia:

  1. Vau... Meidän pellavaiset lautasliinamme ovat vieläkin liian uutuuttaan jäykkiä että tuollainen edes onnistuisi ilman silitysrautaa. (Mitä tästä opimme: niitä pitäisi käytää paljon useammin.)

    VastaaPoista
  2. Mainio! Siis todella kaunis! Harmi että bongasin tän vasta nyt.

    Syttyisikö tästä nyt uusi harrastus että kaikki alkoi viattomasti kuusesta ja vuoden päästä lautasilla on jo jotain hillittömiä joutsenia/arkkitehtoonisesti haastavia rakennelmia? :)

    VastaaPoista
  3. Ketturouva: Käyttöön vaan! Minäkin muistan kankaiset liinamme yleensä viime tingassa, jolloin silitys on turhan myöhäistä. Silloin kun laitamme pöytäliinan pöytään, ne yleensä muistaa silittää samalla.

    Jytis: jäämme mielenkiinnolla seuraamaan :)!

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin