perjantai 15. kesäkuuta 2012

Taste of Helsinki maistui yltiöhyvältä!

Eilen starttasi sunnuntaille asti kestävä, kovasti odottamani Taste of Helsinki, jossa huippukeittiöt maistattavat herkkujaan, pientuottajat esittelevät tuotteitaan ja viini sekä olut virtaavat. Piipahdimme tapahtumassa  eilen koko perhe, mutta siitä ei sen enempää (kuin että jos olit paikalla, todennäköisesti näit minut sihisemässä ja rähisemässä kahdelle huonosti käyttäytyvälle lapselle. En ollut ylpeä itsestäni enkä lapsistamme). 

Tänään, lomani alettua (LOMANI ALETTUA!) menin paikalle yksin. Nautin suuresti ihan omaan tahtiin maistelusta ja tuntemattomien kanssa höpöttelystä. Miten tuollainen kesäinen ilma, hyvä ruoka ja erinomaiset juomat saavatkin jopa suomalaiset avautumaan ihan vieraille ihmisille? Tapahtumaa on kehuttu ainakin Prinsessakeittiössä, Hannan sopassa ja Soul Kitchenissä, eikä turhaan. 
 
Saavuimme alueelle eilen tapahtumassa jo käyneen Jaanan opastamana, joten osasimme mennä heti lunastamaan lasit ja vaihtamaan eurot tapahtumassa käyväksi Markka-valuutaksi. Sitten vain pohtimaan mitä haluisimme syödä ja mitä juoda. 
Poikamme valitsi Farangin karkkipossu, joka ei kuulemma ollutkaan sellaista kuin kotona tehty. Me vanhemmat "uhrauduimme" syömään loput. Tyttömme nautti Smörin hevosfilettä, joka oli hurjan mureaa. Lisäkkeenä ollut ohra jäi kaikilta syömättä, se oli kylmää ja niljakasta. 
 Oma aloitukseni, Aiton koivunsilmuilla savustettu lohipastrami oli ihanaa, sekä maultaan että rakenteeltaan. Ja kauniskin!
Ravintoloiden luo löysi helposti katosten ylle laitettujen viirien opastamana. Murun kojusta löytynyt punaviinirisotto oli mennyt yli niin että riisi oli turhan pehmeää, mutta iberico-porsaan bavette keräsi kehuja. 
 Demon vasikanposki kateenkorvaragout:lla oli oikein maistuvaa!
 Lapset valitsivat jälkiruuaksi onnistuneesti pallot HerrgårdsGlass:n jäätelöä. Minä otin Aiton mallasvanukasta ja karpaloita - tämä oli ihan illan parhaimpia juttuja ja suurin yllättäjä.
 Jukka lusikoi nautinnollisesti Petris Chocolate Room:sta suklaajälkkärin ja oli tyytyväinen mies.
Väliruuaksi voi seurata julkkiskokkien opastussessioita. Onkohan Henrillä Muru-kalsarit jalassa? 
 
Väliruuaksi voi myös tutustua loistavaan Luontoporttiin ja Sami Tallbergin kirjoihin, tai osallistua vaikkapa samppanja- ja oluttastingiin. 
Yksin tapahtumassa tallustellessani aloitin setin oikein raikkaalla, kevyen kesäisellä Smör:n kuha-chevicellä, jossa oli myös parsaa, tomaattia ja verbenaa. Viiniksi minulle suositeltiin Chateau Carsin:n valkoviiniä, joka passasikin oikein hyvin.
Seuraavaksi maistoin minulle kehuttuja kampasimpukoita hasselpähkinävoilla - ihana suolaisuus! Juomaksi Careliasta suositeltiin FunkyWine:n valikoimista rosekuoharia. Kokonaisuus oli jännittävän raikas ja yllätyksellinen. En olisi ikinä osannut itse valita moista. 
Juuresta ostin Markoillani maistuvaa, grillattua luomukaritsan kylkeä. Se tarjoiltiin lämpimän varhaiskaalisalaatin ja savuomenavoin kanssa. Juomaksi hain suositusta mukaillen juuri maailmanensi-iltansa saanutta Sukuloitten Baroloa. Toimi!
Toscaninin keittiö tarjosi odotellessa parmesaania. Odotus palkittiin oikein maistuvien, sitruunaisella voikastikkeella silattujen parsaraviolien muodossa. 
Taste of Helsinkini päättyi Demon mustaherukkateellä maustettuun maitosuklaamouseen ja raparperiin, joka oli kyllä pettymys. Ehdottomasti parasta tässä jälkiruuassa oli napakka, muttei kova raparperipala. 

Ihmiset nauttivat tapahtumasta erilaisten pöytien, tuolirykelmien ja piknikpeittojen äärellä. Kaikesta paistoi hyvä mieli ja leppoisuus.

Minulle tapahtumasta jäi paitsi hyvä fiilis ja paljon uusia makumuistoja, myös halu mennä tutustumaan laajemmin ainakin Toscaninin ja Aiton ravintoloihin. 

Toivon todella että samainen tapahtuma järjestetään ensi vuonna, sillä pidin kokonaisuudesta ihan valtavasti!

9 kommenttia:

  1. Mun verkkokalvoille on myös jäänyt kuva erittäin, erittäin piukeista Muru-kalsareista :D
    Sukulan Barolosta yllätyin positiivisesti, se tuoksui ja maistui... noh, Italialle, sille mille Barolon kuuluukin (olen maailman huonoin keksimään viiniadjektiiveja). Olin vähän skeptinen sen suhteen mutta aivan suotta.
    Ja kehutaan nyt vielä lisää mallasvanukasta. Vaikka kaikki maistamani ruoka oli hyvää, tuo vanukas jäi kyllä loppuelämäksi mieleen. Söin sitä kaksi kippoa.

    VastaaPoista
  2. Mun seuralaisilta jäi ohrat syömättä just samasta syystä. :)

    Aito on yksi mun lempiravintoloita, se on kaikin puolin jotenkin vaan ihana. Viime kesänä söin tosi monet lounaat siinä terassilla.
    Toscaninin taas valitsen hyvin usein lounaspalaveripaikaksi. Mä haaveilen keittiöstä, jossa on samanlaiset seinät ja lattiat kuin siellä. :)

    VastaaPoista
  3. Ihania kuvia ja herkullisen näköiset annokset! Olisi ollut kiva olla tuolla;täälläpäin tapahtuma on jo kasvanut niin suureksi,ettei se ole enään niin kivaa...
    Mukavaa lomaa!

    VastaaPoista
  4. No eivät ne muksut nyt NIIN huonosti käyttäytyneet, mutta soolona pääsit varmasti paremmin makuihin kiinni.

    Se Smörin cheviche oli kyllä ihan hullunhyvää! Tai no, en mä siellä oikeastaan mitään pahaa ole vielä syönyt :-)

    VastaaPoista
  5. Murun murun kalsarikuvaa en unohda koskaan! Oujee.

    Mutta tänä viikonloppuna Oulu on tuntunut vähän tylsältä paikalta. Harmittaa vietävästi etten päässyt ruokajuhliin mukaan! Ihan on ite pitäny kokata.

    VastaaPoista
  6. Tapahtuma oli kyllä kaikkinensa hieno!

    anna: peput ja mallasvanukkaat nyt vaan ON :).

    Veera: Kiva kuulla. mä luotan sun arvioihin.

    Jaana: Sooloilu kyllä maistui - ei ne muksut nyt mitään hirviöitä olleet, mutta eivät ne kyllä asiallisestikaan olleet. Pöydän alle nyt vaan ei mennä, varsinkaan jos on kielltty jo kaksi kertaa.

    Yaelian: täälläkin oli aika paljon porukkaa torstai-illalla, niin että joutui jonottamaan, muttei muutamaa minuuttia kauemmin. perjantaina lounaalla oli vähemmän porukkaa ja homma sujui melkeinpä jonottamatta.

    Hannele: ymmärrän harmisi kyllä. ehkä ensi vuonna?

    VastaaPoista
  7. sanoi Merituuli näkösjään Jukan tunnuksilla

    VastaaPoista
  8. Aito on kyllä mun suosikkiravintola, eikä pelkästään ruokiensa puolesta! Suosittelen, onneksi itse asun niillä huudeilla niin tulee käytyä usein :) Tuo ToH oli kyllä aika kiva tapahtuma meidänkin kulinaariporukalle, toivottavasti tapahtumasta tulee jokavuotinen!

    VastaaPoista
  9. Kyllä mun nyt täytyy uskoa kun sinäkin vielä suosittelet. Ja itse asiassa yksi tuttukin näin teki (Veeran lisäksi).

    Jokavuotisuutta toivon toki minäkin!

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin